Ihmisbiologia; Kudokset Flashcards

1
Q

Kuinka monta solua ihmisellä suurin piirtein on?

A

50 biljoonaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten yksilönkehityksen aikana solut osaavat erilaistua eri kudoksiksi?

A

Solujen välisen viestinnän avulla, kemiallisesti ja hermoimpulssien välityksellä solut osaavat erilaistua.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mikä aiheuttaa solujen erilaistumisen ja mitä seurauksia erilaistumisella on?

A

Solut ekspressoivat eli ilmentävät geenejään eri tavalla. Geenien luenta eroaa, jota säätelee säätelyhormonit.
Solujen kyky erilaistua edelleen ja jakaantua heikkenee. Solu/kudos saa oman tehtävän.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitkä solut eivät esimerkiksi kykene jakaantumaan?

A

Hermo- ja lihassolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Miten uusien solujen tuotto tapahtuu elimistössä?

A

Kantasolujen avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Totipotentti

A

Kantasolutyyppi, hedelmöittynyt munasolu ja sen useammat ensimmäiset tytärsolut kykenevät erilaistumaan miksi vain. Muodostavat trofoblastisolukon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Trofoblasti

A

Muodostavat sikiökalvon ja sikiön puoleisen osan istukasta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Pluripotentti

A

kantasolutyyppi joka kykenee erilaistumaan miksi tahansa soluksi paitsi trofoblastiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Luuytimen kantasolut ovat..

A

Hematopoieettisia, multipotentteja kantasoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Multipotentti kantasolu, joka kykenee muodostamaan tukikudoksia

A

Mesenkymaalinen kantasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Rustosolu

A

Kondrosyytti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Rasvasolu

A

Apidosyytti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Kantasoluja jotka kykenevät erilaistumaan vain yhden kudoksen solutyypeiksi kutsutaan…

A

Unipotenteiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Veren kantasolu

A

Hematopoieettinen kantasolu, luuytimessä, multipotentteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Tukikudoksia muodostavat kantasolut

A

Mesenkymaaliset kantasolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Luunmuodostajasolu

A

Osteoblasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kudokset luokitellaan neljään tyyppiin..

A

Epiteelikudos, tukikudos, lihaskudos, hermokudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Epiteelikudostyypit

A

Yksikerroksiset; levyepiteeli, kuutioepiteeli, lieriöepiteeli. Monikerroksinen levyepiteeli, Valekerrostunut värekarvallinen lieriöepiteeli, välimuotoinen epiteeli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Epiteelikudos jaetaan kahteen eri tyyppiin

A

Pintaepiteeliin ja rauhasepiteeliin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Epiteelikudoksen rakenne

A

Koostuu pääosin soluista, jotka ovat toisissaan kiinni liitoksilla, epitelin alla soluväliainetta ohuena levymäisenä rakenteena. Ei verisuonia, ravinne saadaan tyvikalvon alla olevasta sidekudoksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Pintaepiteelin tärkein tehtävä

A

Aineiden kulun kontrollointi elimistöön tai elimistöstä pois

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Ihon epiteeli

A

Levyepiteeliä, joka on keratinisoitunutta, eli sisältää keratiinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Limakalvojen epiteeli

A

Kerrostunutta levyepiteeliä (ei keratiinia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Suolen epiteeli

A

yksinkertainen lieriöepiteeli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Hiussuonia ympäröivä epiteeli

A

Hiussuonia ympäröi endoteelisolut, yksinkertaista levyepiteeliä

26
Q

Hengitysteiden epiteeli

A

Valekerrostunut värekarvallinen lieriöepiteeli

27
Q

Rauhastiehyjen rakenne

A

Pallomaisia tai putkimaisia rakenteita, useimmiten yksinkertaista kuutioepiteeliä

28
Q

Soluväliaineen tehtävä tukikudoksissa

A

mekaaninen suoja ja tuki

29
Q

Tukikudokset

A

Sidekudos, luu, rusto, rasva, veri ja imuneste

30
Q

Nivelsiteiden ja jänteiden rakenne

A

Tiivistä sidekudosta, jonka soluväliaine koostuu pääosin kollageenisyistä, jotka järjestäytyneet samansuuntaisesti; vetolujuus yhteen suuntaan

31
Q

Verinahan sidekudos

A

Tiivis sidekudos, kollageenit järjestäytyneet eri suuntiin

32
Q

Sidekudossolu

A

Fibroplasti

33
Q

Löyhässä sidekudoksessa fibroplastien lisäksi muita soluja

A

Makrofageja, plasmasoluja, syöttösoluja

34
Q

Miten rasvasolun rakenne poikkeaa tavallisesta solusta?

A

Solussa rasvaa yhdessä suuressa pisarassa joka voi täyttää lähes koko solun

35
Q

Rustokudoksen kova olomuoto johtuu..

A

Rustosolun ympärilleen tuottamasta kiinteästä väliaineesta

36
Q

Rustoa löytyy aikuiselta..

A

Kylkiluiden välistä, kurkun kannesta, korvalehdestä, selkänikamien välistä, nivelpinnoilla

37
Q

Lihaskudostyypit

A

sileä lihaskudos, poikkijuovainen lihaskudos, sydänlihaskudos

38
Q

Minkä avulla lihas kykenee supistumaan?

A

Myosiini ja aktiinisäikeiden avulla

39
Q

Tumien määrä eri lihaskudoksissa

A

poikkijuovaisessa useita, muissa yksi

40
Q

Missä on sileää lihaskudosta?

A

Verisuonten, hengitysteiden, ruuansulatuskanavan ja virtsateiden seinämissä

41
Q

Mikä säätelee sileää lihaskudosta?

A

Autonominen hermosto ja hormonit

42
Q

Sydänlihaskudoksen rakenne

A

Yksi tuma. haarautunut rakenne, solujen välissä aukkoliitoksia, jotta aktiopotentiaali liikkuisi solujen välillä nopeammin ja solun kykenisivät supistumaan yhdenaikaisesti, erityisen väsymättömiä

43
Q

Hermotukisolujen tehtävä

A

Nopeuttaa viestin välitystä, suojata hermosolua ja pitää solujen ympäritön koostumus vakaana

44
Q

Hermosolun rakenne

A

Tuojahaarakkeet eli dendriitit, viejähaarake eli aksoni. Solun suurinta tilaa, jossa tuma sijaitsee kutsutaan soomaksi. Aksonissa schwannin soluja ja myeliinituppeja.Myeliinituppien välissä ranvierin kuroumia ja aksoni päättyy hermopäätteiden synapseihin

45
Q

Sisäisen tasapainon ylläpito (Mitä tarkoittaa, millä pidetään yllä)

A

Aineiden pitoisuudet pyritään pitämään vakaina ja tämä tapahtuu aktiivisella ja passiivisella aineiden postolla ja otolla. Tapahtuu solujen ja soluväliaineiden välillä, mistä vaihto jatkuu veren ja imunesteen kanssa.

46
Q

Sisäisen tasapainon häiriöt elimistö pyrkii ratkaisemaan..

A

Säätelyjärjestelmien avulla

47
Q

Esim. kehon kuumetessa säätelyjärjestelmä…

A

Lisää jäähdytystä lisäämällä pintaverenkiertoa, lisää hikoilua, aktivoi janon tunteen, lisäävät veden takaisinottoa alkuvirtsasta

48
Q

Minkä välityksellä solut viestivät keskenään?

A

Pintarakenteidensa, kemiallisten viestiaineiden ja hermoimpulssien välityksellä

49
Q

Solun reagointia viestiin kutsutaan…

Joka voi olla esim. …

A

Vasteeksi, geenin aktivoituminen

50
Q

Solun metabolian muutosta kutsutaan…

A

Ekspressioksi

51
Q

Miksi apoptoosi on myös vaste?

A

Solu voi aiheuttaa vasteen myös viestien puutokseen

52
Q

Jukstrakriininen viestintä

A

Kosketusviestintä, solu takertuu toiseen soluun muuttaen sen pintarakennetta ja aiheuttaen toisessa solussa vasteen

53
Q

Esimerkki jukstakriinisestä viestinnästä

A

Valkosolut tunnistavat omat solut niiden pintarakenteen ansiosta

54
Q

Millainen viestiaine kulkeutuu veren mukana kohdesolujen luokse?

A

Hormoni

55
Q

Millaisiin soluihin hormonit vaikuttavat?

A

Sellaisiin joissa on hormonia vastaava reseptori

56
Q

Umpirauhaset erittävät viestiaineitaan verenkiertoon, tällaista viestintää kutsutaan..

A

Endokriiniseksi viestinnäksi

57
Q

Solut voivat erittää paikalliseen kudokseen viestiaineita joita kutsutaan..

A

Kudoshormoneiksi

58
Q

Kun solu viestii itselleen jotain, viestintää kutsutaan…

A

Autokriiniseksi viestinnäksi

59
Q

Kun solu viestii naapurisoluille, kyseessä on silloin…

A

Parakriininen viestintä

60
Q

Mitä ovat kasvutekijät?

A

Kudoshormoneja, jotka lisäävät kohdesolujensa kasvua.

61
Q

Nopeassa viestinnässä avainasemassa ovat…

A

Hermosolut

62
Q

Kasvien kudostyypit

A

Pintasolukko, kasvusolukko, perus-eli tylppysolukko, johtosolukko, tuki- ja vahvikesolukko, erityssolukko (rauhassolut)