Ihmisbiologia; Aistit Flashcards
Mihin ihminen tarvitsee aisteja?
Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä sekä kehosta. Välttämätöntä selviytymisen kannalta
Miten ihmisen aistit ovat erityisen kehittyneet?
Ihmisten ei tarvitse orjallisesti muuttaa toimintaansa ärsykkeiden seurauksena, vaan voimme käyttää aisteja keinona ymmärtää ympäröivää todellisuutta.
Aistinsolut ovat täsmällisiä, mitä tämä tarkoittaa?
Aistinsolut ärtyvät vain tietynlaisesta ärsykkeestä, esim. silmän aistinsolu ärtyy vain tietyn aallonpituuden valokvanteista. Joskus kuitenkin vääränlainen ärsyke voi olla tarpeeksi voimakas ja aiheuttaa impulssin. esim. isku silmään.
Miten saman ärsykkeen aiheuttama aistimus voi olla erilainen?
Aistimuksen voimakkuus riippuu ärsykkeen voimakkuudesta, jolloin hermoimpulsseja saapuu tiheästi aivoihin. Hermoimpulssin matkalla olevat synapsit muokkaavat informaatiota ennen aivoihin saapumista.
Adaptaatio
Aistit tottuvat tiettyihin ärsykkeisiin, esim. päälle puettu paita, jolloin aistinsolut eivät lähetä niin paljoa impulsseja.
Habituaatio
Tottuminen tapahtuu aivoissa, jolloin hermoimpulssit eivät aiheuta vastetta. Esim. taustahälyyn tottuminen
Miten aistimuksen laatu määräytyy, kun hermoimpulssi saapuu aistinsolusta aivoihin?
Laatu määräytyy sen mukaan, mihin aivojen osaan impulssi päätyy, sekä aistimuksen jatkokäsittely vertailee ja muokkaa aitimusta aiemmin koettuun aivokuoren assosiaatioalueilla. Näköaistinimpulssit kulkeutuvat takaraivolohkoon näköaistinalueelle, kuuloaistin ohimolohkoon, tunto, värinä, asento, ja liikeaistin päälakilohkon tuntoaivokuorelle, hajuaisti limbiseen järjestelmään.
Miten aistinimpulsseja muokataan aivoissa?
Aivot tulkitsevat ja korjaavat saapuvaa informaatiota esim. kääntämällä kuvan oikeinpäin ja yhdistämällä kaksi saapuvaa kuvaa yhdeksi 3D-kuvaksi. Värien sävyt sekä kirkkaudet säädetään aivoissa. Aistimuksia myös vertaillaan aiempiin kokemuksiin, sekä yhdistetään toisiin aisteihin ja niihin voidaan liittää tunteita.
70% ihmisen aistinsoluista sijaitsee…
Silmän verkkokalvolla
Silmän mukautumiskykyisyys
Tarkoitetaan silmän kykyä muodostaa tarkan kuvan katsottaessa eri etäisyyksille, tämä johtuu siitä, että silmä kykenee muokkaamaan linssin taittovoimakkuutta supistamalla ja rentouttamalla sädelihaksia, jotka ovat ripustinsäikeillä kiinni linssissä. Eri kirkkauksissa silmä pystyy mukautumaan supistamalla ja laajentamalla pupilleja, säädellen silmään pääsevän valon määrää.
Likitaittoisuuden eli likinäköisyyden ongelma
Tarkka kuva muodostuu verkkokalvon eteen, jolloin kuva jää sumeaksi kauas katsottaessa. Korjataan koverilla linsseillä. (-)
Kaukotaitteisen eli kaukonäköisen ongelma
Kuva muodostuu lähelle katsottaessa silmän taakse, jolloin kuva jää sumeaksi. Korjataan kuperilla linsseillä (+)
Ikänäkö
Linssin kimoisuus vähenee vanhetessa, jolloin lähinäkö huononee (kaukotaitteisuus), korjataan kuperilla linsseillä (+)
Hajataittoisuus
Silmä taittaa valonsäteet epäsymmetrisesti, joka voidaan korjata epäsymmetrisesti hiotuilla linsseillä. Usein silmän linssin kasvuhäiriö, jolloin linssi ei ole kehittynyt pyöreäksi, saattaa johtua myös esim. onnettomuudesta.
Silmän uloin kalvorakenne ja sen tehtävä
Kovakalvo, sidekudosta, suojaa silmää ja ylläpitää sen muotoa.
Mistä silmän solut saavat ravintoa ja happea? Mikä on tämän rakenteen toinen tehtävä?
Suonikalvosta, jonka toinen tehtävä on estää valon heijastumista silmän pohjasta väripigmenttien avulla. Heijastukset voisivat häiritä verkkokalvon valoreseptoreita.
Verkkokalvon aistinsolut
Tappi- ja sauvasolut
Tarkan näkemisen alue
Keltatäplän keskikuoppa
Verta tuo silmään… ja vie…
Verkkokalvon keskusvaltimo, verkkokalvon keskuslaskimo
Silmän täyttävä aine
Lasiainen, hyytelömäinen, läpinäkyvä aine.
Kovakalvon läpinäkyvä etuosa on nimeltään…
Sarveiskalvo
Silmien värin aiheuttaa…
Värikalvon eli iiriksen väripigmentti
Pupillin kokoa säätelee…
Värikalvon rengaslihas
Pupilli
Värikalvon keskellä oleva reikä, jonka kokoa säätelemällä silmä säätelee sisään pääsevän valon määrää.
Valon taittumista verkkokalvolle säätelee…
Linssi eli mykiö
Värikalvon takana sijaitsee suonikalvon rengasmainen paksuunnos..
Sädekehä, jota sädelihaksen ovat osana
Etukammion tehtävät
Sen sisältämä neste ruokkii sarveiskalvoa ja linssiä, sekä ylläpitää silmän sisäistä painetta
Katsetta liikuttavat…
Silmänliikuttajalihakset, joita on on 6 kpl eri puolilla silmää, jotka ovat kiinnittyneenä kovakalvoon.
Miten verkkokalvon aistinsolujen impulssit kulkevat aivoihin?
Impulssi kulkee näköhermoa pitkin, joka on kiinnittynyt silmän takaosaan, jossa ei ole aistinsoluja, kutsutaan sokeaksi pisteeksi.
Kumpia on enemmän, sauva- vai tappisoluja?
Sauvasoluja
Mihin sauvasolujen suuri määrä vaikuttaa?
Hämärässä näkemiseen, sillä niistä löytyy näköpurppuraa eli rodopsiinia.
Rodopsiini hajoaa valon vaikutuksesta…
Retinaaliksi ja opsiiniksi
Retinaali on …-johdannainen
A-vitamiini
A-vitamiinin puute voi aiheuttaa…
Hämäräsokeutta
Mikä vaikuttaa erityisesti kuvan tulkintaan aivoissa?
Ensimmäisinä elinvuosina tapahtunut oppiminen
Miten ihmisen näköaistimus eroaa esim. kanan näköaistimuksesta?
Ihmisellä silmät suuntautuvat eteenpäin, jolloin näkökentät ovat suurimmaksi osaksi päällekkäin, näemme kapeamman alueen, mutta 3D:nä.
Näköhäiriö, jossa toimivia tappisoluja on vain kahdenlaisia
Dikromaattinen näkö (trikromaattinen näkö, tetrakromaattinen… chroma)
Paineaaltojen vaihtelut ilmenevät erilaisina taajuuksina, joita ihminen aistii..
Eri sävelkorkeuksina
Miksi kuuloaisti on ihmiselle tärkeä?
Se on mahdollistanut puheen käytön, joka taas on vaikuttanut suuresti kulttuurievoluutioomme.
Ulkokorvan rakenteet
Korvalehti ja korvakäytävä
Välikorvan rakenteet
Tärykalvo, kuuloluut ja korvatorvi
Kuuloluut
Vasara, alasin ja jalustin, ihmisen pienimmät luut.
Korvatorven tehtävät
Paineen tasaus välikorvassa, yhdistää välikorvan nieluun.
Sisäkorvan rakenteet
Simpukka ja kaarikäytävät
Korvalehden tehtävä
Rustoinen korvalehti ohjaa äänet korvaan kuin lautasantenni
Miten ääni etenee korvassa?
Korvalehti ohjaa äänen korvakäytävään, jonka kautta se etenee tärykalvolle, joka alkaa värähtelemään. Värähtely välittyy kuuloluita pitkin simpukan eteisikkunaan eli soikeaan ikkunaan ja sitä kautta simpukassa olevaan käytävien nesteeseen. Värähtely etenee käytävissä ärsyttäen kuuloaistinsoluja, jotka lähettävät saadun informaation aivoille. Korkea äänet aistitaan simpukan alussa, kun taas matalat taajuudet jatkavat käytäviä pitkin pidemmälle.
Simpukan käytävät
Eteiskäytävä, simpukkatiehyt ja kuulokäytävä
Kuuloaistinsoluja kutsutaan…
Karvasoluiksi
Tärykalvo, ja kuuloluiden vaikutus ääneen
Ne toimivat äänen vahvistimina, koska tärykalvon pinta-ala on suurempi kuin ikkunan pinta-ala
Missä karvasolut sijaitsevat?
Simpukkatiehyessä
Karvasolujen toiminta
Karvasoluissa on pitkiä ulokkeita (karvoja) jotka taipuvat niiden yläpuolella olevaa katekalvoa vasten. Ulokkeet ovat siis mekaanisia reseptoreita, jotka ärtyvä taipumisesta lähettäen signaaleja aivoihin kuulohermoa pitkin.
Taajuudet, jotka ihminen kuulee
20 - 20 000 Hz
Miten äänen tulosuunta aistitaan?
Tulosuunta aistitaan korvista tulevien impulssien aikaerona. Etu- ja takapuolen sekä ylä- ja alapuolen erottaminen onnistuu korvalehden avulla, sillä se saa äänen kuulostamaan hieman erilaiselta, tulokulmasta riippuen.
Kyky aistia lihasten ja jänteiden venytystä sekä vivelten kulmaa kutsutaan…
Proprioseptioksi
Asento- ja liikereseptorit sijaitsevat…
Sisäkorvan kaarikäytävissä, jotka ovat kohtisuorassa toisiaan vasten, jolloin liike havaitaan kolmessa ulottuvuudessa
Kaarikäytävien aistinsolujen toiminta
Karvasolujen ulokkeet ovat hyytelömäisen aineen peitossa. Kaarikäytävien neste liikkuu pään ollessa kiihtyvässä liikkeessä, työntäen hyytelökekoa, jolloin karvat taipuvat ja lähettävät signaaleja aivoihin tasapainohermoa pitkin.
Asento-reseptorien sijainti ja toiminta
Asentoreseptorit sijaitsevat simpukan yhteydessä olevissa soikeassa ja pyöreässä rakkulassa. Karvasoluja peittää hyytelömäinen aines, joka sisältää kalkkikiteitä eli tasapainokiviä, jotka ärsyttävät karvasoluja kun päätä esim. kallistetaan. tai ollaan kiihtyvässä, suoraviivaisessa liikkeessä.
Kemiallisia aisteja ovat…
Haju ja maku
Hajuaistin ja makuaistin keskeisin tehtävä
Tunnistaa syömäkelpoinen ruoka
Makuaistimus tapahtuu
Kielen makusilmuissa, jotka ovat erilaisia eripuolilla kieltä
5 perusmakua
Makea, hapan, karvas, suolainen ja umami
Miten hajuaisti toimii?
Nenäontelon hajuepiteelin reseptorit tunnistavat ilmaan haihtuneita tai vesipisaroiden tai nielun kautta nenään kulkeutuneita aineita, niiden kolmiulotteisen muodon perusteella. Tarkempi kuin makuaisti. Toimii usein yhdessä makuaistin kanssa ja vaikuttaa makuaistimukseen aistien yhdistyessä.
Tuntoaistin reseptorit aistivat…
Kosketusta, painetta, tärinää, lämpöä ja kipua
Missä tuntoaistireseptorit sijaitsevat?
Pääosin iholla, mutta myös jonkin verran sisäelimissä
Pelkät hermopäätteet aistivat…
Kylmää, värinää, kosketusta ja kipua
Kivun tehtävä
Tiedottaa elimistöä mahdollisesta vaurioista liittämällä siihen epämiellyttävä tunne. Kipuun ei totu ja se pakottaa kiinnittämään huomiota kivunaiheuttajaan, jolloin elimistön olisi tarkoitus selvitä suuremmilta vaurioilta.
Millaisesta ärsykkeestä kipuaistimus syntyy?
Mistä tahansa, jos se on tarpeeksi voimakas.
Mistä kipua aistivia soluja löytyy?
Lähes kaikkialta elimistöstä, eniten iholla, sekä sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa.
Näköaivokuori sijaitsee…
Takaraivolohkossa
Tuntoaistikuori sijaitsee…
Päälakilohkossa (somatosensorinen aivokuori)
Kaarikäytävän keskeisimmät rakenteet
Kaarikäytävän neste, hyytelömäinen aines, aistinkarvat, karvasolu ja tasapainohermo
Soikean ja pyöreän rakkulan keskeisimmät rakenteet
Tasapainokivet (kalkkikiteet), aistinkarvat, hyytelömäinen aines, hermosolu, tukisolu, tyvikalvo
Mitä muita soluja sauvasolujen ja tappisolujen lisäksi silmän verkkokalvolta löytyy?
Pintakerroksesta gangliosoluja joiden aksoneista näköhermo koostuu, välikerroksesta löytyy bipolaarisoluja, amakriinisoluja sekä horisontaalisoluja. Sauvasolujen ja tappisolujen alla on pigmenttikerros
Bipolaarisolujen tehtävä
Välittävät hermoimpulssit sauva- ja tappisoluilta pintakerroksen gangliosoluille
Mihin laserleikkauksen teho perustuu?
Siinä poistetaan sarveiskalvosta ohut solukerros, jolloin sen taittovoimakkuus muuttuu
Millä muulla kirurgisella toimenpiteellä kuin laserleikkauksella silmän taittovikoja voidaan korjata?
Linssileikkauksella, jossa potilaan oma linssi korvataan keinotekoisella linssillä. Esimerkiksi harmaakaihin yhteydessä.
Cortin elin
Sisältää simpukan kuuloaistinsolut eli karvasolut sekä katekalvon
