Vaikeat

Question 1

Mitkä seuraavista ovat alkeishiukkasia?
- Hadronit
- Fermionit
- Baryonit
- Mesonit
- Skalaaribosonit

Answer 1

Skalaaribosonit ja fermionit

Question 2

Mesonit koostuvat..

Answer 2

2:sta kvarkista

Question 3

Hadronit koostuvat…

Answer 3

Kvarkeista

Question 4

Alkeishiukkasia, joiden spin on 1/2 kutsutaan..

Answer 4

Fermioneiksi

Question 5

Tunnettu skalaaribosoni

Answer 5

Higgsin hiukkanen

Question 6

Gluoni luokitellaan…

Answer 6

Mittabosoniksi

Question 7

Bosonien spinluku on…

Answer 7

Kokonaisluku

Question 8

Elektronit luokitellaan…

Answer 8

Leptoneiksi, ylempi luokka; fermioni

Question 9

Protonit luokitellaan…

Answer 9

Baryoneiksi, ylempi luokka; hadroni

Question 10

Mikä on heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen ja mihin se luokitellaan?

Answer 10

W ja Z hiukkaset, mittabosoneiksi

Question 11

Vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen

Answer 11

Gluoni

Question 12

Kvarkkien sähkövaraus

Answer 12

2/3 tai -1/3

Question 13

Kvarkit ja leptonit ovat…

Answer 13

Fermioneja

Question 14

Hadroneihin kuuluu…

Answer 14

Baryonit (protonit ja neutronit) ja mesonit

Question 15

Säteilyn vaiimeneminen väliaineessa aiheutuu…

Answer 15

Comptonin sironnasta; fotoni törmää elektroniin, jollon se antaa osan energiastaan elektronille ja jatkaa pienempi energisenä.

Question 16

Oksaalihappo eli… Oksaalihapon vastinemästä kutsutaan…

Answer 16

Etaanidihappo, oksalaatti-ioni

Question 17

Emäksinen, typpeä sisältävä funktionaalinen ryhmä.

Answer 17

Amiini

Question 18

Interferonin toiminta

Answer 18

Viruksen infektioman solun erittämä viestiaine (sytokiini), joka saa viereisissä soluissa niitä puolustavan vasteen. Viruksen vaikeampi infektoida viereisiä soluja.

Question 19

Lymfokiini

Answer 19

Lymfosyyttien erittämä sytokiini, joka houkuttelee monosyyttejä paikalle.

Question 20

Interleukiini

Answer 20

Sytokiini, joka laajentaa verisuonia. Tulehduksessa vastaa alueen turvotuksesta ja lämmön noususta suurina määrinä.

Question 21

Epäkypsä munasolu

Answer 21

Oosyytti

Question 22

Siittiöiden kehitystä avustava solu

Answer 22

Sertolin solu (tukisolu)

Question 23

Testosteronia tuottava solu

Answer 23

Leydingin solu (välisolu)

Question 24

LH:n ja FSH:n vaikutukset kiveksissä

Answer 24

LH lisää Leydingin solujen testosteronin eritystä. FSH lisää Sertolin solujen aktiivisuutta ja siittiöiden kehityksen alkua. Testosteroni kypsyttää siittiöitä.

Question 25

Laakamatojen hengitys, ruuansulatus ja hermosto

Answer 25

Diffuusio pintakudoksen läpi, yksiaukkoinen suoli, alkeellinen hermoverkko

Question 26

Nivelmatojen hengitys, ruuansulatus ja hermosto

Answer 26

Diffuusio, suljettu verenkierto, kaksiaukkoinen suoli (syövät tiensä mullassa), tikapuuhermosto

Question 27

Nilviäisten hengitys, ruuansulatus ja hermosto

Answer 27

Yleensä kidukset, hengitys myös suoraan kostean ihon läpi, avoin verenkierto, sydän, kaksiaukkoinen suoli, aivot ja hermosto (suhteellisen kehittyneet, mustekaloilla jopa oppimista)

Question 28

Nilviäisiä usein suojaa…

Answer 28

Kalkkikuori

Question 29

Nilveljalkaisia tukee ja suojaa….

Answer 29

Kitiininen tukiranka

Question 30

Niveljalkaisten hengitys

Answer 30

Kidukset tai ilmaputket

Question 31

Millä pääjaksoilla on mahdollista suvuton lisääntyminen jakautumalla?

Answer 31

Laakamadot sekä osalla nivelmadoista

Question 32

Sienieläinten tukiranka koostuu…

Answer 32

Kalkista ja piistä

Question 33

Sienieläinten rakenne

Answer 33

Kaksi solukerrosta (ulkokerros ja sisäkerros)

Question 34

Jaokkeinen ruumis

Answer 34

Nivelmadot ja niveljalkaiset

Question 35

Eläinten luokittelu perustuu…

Answer 35

Sukulaisuussuhteisiin, mitä toistensa kaltaisia lajit ovat, sen lähempää sukua ne ovat. Apuna käytetään;
- symmetriaa
-perusrakenteiden vertailua
-yksilönkehityksen vaiheet
- käyttäytymistä
- molekyylibiologisia menetelmiä; selvitetään erot genomeissa (geenit, niiden sijainti, kromosomien koko ja määrä, kromosomistojen määrä..)