Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Ihmisbiologia; Aistit > Flashcards

Ihmisbiologia; Aistit Flashcards

1
Q

Mihin ihminen tarvitsee aisteja?

A

Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä sekä kehosta. Välttämätöntä selviytymisen kannalta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten ihmisen aistit ovat erityisen kehittyneet?

A

Ihmisten ei tarvitse orjallisesti muuttaa toimintaansa ärsykkeiden seurauksena, vaan voimme käyttää aisteja keinona ymmärtää ympäröivää todellisuutta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Aistinsolut ovat täsmällisiä, mitä tämä tarkoittaa?

A

Aistinsolut ärtyvät vain tietynlaisesta ärsykkeestä, esim. silmän aistinsolu ärtyy vain tietyn aallonpituuden valokvanteista. Joskus kuitenkin vääränlainen ärsyke voi olla tarpeeksi voimakas ja aiheuttaa impulssin. esim. isku silmään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Miten saman ärsykkeen aiheuttama aistimus voi olla erilainen?

A

Aistimuksen voimakkuus riippuu ärsykkeen voimakkuudesta, jolloin hermoimpulsseja saapuu tiheästi aivoihin. Hermoimpulssin matkalla olevat synapsit muokkaavat informaatiota ennen aivoihin saapumista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Adaptaatio

A

Aistit tottuvat tiettyihin ärsykkeisiin, esim. päälle puettu paita, jolloin aistinsolut eivät lähetä niin paljoa impulsseja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Habituaatio

A

Tottuminen tapahtuu aivoissa, jolloin hermoimpulssit eivät aiheuta vastetta. Esim. taustahälyyn tottuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Miten aistimuksen laatu määräytyy, kun hermoimpulssi saapuu aistinsolusta aivoihin?

A

Laatu määräytyy sen mukaan, mihin aivojen osaan impulssi päätyy, sekä aistimuksen jatkokäsittely vertailee ja muokkaa aitimusta aiemmin koettuun aivokuoren assosiaatioalueilla. Näköaistinimpulssit kulkeutuvat takaraivolohkoon näköaistinalueelle, kuuloaistin ohimolohkoon, tunto, värinä, asento, ja liikeaistin päälakilohkon tuntoaivokuorelle, hajuaisti limbiseen järjestelmään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten aistinimpulsseja muokataan aivoissa?

A

Aivot tulkitsevat ja korjaavat saapuvaa informaatiota esim. kääntämällä kuvan oikeinpäin ja yhdistämällä kaksi saapuvaa kuvaa yhdeksi 3D-kuvaksi. Värien sävyt sekä kirkkaudet säädetään aivoissa. Aistimuksia myös vertaillaan aiempiin kokemuksiin, sekä yhdistetään toisiin aisteihin ja niihin voidaan liittää tunteita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

70% ihmisen aistinsoluista sijaitsee…

A

Silmän verkkokalvolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Silmän mukautumiskykyisyys

A

Tarkoitetaan silmän kykyä muodostaa tarkan kuvan katsottaessa eri etäisyyksille, tämä johtuu siitä, että silmä kykenee muokkaamaan linssin taittovoimakkuutta supistamalla ja rentouttamalla sädelihaksia, jotka ovat ripustinsäikeillä kiinni linssissä. Eri kirkkauksissa silmä pystyy mukautumaan supistamalla ja laajentamalla pupilleja, säädellen silmään pääsevän valon määrää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Likitaittoisuuden eli likinäköisyyden ongelma

A

Tarkka kuva muodostuu verkkokalvon eteen, jolloin kuva jää sumeaksi kauas katsottaessa. Korjataan koverilla linsseillä. (-)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Kaukotaitteisen eli kaukonäköisen ongelma

A

Kuva muodostuu lähelle katsottaessa silmän taakse, jolloin kuva jää sumeaksi. Korjataan kuperilla linsseillä (+)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ikänäkö

A

Linssin kimoisuus vähenee vanhetessa, jolloin lähinäkö huononee (kaukotaitteisuus), korjataan kuperilla linsseillä (+)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hajataittoisuus

A

Silmä taittaa valonsäteet epäsymmetrisesti, joka voidaan korjata epäsymmetrisesti hiotuilla linsseillä. Usein silmän linssin kasvuhäiriö, jolloin linssi ei ole kehittynyt pyöreäksi, saattaa johtua myös esim. onnettomuudesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Silmän uloin kalvorakenne ja sen tehtävä

A

Kovakalvo, sidekudosta, suojaa silmää ja ylläpitää sen muotoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mistä silmän solut saavat ravintoa ja happea? Mikä on tämän rakenteen toinen tehtävä?

A

Suonikalvosta, jonka toinen tehtävä on estää valon heijastumista silmän pohjasta väripigmenttien avulla. Heijastukset voisivat häiritä verkkokalvon valoreseptoreita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Verkkokalvon aistinsolut

A

Tappi- ja sauvasolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Tarkan näkemisen alue

A

Keltatäplän keskikuoppa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Verta tuo silmään… ja vie…

A

Verkkokalvon keskusvaltimo, verkkokalvon keskuslaskimo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Silmän täyttävä aine

A

Lasiainen, hyytelömäinen, läpinäkyvä aine.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kovakalvon läpinäkyvä etuosa on nimeltään…

A

Sarveiskalvo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Silmien värin aiheuttaa…

A

Värikalvon eli iiriksen väripigmentti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Pupillin kokoa säätelee…

A

Värikalvon rengaslihas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Pupilli

A

Värikalvon keskellä oleva reikä, jonka kokoa säätelemällä silmä säätelee sisään pääsevän valon määrää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Valon taittumista verkkokalvolle säätelee…

A

Linssi eli mykiö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Värikalvon takana sijaitsee suonikalvon rengasmainen paksuunnos..

A

Sädekehä, jota sädelihaksen ovat osana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Etukammion tehtävät

A

Sen sisältämä neste ruokkii sarveiskalvoa ja linssiä, sekä ylläpitää silmän sisäistä painetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Katsetta liikuttavat…

A

Silmänliikuttajalihakset, joita on on 6 kpl eri puolilla silmää, jotka ovat kiinnittyneenä kovakalvoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Miten verkkokalvon aistinsolujen impulssit kulkevat aivoihin?

A

Impulssi kulkee näköhermoa pitkin, joka on kiinnittynyt silmän takaosaan, jossa ei ole aistinsoluja, kutsutaan sokeaksi pisteeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Kumpia on enemmän, sauva- vai tappisoluja?

A

Sauvasoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mihin sauvasolujen suuri määrä vaikuttaa?

A

Hämärässä näkemiseen, sillä niistä löytyy näköpurppuraa eli rodopsiinia.

32
Q

Rodopsiini hajoaa valon vaikutuksesta…

A

Retinaaliksi ja opsiiniksi

33
Q

Retinaali on …-johdannainen

A

A-vitamiini

34
Q

A-vitamiinin puute voi aiheuttaa…

A

Hämäräsokeutta

35
Q

Mikä vaikuttaa erityisesti kuvan tulkintaan aivoissa?

A

Ensimmäisinä elinvuosina tapahtunut oppiminen

36
Q

Miten ihmisen näköaistimus eroaa esim. kanan näköaistimuksesta?

A

Ihmisellä silmät suuntautuvat eteenpäin, jolloin näkökentät ovat suurimmaksi osaksi päällekkäin, näemme kapeamman alueen, mutta 3D:nä.

37
Q

Näköhäiriö, jossa toimivia tappisoluja on vain kahdenlaisia

A

Dikromaattinen näkö (trikromaattinen näkö, tetrakromaattinen… chroma)

38
Q

Paineaaltojen vaihtelut ilmenevät erilaisina taajuuksina, joita ihminen aistii..

A

Eri sävelkorkeuksina

39
Q

Miksi kuuloaisti on ihmiselle tärkeä?

A

Se on mahdollistanut puheen käytön, joka taas on vaikuttanut suuresti kulttuurievoluutioomme.

40
Q

Ulkokorvan rakenteet

A

Korvalehti ja korvakäytävä

41
Q

Välikorvan rakenteet

A

Tärykalvo, kuuloluut ja korvatorvi

42
Q

Kuuloluut

A

Vasara, alasin ja jalustin, ihmisen pienimmät luut.

43
Q

Korvatorven tehtävät

A

Paineen tasaus välikorvassa, yhdistää välikorvan nieluun.

44
Q

Sisäkorvan rakenteet

A

Simpukka ja kaarikäytävät

45
Q

Korvalehden tehtävä

A

Rustoinen korvalehti ohjaa äänet korvaan kuin lautasantenni

46
Q

Miten ääni etenee korvassa?

A

Korvalehti ohjaa äänen korvakäytävään, jonka kautta se etenee tärykalvolle, joka alkaa värähtelemään. Värähtely välittyy kuuloluita pitkin simpukan eteisikkunaan eli soikeaan ikkunaan ja sitä kautta simpukassa olevaan käytävien nesteeseen. Värähtely etenee käytävissä ärsyttäen kuuloaistinsoluja, jotka lähettävät saadun informaation aivoille. Korkea äänet aistitaan simpukan alussa, kun taas matalat taajuudet jatkavat käytäviä pitkin pidemmälle.

47
Q

Simpukan käytävät

A

Eteiskäytävä, simpukkatiehyt ja kuulokäytävä

48
Q

Kuuloaistinsoluja kutsutaan…

A

Karvasoluiksi

49
Q

Tärykalvo, ja kuuloluiden vaikutus ääneen

A

Ne toimivat äänen vahvistimina, koska tärykalvon pinta-ala on suurempi kuin ikkunan pinta-ala

50
Q

Missä karvasolut sijaitsevat?

A

Simpukkatiehyessä

51
Q

Karvasolujen toiminta

A

Karvasoluissa on pitkiä ulokkeita (karvoja) jotka taipuvat niiden yläpuolella olevaa katekalvoa vasten. Ulokkeet ovat siis mekaanisia reseptoreita, jotka ärtyvä taipumisesta lähettäen signaaleja aivoihin kuulohermoa pitkin.

52
Q

Taajuudet, jotka ihminen kuulee

A

20 - 20 000 Hz

53
Q

Miten äänen tulosuunta aistitaan?

A

Tulosuunta aistitaan korvista tulevien impulssien aikaerona. Etu- ja takapuolen sekä ylä- ja alapuolen erottaminen onnistuu korvalehden avulla, sillä se saa äänen kuulostamaan hieman erilaiselta, tulokulmasta riippuen.

54
Q

Kyky aistia lihasten ja jänteiden venytystä sekä vivelten kulmaa kutsutaan…

A

Proprioseptioksi

55
Q

Asento- ja liikereseptorit sijaitsevat…

A

Sisäkorvan kaarikäytävissä, jotka ovat kohtisuorassa toisiaan vasten, jolloin liike havaitaan kolmessa ulottuvuudessa

56
Q

Kaarikäytävien aistinsolujen toiminta

A

Karvasolujen ulokkeet ovat hyytelömäisen aineen peitossa. Kaarikäytävien neste liikkuu pään ollessa kiihtyvässä liikkeessä, työntäen hyytelökekoa, jolloin karvat taipuvat ja lähettävät signaaleja aivoihin tasapainohermoa pitkin.

57
Q

Asento-reseptorien sijainti ja toiminta

A

Asentoreseptorit sijaitsevat simpukan yhteydessä olevissa soikeassa ja pyöreässä rakkulassa. Karvasoluja peittää hyytelömäinen aines, joka sisältää kalkkikiteitä eli tasapainokiviä, jotka ärsyttävät karvasoluja kun päätä esim. kallistetaan. tai ollaan kiihtyvässä, suoraviivaisessa liikkeessä.

58
Q

Kemiallisia aisteja ovat…

A

Haju ja maku

59
Q

Hajuaistin ja makuaistin keskeisin tehtävä

A

Tunnistaa syömäkelpoinen ruoka

60
Q

Makuaistimus tapahtuu

A

Kielen makusilmuissa, jotka ovat erilaisia eripuolilla kieltä

61
Q

5 perusmakua

A

Makea, hapan, karvas, suolainen ja umami

62
Q

Miten hajuaisti toimii?

A

Nenäontelon hajuepiteelin reseptorit tunnistavat ilmaan haihtuneita tai vesipisaroiden tai nielun kautta nenään kulkeutuneita aineita, niiden kolmiulotteisen muodon perusteella. Tarkempi kuin makuaisti. Toimii usein yhdessä makuaistin kanssa ja vaikuttaa makuaistimukseen aistien yhdistyessä.

63
Q

Tuntoaistin reseptorit aistivat…

A

Kosketusta, painetta, tärinää, lämpöä ja kipua

64
Q

Missä tuntoaistireseptorit sijaitsevat?

A

Pääosin iholla, mutta myös jonkin verran sisäelimissä

65
Q

Pelkät hermopäätteet aistivat…

A

Kylmää, värinää, kosketusta ja kipua

66
Q

Kivun tehtävä

A

Tiedottaa elimistöä mahdollisesta vaurioista liittämällä siihen epämiellyttävä tunne. Kipuun ei totu ja se pakottaa kiinnittämään huomiota kivunaiheuttajaan, jolloin elimistön olisi tarkoitus selvitä suuremmilta vaurioilta.

67
Q

Millaisesta ärsykkeestä kipuaistimus syntyy?

A

Mistä tahansa, jos se on tarpeeksi voimakas.

68
Q

Mistä kipua aistivia soluja löytyy?

A

Lähes kaikkialta elimistöstä, eniten iholla, sekä sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa.

69
Q

Näköaivokuori sijaitsee…

A

Takaraivolohkossa

70
Q

Tuntoaistikuori sijaitsee…

A

Päälakilohkossa (somatosensorinen aivokuori)

71
Q

Kaarikäytävän keskeisimmät rakenteet

A

Kaarikäytävän neste, hyytelömäinen aines, aistinkarvat, karvasolu ja tasapainohermo

72
Q

Soikean ja pyöreän rakkulan keskeisimmät rakenteet

A

Tasapainokivet (kalkkikiteet), aistinkarvat, hyytelömäinen aines, hermosolu, tukisolu, tyvikalvo

73
Q

Mitä muita soluja sauvasolujen ja tappisolujen lisäksi silmän verkkokalvolta löytyy?

A

Pintakerroksesta gangliosoluja joiden aksoneista näköhermo koostuu, välikerroksesta löytyy bipolaarisoluja, amakriinisoluja sekä horisontaalisoluja. Sauvasolujen ja tappisolujen alla on pigmenttikerros

74
Q

Bipolaarisolujen tehtävä

A

Välittävät hermoimpulssit sauva- ja tappisoluilta pintakerroksen gangliosoluille

75
Q

Mihin laserleikkauksen teho perustuu?

A

Siinä poistetaan sarveiskalvosta ohut solukerros, jolloin sen taittovoimakkuus muuttuu

76
Q

Millä muulla kirurgisella toimenpiteellä kuin laserleikkauksella silmän taittovikoja voidaan korjata?

A

Linssileikkauksella, jossa potilaan oma linssi korvataan keinotekoisella linssillä. Esimerkiksi harmaakaihin yhteydessä.

77
Q

Cortin elin

A

Sisältää simpukan kuuloaistinsolut eli karvasolut sekä katekalvon

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions