Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Solun kemialliset reaktiot > Flashcards

Solun kemialliset reaktiot Flashcards

1
Q

Solun pääenergialähteet

A

hiilihydraatit ja lipidit (joskus aminohapot)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Elimistön on muokattava lipidit… jotta niitä voidaan hyödyntää aineenvaihdunnassa

A

triglyserideiksi, jotka voidaan hajottaa vielä glyseroliksi ja rasvahapoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Paastossa energiaa saadaan…

A

ketoaineista, jotka muodostuvat maksassa rasvahapoista. mm. aivot ja punasolut käyttävät ketoaineita energialähteinään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikä haittaa elimistölle on aminohappojen käyttämisestä energialähteenään?

A

Omien proteiinien hajotus, sivutuotteena ammoniakki, joka täytyy poistaa elimistöstä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kuinka monta geeniä on mitokondriolla?

Miksikä mitokondrion DNA:ta kutsutaan?

A

37, Maternaalinen DNA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kykenevätkö mitokondriot omaan proteiinisynteesiin?

A

Kyllä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Miten muuten mitokondriot muistuttavat bakteereja?

A

Kykenevät liikkumaan, jakautumaan, fuusioitumaan ja muuttamaan muotoaan solun sisällä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten mitokondrion kalvot eroavat toisistan?

A

Ulkokalvo päästää lävitseen suuriakin molekyylejä, sisäkalvo vain pieniä poolisia komponentteja kalvoproteiinien avulla, mutta muuten läpäisemätön.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kritsat

A

Mitokondrion sisäkalvon poimut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Soluhengityksen vaiheet

A

Glykolyysi, sitruunahappokierto ja oksidatiivinen fosforylaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kuinka paljon ATP:tä muodostuu soluhengityksessä ja missä vaiheissa?

A

2 glykolyysissä, 2 sitruunahappokierrossa ja 30 oksidatiivisessa fosforylaatiossa yht. 34 ATP:ta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Glykolyysin vaiheet

A

Glukoosi muutetaan sytoplasmassa palorypälehapoksi eli pyruvaatiksi. Pyruvaatti jatkaa joko sitruunahappokiertoon (aerobisissa oloissa) tai se muuttuu anaerobisissa oloissa sytoplasmassa laktaatiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitä laktaatille tehdään?

A

Laktaatti kuljetetaan maksaan jossa se muutetaan takaisin glukoosiksi. Corin kierto (glukoosi-laktaatti-kierto)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lipolyysi

A

Rasvat muutetaan triglyserideiksi, ja ne hajotetaan yhä kolmeksi rasvahapoksi ja glyseroliksi. Rasvahapot aktivoidaan mitokondrion ulkokalvolla littämällä niihin koentsyymi-A, jolloin syntyy aktiivista rasvahappoa eli asyylikoentsyymi-A:ta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Beta-oksidaatio

A

Tapahtuu mitokondrion matriksissa, syklinen aineenvaihduntareitti jossa joka kierroksella rasvahaposta lohkeaa kaksi hiiltä asetyylikoentsyymi-A:na. Vapautuu paljon energiaa, jotka NADH ja FADH2 kuljettavat eteenpäin. Asetyylikoentsyymi-A jatkaa sitruunahappokiertoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Sitruunahappokierto

A

Lähtöaineena Asetyylikoentsyymi-A eli aktiivinen etikkahappo, syklinen aineenvaihduntareitti jossa joka kierroksella lohkeaa hiilidioksidia, kuluu vettä ja 3 NAHD:tä ja 1 FADH2 “latautuu”.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Oksidatiivinen fosforylaatio

A

Saa energiansa koentsyymi NADH ja FADH2:lta. Koentsyymeistä irtoaa vety protonina ja elektronina, jossa elektroni siirtyy elektroninsiirtoketjuun. Elektroninsiirtoketjun avulla saadaan ATP-syntaasissa muodostettua ATP:ta ja sivutuotteena vettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Elektroninsiirtoketju

A

Elektroinin vapauduttua koentsyymeiltä se liikkuu mitokondrion sisäkalvolla proteiinipumpulta toiselle, jotka aktivoituvat ja pumppaavat kalvojen välille protonigradientin. Lopulta elektroni päätyy elektronegatiiviselle hapelle, muodostaen protonien kanssa vettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ATP-syntaasi

A

Sisäkalvolla sijaitseva proteiini jonka läpi protonigradientti tasautuu, jonka tuottamalla energialla ATP-syntaasi valmistaa ATP:ta fosfaatista ja ADP:sta tai AMP:sta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

ATP eli

A

Adenosiinitrifosfaatti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

NADH eli

A

Nikotiiniamidiadinukleotidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

FADH2 eli

A

Flaviiniadeniinidinukleotidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

ATP koostuu kolmesta osasta..

A

fosfaateista, sokerista (riboosi) ja emäksestä (adeniini)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mikä yhdistää hiilihydraatti-, lipidi- ja aminohappoaineenvaihduntoja?

A

Jokaisessa saadaan asetyylikoentsyymi-A:ta välituotteena, joka hyödynnetään sitruunahappokierrossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Koentsyymi

A

Rakenne, jota ilman reaktio ei voi tapahtua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kloroplastin rakenne

A

Yhteyttämiskalvosto ja nesteen täyttämä välitila eli strooma. Oma DNA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Fotosynteesi jaetaan..

A

Valoreaktioon ja pimeäreaktioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Valoreaktio

A

Tapahtuu yhteyttämiskalvostolla, jossa kloroplastin väriaine (yleensä klorofylli) absorboi auringon energiaa (fotoneita, 300-1000nm) ja siirtää sen koentsyymille NADP, joka muuttuu NADPH:ksi. Samalla hajoaa vettä ja muodostuu ATP:ta. NADPH jatkaa pimeäreaktioon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Pimeäreaktio

A

Eli Calvinin sykli, tapahtuu kloroplastin välitilassa. NADPH:n kuljettaman vedyn elektroni siirtyy elektroninsiirtoketjuun ja protoneita pumpataan yhteyttämiskalvostoon. Protonigradientin ja ATP:n avulla muodostetaan hilidioksidista ja fosforihaposta glukoosia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Miten kasvi saa hiilidioksidia pimeäreaktioon?

A

Passiivisella diffuusiolla solukalvojen läpi, jota kasvin ilmaraot tehostavat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Miten bakteerit tuottavat energiansa?

A

Omalla hengityskalvostolla, joka muistuttaa mitokondriota, fotosynteesiin kykenevällä kalvostolla, kemosynteesillä tai käymisteitse.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Kemosynteesissä hapetetaan…

A

epäorgaanisia aineita kuten; vetysulfidit, ammoniakki ja rautaionit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Mitä nitrifikaatiobakteerit hapettavat saadaksen energiaa? Miten tämä vaikuttaa ympäristöön?

A

Maaperässä nitrifikaatiobakteerit hapettavat ammoniakkia typen oksideiksi, joita esim. kasvit voivat hyödyntää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Mitkä eliöt bakteerien lisäksi kykenevät käymisteitse tuottamaan energiansa? Miten käyminen etenee solussa?

A

Hiivat, sokeri muokataan glykolyysillä pyruvaatiksi joka hapettomissa olosuhteissa muokataan laktaatin sijaan alkoholiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Synteesi

A

Aineiden valmistus, esim aminohapposynteesi, glukoneogeneesi ja rasvahapposynteesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Kuinka paljon on ihmiselle välttämättömiä aminohappoja? Kuinka montaa eri aminohappoa ihminen tarvitsee?

A

10 välttämätöntä, 20 erilaista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Missä tuotetaan ja hajotetaan eniten aminohappoja?

A

Maksassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mikä säätelee aminohappojen tuottoa?

A

Proteiinien tarve

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Aminohappojen hajotuksessa muodostuu… joka muutetaan edelleen…

A

Ammoniakkia, ureaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Miten elimistön metabolista tilaa voidaan luonnehtia?

A

Typpiyhdisteiden mittaamiseen perustuvalla typpitasapainolla, positiivinen typpitasapaino kertoo elimistön rakentavan aminohappoja(kasvu, raskaus), negatiivinen ilmaisee että aminohappoja hajotetaan. (Nälkiintyminen, sairaudet)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Glukoneogeneesi

A

Elimistö kykene tuottamaan glukoosia esim. laktaatista, glyserolista ja aminohapoista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Corin sykli

A

glukoosi-laktaatti -kierto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Rasvahapposynteesi eli …

A

lipidisynteesi, rasvahappoja muodostetaan asetyylikoentsyymi-A:sta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Välttämättömiä rasvahappoja ovat..

A

omega 3- ja 6-rasvahapot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Missä rasvahapposynteesiä tapahtuu eniten?

A

Maksa, rasvakudos ja maitorauhaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Lipidisynteesin vaiheet

A

syklisellä reaktiosarjassa asetyyliryhmiä liittyy pelkistyvän molekyylin runkoon, jolloin lopulta saadaan palmitiinihappo, joka jatkokäsitellään solulimakalvostolla (SER). SER:ssä sitä muokkaavat saturaasi ja elongaasi, pidentäen rasvahappoa ja tehden siitä tyydyttymättömän. Syntyneistä rasvahapoista syntetisoidaan kalvolipidejä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Miten kalvolipidit päätyvät solulimakalvostolta solukalvolle?

A

Lipidit kulkeutuvat rakkulaliikenteellä golgin laitteeseen, jossa ne muokataan ja lähetetään solukalvolle, endosomeihin tai lysosomeihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Millaisen rakenteen glukoosi saa vesiliuoksessa?

A

Rengasmaisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

DNA eli

A

deoksiribonukleiinihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

RNA eli

A

Ribonukleiinihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Nukleotidit koostuvat…

A

Sokerista (deoksiriboosi), typpiemäksestä (heterosyklinen) ja fosforihaposta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

DNA:n tukirangan muodostavat…

A

deoksiriboosi ja fosfaatti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Puriinit

A

adeniini ja guaniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Pyrimiidit

A

tymiini sytosiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Emäsparisääntö

A

Emäkset pariutuvat seuraavasti; adeniini- tymiini ja guaniini-sytosiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Montako vetysidosta a-t ja g-s sidokset muodostavat?

A

A-T muodostaa 2, G-S muodostaa 3

57
Q

Ovatko DNA-ketjun fosfaattiosat hydrofobisia vai hydrofiilisiä?

A

Hydrofiilisiä

58
Q

Mistä DNA-juosteen katsotaan alkavan?

A

Siitä päädystä missä sokerin 5’ hiilessä vapaa hydroksyyliryhmä.

59
Q

Mihin DNA-juoste loppuu?

A

Siihen päätyyn missä sokerin 3’ hiilessä vapaa hydroksyyliryhmä.

60
Q

Mikä aiheuttaa DNA:n kierteisen rakenteen?

A

Emäksien hydrofobisuus kiertää DNA-ketjua.

61
Q

Kuinka monta emäsparia on yhdessä kierteessä?

A

10

62
Q

Mikä entsyymi kykenee avaamaan kierteen ja erottamaan ketjut toisistaan?

A

Helikaasi

63
Q

Kuinka monta emäsparia ihmisellä suurinpiirtein on kromosomistossaan?

A

yli 3 miljardia

64
Q

Montako kromosomia ihmisellä on?

A

23 paria yht 46

65
Q

Solu kykenee tuottamaan nukleotidejä synteesillä, miksi suurin osa nukleotideistä kuitenkin saadaan solun ulkopuolelta?

A

Nukleotidien tuottaminen kuluttaa paljon energiaa, joten nukleotidien kierrätys on kannattavaa, joten solu saa niitä verenkieron mukana.

66
Q

Mitä ylimääräisille nukleotideille tapahtuu?

A

Ne hajotetaan maksassa.

67
Q

Mihin nukleotidejä tarvitaan DNA -tuotannon lisäksi?

A

RNA, ATP, solun sisäisessä viestinvälityksessä, koentsyymeinä, entsyymien säätelyssä

68
Q

RNA:ssa … tilalla on ….

A

tymiinin tilalla on urasiili

69
Q

Minkä ympärille DNA kiertyy?

A

Histonien ympärille

70
Q

Mikä on nukleosomi ja mitä muodostuu niiden kiertyessä? Mitä muodostuu tämän rakenteen kiertyessä?

A

DNA kiertynyt histonien ympärille ja muodostanut nukleosomin. Nukleosomit muodostavat kiertyessään kromatiinia. Kromatiini kiertyy kromosomiksi.

71
Q

Mitä kromosomille on tehtävä DNA replikoinnissa?

A

Kromosomi on avattava

72
Q

Millaisista aluesta eukaryoottien geenit koostuvat?

A

Promoottorialue, koodaava alue joka koostuu eksoneista ja introneista, lopetussekvenssi

73
Q

Mitkä vaikuttavat geenin aktiivisuuteen?

A

Promoottorialue, voimistaja- ja vaimennusalueet, jotka saattavat sijaita kaukana geenistä ja niitä aktivoivat ja inhiboivat entsyymit, kuinka pakkautunut geenialue on

74
Q

Montako aloituskohtaa ihmisen genomissa on noin?
Kauanko genomin kopioiminen vie?
Kuinka monta emästä kopioituu sekunnissa?

A

10 000, noin 8h, 100 emästä sekunnissa

75
Q

Montako aloituskohtaa bakteereilla on?
Kauanko niiden genomin kopioiminen vie?
Kuinka monta emästä kopioituu sekunnissa?

A

1, 40min, 1000 emästä sekunnissa

76
Q

Missä vaiheessa DNA-synteesi tapahtuu eukaryooteilla solunjakautumisessa?

A

S-vaiheessa

77
Q

mRNA

A

Lähetti-RNA kuljettaa tietoa ribosomeihin, sen perusteella rakennetaan proteiineja

78
Q

tRNA

A

Siirtäjä-RNA Proteiinisynteesin osanen, liittyneenä aminohappo, rakentaa aminohappoketjun mRNA:n mukaisesti liittymällä hetkellisesti siihen.

79
Q

rRNA

A

Ribosomaalinen RNA, toimii ribosomissa katalyyttisesti eli nopeuttaa translaatiota

80
Q

Mi-RNA

A

Mikro-RNA solu säätelee toimintaansa, kiinnittyy mRNA:han

81
Q

Miten DNA replikaatio etenee leading strand-ketjussa? Miten vastakkaisessa ketjussa`?

A

Leading strand-ketjussa replikaatio etenee niin, että ketju rakentuu 5’-3’ suuntaan nukleotideistä eli samaan suuntaan kuin replikaatiohaarukka etenee.
Vastakkainen ketju on rakennettava Okazakinfragmenteista haarukan kulkusuuntaa vasten.

82
Q

Minkä pituisia okazakinfragmentit ovat eukaryooteilla? Entä prokaryooteilla?

A

Aitotumaisilla 100-200 emäsparia, esitumaisilla 1000-2000 emäsparia

83
Q

DNA-polymeraasi

A

Kulkee juostetta 3’-5’ suunnassa ja rakentaa koplementaarista juostetta 5’-3’ suunnassa.

84
Q

MIstä saadaan DNA-polymeraasiin tarvittava energia?

A

Nukleotidit ovat ennen ketjuun littymistä nukleosiditrifosfaatteja, ja kahden fosfaatin katketessa saatu energia käytetään ketjuun liittämiseen.

85
Q

Geeni

A

DNA:n osa joka koodautuu kokonaan koodautuu RNA:ksi

86
Q

Miten yksi geeni voi tuottaa useita eri mRNA molekyylejä?

A

Geeni sisältää intronieta ja eksoneita, joista eksonien silmukoiminen vaikuttaa valmiin mRNA:n informaatioon.

87
Q

DNA-ketju josta RNA muodostetaan, kutsutaan…

Jäljelle jäävää juostetta kutsutaan…

A

Templaattijuosteeksi, non-templaattijuosteeksi

88
Q

Mitä mRNA:lle tapahtuu transkription jälkeen?

A

Se tarkistetaan, lisätään merkit alku ja loppupäähän jotta se tunnistetaan eheäksi, silmukoidaan . Se kulkeutuu ulos tumasta tumahuokosten läpi ribosomeihin, joissa tapahtuu translaatio

89
Q

Ekspressio

A

Geenin ilmeneminen

90
Q

Miten solun erilaistuimista säädellään?

A

Säätelyproteiinien avulla, esim. geenin luennan aktiivisuuteen vaikuttaminen mm. kiinnitymällä promoottorialueeseen tai pakkaamalla kromatidia tiiviimmäksi.

91
Q

Mikä ohjaa säätelyproteiinien toimintaa?

A

Solun muiden geenien tuotteet, solun ulkopuoliset viestit esim. hormonit

92
Q

Ribosomit koostuvat…

A

rRNA:sta ja proteiinista

93
Q

Translaatio alkaa mRNA:n … päästä

A

5’

94
Q

Translaation aloituskohtana toimii emäsjärjestys…

A

AUG, jota vastaa aminohappo metioniini.

95
Q

C-terminaali

A

peptidiketjun pää, johon seuraava aminohappo liittyy (karboksi-terminaali)

96
Q

Mihin translaatio päättyy?

A

lopetuskodoniin, jonka jälkeen peptidiketju irtoaa

97
Q

Kodoni

A

Kolmen emäksen jakso, joka vastaa yhtä aminohappoa, useampi eri kodoni voi vastata samaa aminohappoa

98
Q

Geneettinen koodi

A

Aminohappojen ja kodonien vastaavuus

99
Q

Geneettinen redundanssi

A

Yhtä aminohappoa vastaa usea kodoni

100
Q

Polypeptidiketjun natiivi konformaatio

A

Luontainen muoto, saavutetaan usein spontaanisti

101
Q

Kaperoni/saperoni

A

Kaitsijaproteiini, auttaa proteiinia saavuttamaan kolmiulotteisen muotonsa

102
Q

Post-translationaalinen muutos

A

Translaation jälkeen proteiineista voidaan pilkkoa osia, siihen voidaan lisätä kofaktoreita ja se saavuttaa kolmiulotteisen muotonsa.

103
Q

Miten proteiinit, jotka on kuljetettava muualle tunnistetaan?

A

Muualle kuljetettaviin proteiineihin lisätään signaalisekvenssi.

104
Q

Ubikitiini

A

Säätelyproteiini, joka kiinnitetään viallisiin proteiineihin, päätyvät tuhottavaksi

105
Q

Millä sidoksella aminohappo on kiinni siirtäjä RNA:ssa?

A

Esterisidoksella

106
Q

mRNA:ta voi lukea vain yksi ribosomi kerrallaan .(oikein/väärin)

A

Väärin

107
Q

Miten esitumallisten translaatio ja transkriptio eroavat aitotumallisten samoista prosesseista?

A

Esitumallisilla translaatio ja transkriptio voivat tapahtua samanaikaisesti samalle mRNA:lle, sillä tumakotelo ei ole rajoittamassa ribosomeja. Nopeuttaa proteiinisynteesiä. Ei silmukointia, ei introneita, yksi promoottorialue hallinnoi montaa eri geeniä, transkriptiossa yksi pitkä mRNA, joista rakentuu monta eri aminohappoa kerralla.

108
Q

Operoni

A

Joukko vierekkäisiä geenejä, joiden ilmenemistä säätelee yksi promoottorialue

109
Q

Miten proteiinien kolmiulotteinen rakenne muodostuu?

A

Hydrofiiliset ja hydrofobiset voimat vääntävät proteiinia muotonsa, jonka lisäksi proteiinit muodostavat itsensä kanssa vety- ja disulfidisidoksia. Aminohapoissa myös negatiivisesti ja positiivisesti varautuneita osia, joiden välillä ioninen vuorovaikutus.

110
Q

Miten entsyymin vaikuttavat kemiallisiin reaktioihin?

A

Mahdollistavat ja hallinnoivat reaktioita, toimivat esim. katalyytteinä kulumatta reaktiossa itse.

111
Q

Mistä entsyymit koostuvat?

A

Proteiinista ja voivat sisältää muita yhdisteitä esim. metalli-ioneja. Myös RNA-molekyylit voivat olla entsyymejä (ribotsyymi)

112
Q

Kofaktori ja koentsyymi

A

Entsyymiä auttava ryhmä, kutsutaan koentsyymiksi jos orgaaninen

113
Q

Kuinka suuria ovat pienimmät entsyymit?
Kuinka monta aminohappoa tällaisessa on?
Entä suurimmat?
Kuinka monta aminohappoa tällaisessa on?

A

10 000 DA (daltonia),noin 100 aminohappoa

10 milj. DA, miljoonia aminohappoja

114
Q

Miten solu estää entsyymien toimintaa?

A

Inhiboimalla entsyymejä

115
Q

Irreversibeeli inhibitio

A

Inhibiittori kiinnittyy entsyymiin vahvoin sidoksin, esim. kovalenttisella sidoksella, jolloin entsyymin palautuminen toimintakuntoiseksi hidasta, jopa mahdotonta.

116
Q

Reversibeeli inhibitio jaetaan….

A

Kompetitiiviseen inhibitioon, jossa inhibiittorit muistuttavat substraattia ja kilpailevat entsyymeistä, jolloin entyymeissä ei tapahdu katalyysiä, voidaan kumota lisäämällä substraatin määrää.

Nonkompetitiiviseen inhibitioon, jossa inhibiittori voi sitoutua vapaaseen entsyymiin tai entsyymisubstraattikompleksiin, jolloin katalyysiä ei tapahdu.

117
Q

Dynaaminen tasapaino

A

Edellytys synteesille, mitään ei saa puuttua eikä mitään kerääntyä.

118
Q

Aineenvaihdunnan säätelymekanismit

A

Säädellään entsyymien määrää

Säädellään entsyymien katalyyttistä aktiivisuutta

119
Q

Miksi entsyymien määrän säätely ei usein ole optimaalinen tapa säädellä aineenvaihduntaa?

A

Se on hidasta ja kuluttaa energiaa.

120
Q

Mitä katalyyttisen aktiivisuuden säätely edellyttää?

A

Reaktioketjun alkupään entsyymi on oltava säädeltävissä.

121
Q

Feedback-säätely

A

Lopputuote inhiboi reaktioketjun alkupään reaktioita.

Esim. hypotalamus-aivolisäke-umpirauhas-akselin toiminta.

122
Q

Allosteerien säätely

A

Entsyymiin kiinnittyy väliaikaisesti pieni molekyyli joka voi inhiboida tai aktivoida entsyymiä. Esim. hemoglobiini

123
Q

Strooma

A

Viherhiukkasen kalvorakenteiden välitila

124
Q

Mitkä ympäristötekijät vaikuttavat fotosynteesiin?

A

Valon laatu ja määrä, hiilidioksidin määrä, veden saatavuus, lämpötila, ravinteet.

125
Q

Esimerkkejä kemosynteesiin kykenevistä bakteereista

A

Nitrifikaatiobakteerit, rikkibakteerit, rautabakteerit, metaanibakteerit, vetybakteerit

126
Q

Soluhengityksen aerobinen osa

A

Elektroninsiirtoketju / Oksidatiivinen fosforylaatio

127
Q

Soluhengityksen anaerobinen osa

A

Glykolyysi ja sitruunahappokierto eli krebsin sykli

128
Q

Millä tavoin eliö voi tuottaa enegiansa (eli toimimalla autotrofina)

A

Fotosynteesillä ja kemosynteesillä

129
Q

Millä tavoin eliö voi vapauttaa kemiallisen energian saadusta ravinnosta omaan käyttöönsä?

A

Soluhengityksellä ja käymisteitse

130
Q

Lokus

A

Geenin sijainti kromosomissa

131
Q

Kodoni

A

Aminohappoa vastaava emäskolmikko

132
Q

Esitumallisten kromosomisto

A

1 Dna rengas sekä mahdollisesti muutamia pieniä plasmideja, haploidinen

133
Q

Pseudogeeni

A

Sammuneet geenit

134
Q

Geenien ulkopuolinen DNA sisältää…

A

Toistojaksoja (satelliitti DNA), sammuneita geenejä ja hyppiviä geenejä (transposonit), jotka vaikuttavat kromosomien rakenteeseen sekä geenien luentaan. Käytetään yksilön tunnistuksessa.

135
Q

Geenien ekspression ero monisoluisten aitotumallisten ja esitumallisten välillä

A

Aitotumalliset käyttävät geenejään hyvin valikoiden ja niiden ekpressio saattaa olla monimutkaisten viestikejujen seurausta. Esitumallisilla kaikkia geenejä käytetään lähes jatkuvasti, toisia tehokkaammin.

136
Q

Konservoituneet geenit

A

Monet eukaryoottigeenit esiintyvät samanlaisina monissa eri eliöryhmissä; tällaiset geenit ovat konservoituja ja ne ovat kehittyneet varhain eliökunnan historiassa ja ne koodaavat usein solun toimintaa ylläpitäviä proteiineja, kuten DNA-synteesin entsyymejä.

137
Q

Miten entsyymit vaikuttavat kemiallisiin reaktioihin?

A

Vähentävät reaktioiden aktivaatioenergiaa, nopeuttavat niitä, mahdollistavat ne normaalia alhaisemmassa lämpötilassa, mahdollistavat ne laimeissa liuoksissa, eivät itse kulu tai muutu.

138
Q

Perimäaines, joka voi muodostaa emäspareja itsensä kanssa

A

RNA

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions