Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Solu > Flashcards

Solu Flashcards

1
Q

Onko, bakteerella, arkeilla tai tumallisilla kalvon ympäröimiä soluelimiä?

A

Vain tumallisilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

DNA:han liittyneita histoneita löytyy.. (bakteeri, arkki tai tumallinen)

A

Arkeilla ja tumallisilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Introneita löytyy (arkit, bakteerit, tumalliset)

A

Bakteereissa harvinaisia, osassa geenejä arkeilla ja tumallisilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Rengasmainen kromosomi (arkit, bakteerit, tumalliset)

A

bakteereilla ja arkeilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Introni

A

geenin osa, joka ei koodaa proteiinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Eksoni

A

geenin osa, joka koodaa proteiinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Onko laakamadoilla ruumiinontelo?
Entä verenkierto- ja hengityselimiä?
Entä tapahtuuko ravinnon otto ja poisto suun kautta?
Kaksikylkinen vai säteittäissymmetrinen?

A

Ei,ei, kyllä, kaksikylkinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kalojen verenkierto on..

A

Yksinkertainen, kaksilokeroinen sydän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Matelioiden verenkierto on..

A

Kaksinkertainen vaillinainen, yleensä kolmilokeroinen sydän, jossa hapekas ja hiilidioksidinen veri pääsevät sekoittumaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Nisäkkäiden verenkierto on..

A

Kaksinkertainen täydellinen, nelilokeroinen sydän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Onko nivelmadoilla ruuansulatuskanava?
Umpinainen verisuonisto ja sydän?
Keuhkot?
Millainen hermosto?

A

kyllä, umpinainen verisuonisto mutta ei sydäntä, vaan sykkivät suonet, nivelmadot hengittävät suoraan ihon läpi tai kiduksilla. Tikapuumainen hermosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Polttiaiseläinten lisääntyminen?
Selkäranka/jänne?
Säteittäissymmetrissiä tai kaksikylkisiä?

A

Suvullinen ja silmikoituminen, ei, säteittäissymmetrisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Selkäjänteiset jaetaan kolmeen alajaksoon…

A

vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin…

A

Arkit, bakteeri ja aitotumaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Metanogeenit

A

Metaania tuottavia arkkeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Letaalitekijä

A

Alleeli joka aiheuttaa yksilön menehtymisen, usein jo kehitysvaiheessa. Usein resessiivisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Lintujen sukupuolen määrittää … kromosomit

A

Z ja W, naaras ZW ja uros ZZ

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Eräillä hyönteisillä uros yksilöt …ploidisia ja naaraat …ploidisia

A

haploidisia ja diploidisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Sakkaroosi eli … rakentuu …

A

ruokosokeri, glukoosista ja fruktoosista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Maitosokeri eli… rakentuu …

A

laktoosi, glukoosista ja galaktoosista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

mallassokeri eli … rakentuu..

A

maltoosi, glukooseista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Sokeriketjujen liittyessä proteineihin ja lipideihin muodostuu..

A

glyko-proteiineja ja glykolipidejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Sokereita elimistö käyttää..

A

energialähteinä, varastoina ja rakennusaineina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kun rasvoja halutaan käyttää energialähteinä ne muutetaan…

A

triglyseriseiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Lipolyysi

A

lipidien hajotusreaktio, jossa triglyseridit hajotetaan glyseroliksi ja rasvahapoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Proteiinit koostuvat…

A

yhteenliittyneistä aminohapoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Solukalvo koostuu..

A

fosfolipideistä, jotka muodostavat kaksoiskalvon ja kalvoproteiineistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Perifeerinen proteiini ja sen tehtävät

A

kalvon pinnalla sijaitseva proteiini, kiinni lipideissä tai integraalisissa proteiineissä, toimivat osana solukalvon kuljetusta, sidoskohtana ja reseptorina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Golgin laite on toiselta nimeltään kasvisolussa…

A

diktyosomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Solukalvon 3 erityyppistä lipidiä

A

glyserofosfolipidit, kolesteroi ja sfingolipidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Kolesterolia on noin …% solukalvon lipideistä, mikä on kolesterolin merkitys?

A

33% estää jäätymistä ja vähentää solukalvon juoksevuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Karkeapintaisen solulimakalvoston (RER) pinnalla… ja siellä tapahtuu…

A

ribosomeja, proteiinien muokkaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Sileäpintaisen solulimakalvoston (SER) pinnalla tapahtuu..

A

lipidisynteesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Golgin laitteen toiminta

A

Toimii solun pakkaamona. Muokkaa proteiineja fosforylaatiolla, glykosylatiolla ja sulfaatiolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Rasvahappojen hajottamiseen erikoistunut soluorganelli

A

peroksisomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Mikrovilluksien koko ja tehtävä

A

100nm paksuja, lisäävät solun pinta-alaa absorptiota ja aineenvaihduntaa varten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Värekarvat koko ja tehtävä

A

300nm paksuja,liikuttavat solua ympäröivää nestettä tai liikuttavat solua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mikrofilamentit koko ja tehtävä

A

7nm mittaisia, toimivat solun tukiranketeina ja vastaavat solun sisäisistä liikkeistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Mikrotubulukset koko ja tehtävä

A

25nm pituisia, kuljetusreittejä rakkuloille ja soluorganelleille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Välikokoiset säikeet koko ja tehtävä

A

10nm pituisia, yhdistävät solukalvon proteiinit tumakoteloon ja pitävät solua koossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Sytosoli

A

Soluneste, väkevää ja sisältää paljon kaliumia ja vähän natriumia ja kalsiumia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Vakuoli

A

Kasvisolussa hoitaa lysosomin tehtävää, voi täyttää suurimman osan solusta, koostuu nesterakkuloista

43
Q

Kasvisolun soluseinä koostuu..4kpl

A

selluloosasta, hemiselluloosasta pektiinistä ja ligiinistä

44
Q

Nukleoli

A

tumajyvänen

45
Q

Nukleoidi

A

rengasmainen pakkaantunut kromosomi, bakteereilla yksi

46
Q

Nukleotidi

A

DNA:n rakenneyksikkö, koostuu emäsosasta, sokeriosasta ja fosfaatista

47
Q

Nukleoni

A

Liittyy fysiikkaan :)

48
Q

Mesosomi

A

soluhengityskalvosto, esim bakteerilla mitokondion tehtävää ajamassa

49
Q

Plasmidi

A

Rengasmainen kromosomi, bakteereilla useita

50
Q

Kuljetus solukalvon lävitse voi tapahtua…3kpl

A

Kanavien lävitse, rakkulaliikenteellä, passiivisella ja fasiloidulla diffuusiolla

51
Q

Eksosytoosi

A

Solu vapauttaa eritettä kudosnesteeseen kuljetusrakkulan avulla, joka yhdistyy solukalvoon.
Säädeltyä ja säätelemätöntä. Säädellyssä tapahtuu vain reseptorivälitteisestä signaalista.

52
Q

Endosytoosi

A

Solu ottaa sisälleen materiaalia, solukalvoon kiinnittynyt rakkula kuroutuu sytoplasmaan

53
Q

Mitkä aineet pääsevät solukalvon läpi passiivisella diffuusiolla?

A

Pienet poolittomat molekyylit

54
Q

Miten ionit pääsevät solukalvon läpi?

A

Kanavien kautta aktiivisesti tai gradientin mukaan

55
Q

Millä intergraalisella proteiinilla munuaiset tehostavat veden kulkua solukalvon läpi?

A

Akvaporiineilla

56
Q

Millaisia erilaisia kanavia kalvoproteiinit voivat muodostaa?

A

Passiivisia vuotokanavia, jännitteestä riippuvia kanavia ja ligandeista riippuvia kanavia

57
Q

Natrium-kaliumpumppu eli

A

Na+/K+ ATPaasi, muodostaa solukalvon lepojännitteen

58
Q

Tärkeä solukalvon pumppu, mm. lihassoluissa lepotilan palauttamiseksi

A

Ca++pumppu / kalsiumpumppu

59
Q

Kanava, joka päästää vain yhden komponentin kerrallaan solukalvosta läpi

A

uniportti

60
Q

Antiportti

A

Päästää yhden molekyylin sisään ja yhden ulos

61
Q

Symportti

A

Päästää sisään kaksi ainetta, joista toinen käyttää toisen kykyä hyväksi kulkea gradienttia pitkin

62
Q

Pumppuproteiinit

A

Kuljettavat aineita elektrokemiallista gradienttia vastaan, aktiivista eli kuluu ATP.ta

63
Q

Kuinka molekyylit ja rakkulat liikkuvat solussa?

A

Moottoriproteiinit kiinnittyvät liikutettavaan aineeseen ja liikuttavat sen mikrofilamentteja pitkin solun eri osiin. Esim myosiini moottoriproteiini ja aktiini mikrofilamenttina lihaksissa

64
Q

Miten syöjäsolut liikkuvat?

A

Ne muodostavat eteensä aktiiniverkon mikrofilamenteista ja loppu solu raahautuu sitä pitkin

65
Q

Miten siittiöt liikkuvat?

A

Siittiöillä on liikkumista varten siima, jossa moottoriproteiinina toimii dyneiini.

66
Q

Mistä solujen väliset sidokset muodostuvat?

A

Kalvoproteiineista

67
Q

Mitä solujen väliset liitokset mahdollistavat ?

A

tiedon vaihto solujen välillä, kudoksen muodostus ja synkronoitu liike

68
Q

Liitostyypit solujen välillä 5kpl

A

tiivis liitos, vyöliitos, aukkoliitos, desmosomi, hemidesmosomi

69
Q

Selitä eri liitostyypit

A

Tiivisliitos; soluvälitila olematon -> estää molekyylien liikkeen, proteiinit vieri vieressä, esim. suolen epiteelissä ja munuaisten tiehyissä

Vyöliitos; kiertää solun ympäri, mikrofilamenteistä koostuva verkko, mahdolistaa supistuksen ja liikkeen, saattaa avata tiivisliitosta

Desmosomi; Pyöreä ja suppea liitos, sytoplasmassa siihen kiinnittyy välikokoisia säikeitä. Antaa soluille kestävän rakenteen

Aukkoliitos; Läpäisee solukalvon ja mahdollistaa nopean kemiallisen tai sähköisen tiedonsiirron. Tasaa solujen ravintoaineita ja aineenvaihduntaa. Koostuu sadoista konneksiinimolekyylien muodostamista lieriökanavista. Kanava sulkeutuu ja avautuu solun antaman signaalin mukaisesti. Esim. sydämessä

Hemidesmosomi; Liittää epiteelisolun tyvikalvoon.

70
Q

Solun jakautumisen vaiheet

A

Interfaasi, mitoosi ja sytokineesi

71
Q

Kauanko solunjakautuminen kestää (eläinsolu)?

A

22h

72
Q

Interfaasin vaiheet ja niiden tapahtumat

A

G1-vaiheessa sytoplasma kasvaa
S-vaiheessa DNA-synteesi ja kromosomien kahdentuminen
G2- Vaiheessa mitokondrioiden kahdentuminen ja tarkistus, että kaikki on valmiina solujakautumiseen

73
Q

Mitoosin vaiheet

A

profaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi

74
Q

Profaasin tapahtumat

A

Sentrosomit muodostavat mitoosisukkulan ja siirtyvät solun eri navoille. Kromosomit kondensoituvat

75
Q

Metafaasin tapahtumat

A

tumakotelo on hajonnut, mikrotubulukset ovat tarttuneet kromosomeihin, kromosomit asettuvat metafaasilevyyn solun keskelle

76
Q

Anafaasin tapahtumat

A

Sisarkromatidit irtoavat toisistaan ja liikkuvat solun vastakkaisille puolille

77
Q

Telofaasin tapahtumat

A

Kromosomit alkavat dekondensoitua ja tumakotelo alkaa muodostua niiden ympärille.

78
Q

Sytokineesi

A

Solulimakalvosto ja golgin laite hajoavat osiin, solu irtoaa alustastaan ja muista soluista. Soluorganellit jaetaan, supistusrengas muodostuu ja solu jakautuu

79
Q

Apoptoosin eteneminen

A

Solukuolemassa solu kutistuu, sen tukiranka hajoaa, organellit pysyvät ehjinä ja kromatiini ympäröidään solukalvolla, fagosyytit keräävät osat talteen.

80
Q

Nekroosi

A

Solun hallitsematon tuhoutuminen, aiheuttaa tulehdusta ja tuhoa ympäröivään kudokseen.

81
Q

Kuinka bakteerit voidaan ottaa solun sisään?

A

Fagosytoosilla eli solusyönnillä. Muistuttaa endosytoosiä

82
Q

Mitä solun rakenneosia esitumallisilla on?

A

Solukalvo, soluseinä, ribosomi, kromosomi, solulima sekä mesosomi

83
Q

Lysosomi

A

Kalvorakenteinen soluelin, jonka tehtävänä on pilkkoa soluun kuljetettuja vierasaineita. Lysosomit tuotetaan golgin laitteessa.

84
Q

Solukalvon tehtävät

A

Rajaa solun, mekaaninen tuki, säätelee aineiden liikettä soluun ja sieltä ulos, ylläpitää homeostasiaa, viestien välitys solun sisä- ja ulkopuolen välillä, liitokset muihin soluihin, solujen väliset vuorovaikutukset

85
Q

Kalvon ympäröiviä soluelimiä

A

Tuma, solulimakalvosto, golgin laite, endosomit, lysosomit, peroksisomit, mitokondriot, viherhiukkaset, vakuolit

86
Q

Diffuusio

A

Aineen kulkeutuminen suuremmasta pitoisuudesta pienempään solukalvon tai ionikanavien läpi.

87
Q

Avustettu diffuusio

A

Kuljettajaproteiinit helpottavat aineiden siirtymistä

88
Q

Osmoosi

A

Veden diffuusio puoliläpäisevän kalvon läpi

89
Q

Aktiivinen kuljetus solukalvon läpi

A

Aineen kuljetus pitoisuuseroa vastaan kalvopumpuilla ja kuljettajaproteiineilla (pienet molekyylit). Suuret molekyylit endosytoosilla ja eksosytoosilla.

90
Q

Ensimmäiset esitumalliset ilmestyivät…

A

3,5 mrd vuotta sitten

91
Q

Ensimmäiset tumalliset ilmestyivät…

A

1,5 mrd vuotta sitten

92
Q

Ensimmäiset monisoluiset ilmestyivät

A

700 milj. vuotta sitten (Prekambri), sienieläimet

93
Q

Aitotumaiset jaetaan…

A

Protoktisteihin eli alkueliöihin, kasveihin, sieniin sekä eläimiin

94
Q

Prokaryootteja ovat…

A

Arkit ja bakteerit

95
Q

Sinilevä kuuluu…

A

Bakteereihin (sinibakteeri)

96
Q

Monisoluisia eliöitä ovat

A

Kasvit, sienet ja eläimet. Jotkin alkueliöt myöskin monisoluisia.

97
Q

Miten monisoluisen eliön solut eroavat yksisoluisisten eliöiden soluista?

A

Monisoluisilla eliöillä solujen erikoistuminen ja eri tehtävät.

98
Q

Yksilönkehityksen aikana solujen erilaistumista ja kehittymistä kudoksiksi ohjaa…

A

Induktiivinen viestintä signaali- ja viestimolekyylien sekä geenien ilmentymistä säätelevien proteiinien avulla, jotka ohjaavat solun toimintaa ja erilaistumista.

99
Q

Eläinsolussa yksilönkehitystä säätelevät lisäksi… (uniikki eläinsoluille)

A

homeoottiset geenit, jotka viestivät soluille tiedon siitä, minkä rakenteen mitäkin osaa niiden on tarkoitus muodostaa

100
Q

Tumajyvänen

A

Tumajyväsessä tuotetaan ribosomit, sisältää proteiineja ja ribosomaalista rna:ta

101
Q

Mihin epiteelikudos kiinnittyy?

A

Tyvikalvoon, josta se saa ravinteita. Epiteeli kiinnittyy sen kautta muihin kudoksiin

102
Q

Solukarva

A

Solun liikkumiskykyinen rakenne, mahdollistaa esim siittiöiden liikkeen sekä liman kuljetuksen keuhkoputkistossa

103
Q

Esitumallisten yhtäyttämiseen kykenevä soluelin

A

Tylakoidikalvosto

104
Q

Keskusjyväsiä löytyy ainoastaan …soluista

A

Eläinsoluista

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions