Luento 7-8 Farmakologian perusteita Flashcards
Lääkeaineiden kohdemolekyylit
- proteiinit (välittäjäaineiden fysiologiset reseptorit, entsyymit, kuljetusproteiinit, eritettävät glykoproteiinit ja rakenneproteiinit)
- nukleiinihapot
lääkeaine vaikuttaa fysiologiseen reseptoriin
- ionikanavan aukiolotodennäköisyyden muutos
- toisiolähetin muodostuminen
- proteiinisynteesin kiihtyminen
lääkeaine vaikuttaa entsyymiin
aktivoi tai inhiboi
lääkeaine vaikuttaa kuljetusproteiiniin
estää välittäjäaineen kuljettumista
agonisti
lääkeaine, joka sitoutuu elimistön oman endogeenisen ligandin tavoin fysiologiseen reseptoriin, matkii sen vaikutusta
antagonisti
lääkeaine, joka sitoutuu reseptoriin ja estää agonistin vaikutusta
fysiologinen agonismi
kaksi elimistön ainetta vaikuttaa samansuuntaisesti
angiotensiinii II supistaa
verisuonia voimakkaasti
typpioksidi laajentaa
verisuonia
kemiallinen antagonismi
agonisti ja antagonisti reagoivat keskenään
biologinen spesifisyys
lääkeaineen tulee vaikuttaa mahdollisimman selektiivisesti haluttuun elimistön toimintaan (täsmälääke)
kemiallinen spesifisyys
pienet muutokset lääkeaineessa aiheuttavat suuria muutoksia farmakologisessa vasteessa
lääkeaineet sitoutuvat kohdemolekyyleihin tavallisesti
heikoilla fysiokemiallisilla voimilla (ionisidos, vetysidos, hydrofobinen sidos, van der Waalsin sidos)
kovalenttinen sidos on
irreversiibeli, palautumaton -> lääkeaineen vaikutusaika pidentyy
lääkeaineen ja reseptorin yhteisvaikutus
aktiivisen lääkeaine-reseptorikompleksin muodostuminen stimuloi reseptoria -> biologinen vaste
maksimaalinen vaste saavutetaan, kun
lääkeaine on miehittänyt kaikki reseptorit
lääkeaineen biologisia vaikutuksia elimistössä kuvaa (2):
voimakkuus/potency ja teho/efficacy
ominaisvaikutus (intrinsic activity) tarkoittaa
reseptorissa tapahtuvan muutoksen suuruutta, kun lääkeaine sitoutuu reseptoriin
kokonaisstimulukseen vaikuttaa (3):
- lääkeaineen miehittämien reseptorien määrä
- lääkeaineen ominaisvaikutus reseptoriin
- reseptorien lukumäärä
lääkeaineen voimakkuus eli
vasteen riippuvuus pitoisuudesta
lääkeaineen affiniteetti reseptoriin
taipumus muodostaa komplekseja reseptorin kanssa
EC_50
pitoisuus, joka saa aikaan puolet maksimivasteesta, kuvaa aineen voimakkuutta
lääkeaineen teho kuvaa eroa
samaan reseptoriin sitoutuvien lääkeaineiden välillä, jotka eivät tuota yhtä suurta vaikutusta
kilpaileva antagonismi
- ohimenevä sitoutuminen
- antagonistin vaikutus voidaan kumota suurentamalla agonistin pitoisuutta -> saavutetaan sama maksimaalinen vaste kuin ilman antagonistia