Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Ihmisbiologia; Hermosto ja aivot > Flashcards

Ihmisbiologia; Hermosto ja aivot Flashcards

1
Q

Mitkä solut muodostavat hermoston?

A

Hermosolut ja hermotukisolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Anatomisesti eli rakenteellisesti hermosto voidaan jakaa;

A

Keskushermostoon ja ääreishermostoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Keskushermoston muodostavat;

A

Aivot ja selkäydin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikä aivojen osa säätelee umpieritysrauhasten toimintaa?

A

Hypotalamus ja aivolisäke

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Aivot vastaavat…

A

Kehosta saapuvista viesteistä, niiden käsittelystä ja käskyjen lähettämisestä. Oppimisesta, muistista, toiminnan suunnittelusta sekä ohjauksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mistä ääreishermot lähtevät?

A

Selkäytimestä, poislukien aivohermot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hermoston solujen uusiutuminen

A

Hermosolut eivät syntymän jälkeen juurikaan uusiudu. Hermosolujen kantasoluja kuitenkin vähän hippokampuksen alueella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Pisimmillään neuronin aksoni voi olla…

A

Jopa metrin mittainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mistä hermosolu saa viestinsä?

A

Toiselta hermosolulta tai aistinsolulta yleensä dendriitteihinsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Neuronin ja lihassolun välinen liitos

A

Synapsia muistuttava hermoliitos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Gliasolu

A

Hermotukisolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Ääreishermoston gliasoluja ovat…

A

Schwannin solut, tehtävänä muodostaa myeliinituppi, joka koostuu lipideistä ja proteiineista, sekä sateelliitisolut, jotka ympäröivät neuroneiden soomaosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Keskushermoston gliasoluja ovat…

A

Oligodendrosyytit; muodostavat myeliinitupen aksonin ympärille, Astrosyytit osallistuvat mm. aivoveriesteen muodostamiseen ja ympäristön kemiallisen koostumuksen ylläpitoon, Mikrogliasolut hoitavat makrofagien tehtävää keskushermostossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hermoiksi katsotaan…Ne muodostuvat…

A

Selkäydinhermot ja aivohermot sekä niiden haarat, yleensä aksoneista ja niitä ympäröivistä myeliinitupista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Hermoja jotka välittävät aistinelimistä saatavaa informaatiota kutsutaan…

A

Sensorisiksi hermoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Hermoja, jotka välittävät supistumiskäskyjä lihaksiin kutsutaan…

A

Motorisiksi hermoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Samassa hermossa voi olla sekä sensorisia, motorisia ja autonomisia hermosyitä. Oikein/Väärin

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mikä laukaisee hermosolun toiminnan

A

Ärsyke toisesta aistinsolusta tai neuronista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Lepotilassa hermosolun sisäinen varaus ja ulkoinen varaus

A

Sisällä negatiivinen, ulkopuolella positiivinen ;lepopotentiaali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitkä aineet aiheuttavat lepopotentiaalin?

A

Solun sisäpuolella positiivisesti varautuneet kalium-ionit ja negatiivisesti varautuneet proteiinit, aminohapot ja fosfaatit.
Ulkopuolella positiivisesti varautuneet natrium- ja kalsium-ionit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mikä ylläpitää lepopotentiaalia?

A

Ionipumput, joista tärkein on natrium-kaliumpumppu. Pumppaa kolme natrium-ionia solun ulkopuolelle ja kaksi kalium-ionia sisään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Aktiopotentiaali

A

Ärsykkeen seurauksena solukalvon läpäisevyys muuttuu ionikanavien aukeamisen seurauksena, jolloin natrium virtaa solun sisään. Sisäinen jännite muuttuu positiiviseksi. Depolarisaatio.Natriumkanavat sulkeutuvat ja kaliumkanavat aukeavat, jolloin negatiivisesti varautunut kalium virtaa ulos. Repolarisaatio, hyperpolarisaatio. Etenee pitkin solukalvoa, koska jännitemuutos saa aikaan viereisten ionikanavien avautumisen. (positiivinen palautesäätely) Impulssi etenee neuronin dendriitistä sooman kautta aksoniin. Ionikanavat sulkeutuvat nopeasti aktiopotentiaalin laukeamisen jälkeen, ja ionipumput palauttavat tasapainon pumppaamalla kaliumin ja nariumin takaisin lepopotentiaalia vastaavalla konsentraatiolla. Tämän jälkeen seuraava aktiopotentiaali on mahdollinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Mikä vaikuttaa aktiopotentiaalin laukeamiseen

A

Ärsytyksen voimakkuus; ylitettävä tietty kynnysarvo, jotta impulssi lähtee etenemään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Palautumisaika eli

A

Refraktaariaika

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Synapsi

A

Hermosolut liittyvät toisiinsa synapsien avulla, joka muodostuu toisen solun hermopäätteestä ja toisen dendriitistä, joiden välissä on synapsirako. Viestit välittyvät synapsiraossa välittäjäaineiden avulla. Esim. noradrenaliini. Impulssi saa aikaan välittäjäaineiden vapautumisen eksosytoottisesti synapsirakoon, josta aine kiinnittyy seuraavan solun solukalvon reseptoreihn, josta impulssi jatkaa matkaansa. Välittäjäaineet otetaan takaisin hermopäätteisiin tai ne hajotetaan entsyymien avulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Parkinsonin tauti

A

Aiheutuu dopamiinia välittäjäaineena käyttävien neuroneiden tuhoutumisesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kipulääkkeiden vaikutus

A

Kipulääkkeet estävät välittäjäaineita tarttumasta reseptoreihin, jolloin kipuviesti ei kulje.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Yleisin välittäjäaine

A

Asetyylikoliini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Refleksien säätely tapahtuu…

A

Selkäytimessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mitkä suojaavat keskushermostoa?

A

Selkäranka ja kallo, kolme aivo-selkäydinkalvoa; pehmeäkalvo, lukinkalvo ja kovakalvo. Lukinkalvon ja pehmeäkalvon välissä lukinkalvonontelo, jossa aivoselkäydinnestettä eli likvoria.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Missä likvor syntyy?

A

Aivokammioissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Likvorin funktio

A

Iskunvaimennus, tuki ja ravinteiden välitys hermosoluille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Aivojen paino

A

1,5kg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Aivolohkot

A

Otsalohko, päälakilohko, takaraivolohko, ohimolohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Aivojen osat

A

Isoaivot, pikkuaivot, aivokurkiainen, väliaivot, aivolisäke. Aivorunko johon kuuluu; keskiaivot, aivosilta,ydinjatke selkäydin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Harmaa aines on..

A

Neuronien soomaosia ja dendriittejä

37
Q

Harmaa aines muodostaa…

A

Aivokuoren ja tumakkeita

38
Q

Vaalea aines on…

A

Neuronien myeliinitupellisia aksoneita

39
Q

Hermoratojen tehtävä

A

Yhdistää aivojen eri osat ja viestien tuominen aivokuoren ja muiden aivojen osien sekä selkäytimen välillä.

40
Q

Miksi aivojen tutkiminen on erityisen haastavaa?

A

Neuroneiden ja niiden yhteyksien valtava määrä sekä se että useimpien toimintojen suorittaminen vaatii useamman aivoalueen aktivoitumista (yhteistyötä)

41
Q

Isoaivot vastaavat…

A

Korkeammasta aivotoiminnasta; aistihavaintojen tiedostaminen, liikkeiden tahdonalainen säätely, älylliset toiminnot.

42
Q

Isoaivot jaetaan… Joita yhdistävät…

A

Oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon, aivokurkiaisen hermoradat

43
Q

Vasen aivopuolisko vastaa esim.

A

Puheen tuottamisesta ja ymmärtämisestä,

44
Q

Otsalohkon tehtävät

A

Säätelee tahdonalaisia liikkeitä, puheen tuotto, tunteet sekä vaikuttaa persoonallisuuteen ja tietoisuuteen

45
Q

Ohimolohkon tehtävät

A

Vastaanottaa ja tulkitsee ääni-ja hajuaistimuksia

46
Q

Hippokampuksen tehtävät

A

Muisti

47
Q

Päälakilohkon tehtävät

A

Käsittelee elimistöstä tulevia kosketus- paine- lämpö- ja kipuärsykkeitä

48
Q

Takaraivolohkon tehtävät

A

Näköaistimusten käsittely

49
Q

Aistiärsykkeen kulku aivoissa ja käsittely

A

Ärsyke kulkeutuu ensin primaariselle aistinaluelle joka tuottaa yksinkertaisia aistimuksia. Näitä vertaillaan assosiaatioalueilla, joilla tapahtuu tarkempaa tulkintaa ja aistien yhdistämistä.

50
Q

Väliaivot sijainti ja väliaivojen alueet ja tehtävät

A

Väliaivot sijaitsevat isoaivojen ja aivorungon välissä. Väliaivojen alueella sijaitsee talamus sekä hypotalamus, jotka säätelevät autonomista hermostoa ja aivolisäkkeen välityksellä elimistön umpirauhasten eritystä.

51
Q

Pikkuaivojen tehtävä ja sijainti

A

Huolehtivat liikkeiden hienosäädöstä, muokkaavat isoaivojen lihaksin lähettämiä käskyjä niin, että käskyt ovat tarkempia ja tarkoituksen mukaisia. Sijaitsevat pään takaosassa alhaalla.

52
Q

Aivorungon alueet

A

Ylhäältä alas; Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke. Harmaan aineksen seassa tumakkeita.

53
Q

Aivorungon tehtävät

A

Yhdistää isoaivot, pikkuaivot ja selkäytimen. Aivohermojen pääasiallinen kiinnittymiskohta. Säätelee monia elämän kannalta välttämättömiä toimintoja; hengitys, sydämen syke, ruuansulatus, valvetila ja seksuaalinen kiihottuminen. Plus Keskiaivojen, aivosillan ja ydinjatkeen uniikit tehtävät.

54
Q

Keskiaivojen tehtävät

A

Liikkeiden säätely, silmän pupillien valon reagointiin ja silmän liikkeiden säätelyyn.

55
Q

Aivosillan tehtävät

A

Unen, hengityksen, nielemisen, virtsaamisen, kasvonliikkeiden ja asennon säätelyyn

56
Q

Ydinjatkeen tehtävät

A

Sydämen syke, hengitys ja verisuonten supistumisen säätely

57
Q

Tyvitumakkeet sijainti ja tehtävät

A

Isoaivojen sisäosissa sijaitsevia harmaan aineen kerääntymiä. Käsittelevät aivokuorelta lihaksiin lähteviä käskyjä ennen liikkeen toteuttamista.

58
Q

Limbinen järjestelmä

A

Sijaitsee aivokuoren ja väliaivojen sisäosissa. Koostuu evolutiivisesti vanhoista osista/rakenteista. Siihen kuuluu aivokuoren alaisia tumakeryhmiä esim. hippokampus ja amygdala ja sillä on yhteyksiä mm. hypotalamukseen. Tärkeä tunteiden ja motivaation syntymisessä.

59
Q

Amygdala

A

Mantelitumake, sijaitsee ohimolohkoissa ja osallistuu tunteiden prosessointiin, tunneälyn syntyyn ja muistojen talletukseen.

60
Q

Aivoverkosto

A

Epätarkasti rajautuva, aivorungon alueella vaikuttava säätelyjärjestelmä, joka ylläpitää vireystilaa aktivoimalla muita aivojen alueita

61
Q

Selkäydin

A

Selkäydin sijaitsee selkärangankanavassa, jossa myös verisuonia, hermoja, selkäydinkalvoja ja aivo-selkäydinnestettä eli likvoria. Ydinjatkeen suora jatke, Päätehtävänä välittää viestejä kehon ja aivojen välillä. Säätelee monia refleksejä. Vaalea aines pinnalla ja harmaa sisällä (toisinkuin aivoissa).
Selkäytimen etupuolella sijaitsevat motoriset neuronit ja takapuolella sensoriset hermoradat

62
Q

Ääreishermosto jaetaan anatomisesti…

A

Isoaivojen pohjasta lähteviin aivohermoihin ja selkäydinhermoihin jotka lähtevät selkäytimestä.

63
Q

Ääreishermosto jaetaan toiminnallisesti…

A

Autonomiseen ja somaattiseen hermostoon

64
Q

Autonominen hermosto voidaan jakaa…

A

Sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon

65
Q

Autonomisen hermoston tehtävät ja säätelykeskus

A

Rauhasten, sydämen, keuhkojen ja sileiden lihasten toiminta. Hypotalamus säätelee suurinta osaa

66
Q

Sympaattisen hermoston tehtävät

A

Lisää suorityskykyä ; nostamalla sykettä, verisuonia ja keuhkoputkia laajentamalla, ja sokeria vapauttamalla verenkiertoon.

67
Q

Parasympaattisen hermoston tehtävät

A

Aktiivisimmillaan levätessä; Aktivoi mm. ruuansulatuselimistön toimintaa.

68
Q

Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston välittäjäaineet

A

Sympaattisella hermostolla noradrenaliini ja parasympaattisella asetyylikoliini

69
Q

Refleksi

A

Eli heijaste on nopea ja automaattinen reaktio ärsykkeeseen, joka kerrasta toiseen pysyy lähes muuttumattomana.

70
Q

Eri refleksityyppejä

A

Suojaheijaste, venytysheijaste ja asentoheijaste.

71
Q

Esimerkki suojaheijasteesta

A

Koukistusheijaste; raaja aistii kipua -> vetäytyy kohti kehoa, pois kivun aiheuttajasta. Silmän räpäytysheijaste

72
Q

Miksi refleksien tutkiminen on tärkeää lääkärintyössä?

A

Neurologisten vaurioiden johdosta refleksit voivat puuttua tai olla korostuneita.

73
Q

Hermoimpulssien kulkureittiä refleksissä kutsutaan…

A

heijaste eli refleksikaareksi

74
Q

Yksinkertaisin refleksikaari koostuu…

A

Sensorisesta ja motorisesta hermosta.

75
Q

Venytysheijaste

A

Jos lihas venyy äkillisesti, sitä lähtee impulsseja selkäytimeen, josta lähtee motorisia hermoja pitkin supistumiskäsky lihakseen.

76
Q

Asentoheijaste

A

Perustuu silmistä, nivelistä ja jänteistä tuleviin viesteihin, ylläpitäen tasapainoa. Kehon kallistuessa yhteen suuntaan, vastakkaisen puolen lihakset supistuvat ja korjaavat asennon ja pitäen henkilön pystyssä

77
Q

Mitä on oppiminen?

A

Kyky muuttaa toimintaansa aiempien kokoemuksien perusteella. Vaatii uuden tiedon aktiivista jäsentämistä ja muokkaamista, jonka seurauksena syntyy uutta ymmärrystä.

78
Q

Mitä on muisti?

A

Kyky painaa asioita mieleen, palauttaa ne tarvittaessa mieleen ja säilyttää asioita mielessä.

79
Q

Mihin oppiminen ja muistaminen perustuu aivoissa.

A

Perustuvat aivoissa tapahtuviin muutoksiin, joissa tärkeimpänä uusien synapsien syntyminen ja vanhojen vahvistaminen sekä pitkäaikainen voimistuminen missä ärsyke tuottaa yhä voimakkaamman vasteen.

80
Q

Muisti jaetaan…

A

Sensoriseen muistiin, työmuistiin ja pitkäaikaiseen muistiin

81
Q

Työmuistin “sijainti”

A

Otsalohko

82
Q

Kuinka asiat saadaan siirettyä työmuistista pitkäaikaiseen muistiin?

A

Toistamalla asioita.

83
Q

Työmuistin ja pitkäaikaisen muistin ero

A

Työmuistin määrä on hyvin rajallinen, samaan aikaan on verrattava työmuistin asioita aiempiin muistoihin. Pitkäaikaisen muistin katsotaan olevan lähes rajaton.

84
Q

Eritysen tärkeät aivojen osat muistamisen kannalta

A

Hippokampus, aivokuoren ohimolohkot, pikkuaivot sekä muut assosiatiiviset alueet

85
Q

Säilömuisti voidaan jakaa…

A

Episodiseen eli elämänkerralliseen muistiin, eli asiat mitä tapahtui, missä tapahtui, milloin tapahtui ja tietomuistiin, joka sisältää tietoa kielestä ja faktoista.

86
Q

Mikä on dementia?

A

Älyllisten toimintojen heikentyminen niin että se haittaa normaalielämästä selviytymistä. Tavallisimpia oireita ovat muistihäiriöt.

87
Q

Yleisin muistisairaus

A

Alzheimerin tauti

88
Q

Oppiminen voi olla…

A

Tottumista; samaan toistuvaan ärsykkeeseen ei enää reagoida
Herkistymistä; merkityksettömien ärsykkeiden joukosta poimitaan jotain tärkeää.
Ehdollistumista; Kahden asian välille syntyy mielleyhtymä; assosiaatio

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions