Ihmisbiologia; Verenkierto ja Hengitys Flashcards
1
Q
Verenkierron tehtävät
A
Päätehtävänä hiilihydraattien lipidien, proteiinien, kivennäis- ja hivenaineiden, vitamiinien sekä hapen ja hiilidioksidin, kuona-aineiden ja hormonien kuljetus elimistöön ja elimistöstä pois.
Tasoittaa pitoisuuksien eroja ruumiinosien välillä, homeostasia, tasaa lämpötilaa.
Immuunipuolustuksen solut käyttävät verta kulkureittinä, josta ne siirtyvät kohdekudoksiin.
2
Q
Verenkiertoelimistön rakenne
A
Koostuu sydämmestä ja verisuonista,
Verisuonia 3 eri tyyppiä; Valtimot, laskimot ja hiussuonet
Valtimot paksuseinäisiä, suuria lähellä sydäntä, jakautuvat pienemmiksi ja pienemmiksi, lopulta hiussuoniksi (endoteeli), jossa aineenvaihto.
Laskimot läpällisiä ohuempi seinäisiä suonia, jotka yhdistyvät suuremmiksi lähestyessä sydäntä.
3
Q
Verenkierto voidaan jakaa…
A
Isoon verenkiertoon eli systeemiseen verenkiertoon, sekä pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon
4
Q
Sydämen … puolisko pumppaa verta isoon verenkiertoon
A
Vasen
5
Q
Vasemmasta kammiosta lähtevä valtimo
A
Aortta
6
Q
Oikeasta kammiosta lähtevä valtimo
A
Keuhkovaltimo(runko)
7
Q
Hapekasta verta saapuu sydämeen…
A
Keuhkolaskimoista
8
Q
Hapetonta verta lähtee sydämen … kammiosta
A
Oikeasta
9
Q
Aortan ensimmäiset haarat johtavat..
A
Yläruumiiseen
10
Q
Aortan toiset haarat vievät verta..
A
Vatsan elimille
11
Q
Alavatsan alueella aortta jakautuu kahteen valtimoon, jotka vievät verta…
A
Jalkoihin
12
Q
Laskimot yhdistyvät suuremmiksi laskimoiksi päätyen lopulta…
A
Kahteen onttolaskimoon (ylä- ja alaonttolaskimo), jotka tuovat verta sydämen oikeaan eteiseen.
13
Q
Oikean eteisen ja kammion läppä
A
Trikuspidaaliläppä
14
Q
Oikean kammion ja siitä lähtevän valtimon välinen läppä
A
Pulmonaariläppä
15
Q
Vasemman eteisen ja kammion välinen läppä
A
Mitraaliläppä
16
Q
Vasemman kammion ja siitä lähtevän valtimon läppä
A
Aorttaläppä
17
Q
Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkoissa…
A
Keuhkorakkuloiden eli alveolien ja niissä sijaitsevien hiussuonten välillä
18
Q
Miten veri liikkuu suonistossa?
A
Paine-erojen seurauksena; sydämessä suurempi paine kuin valtimoissa -> veri virtaa valtimoihin. Sydämeen muodostuu alipaine -> verta laskimoista. Verenpaine laskee siirryttäessä sydämestä poispäin. Hiussuonissa vain 1/4 suurten valtimoiden paineesta. Laskimoissa verta kuljettaa luustolihasten supistelut sekä läheisten valtimoiden sykähtelyt, jotka työntävät verta oikeaan suuntaan laskimoläppien ansiosta. Myös rintakehän alipaine sisäänhengityksen aikana parantaa laskimoiden veren virtausta.
19
Q
Verenpaineen mittaus tapahtuu…
A
Kiertämällä olkavarren ympärille mansetti, johon pumpataan ilmaa. Mansettiin kytketyn painemittarin avulla saadaan selville paine, joka on suurissa valtimoissa vallitseva verenpaine. Verenpaine on korkeimmillaan sydämen supistuksen eli systolen aikana, matalimmillaan levossa, supistusten välissä eli diastolen aikana.
20
Q
Verenpaine mitataan… (yksikkö)
A
Elohopeamillimetreinä eli mmHg
21
Q
Normaali verenpaine aikuisella
A
Noin 120/75 mmHg
22
Q
Kaikkien verisuonten seinämiä verhoaa…
A
Endoteeli (yksikerroksinen litteä epiteeli)
23
Q
Hiusuonten seinämät
A
Endoteelia sekä sen tyvikalvoa, jolloin aineiden siirtyminen on helppoa
24
Q
Valtimoiden ja laskimoiden seinämät rakentuvat kolmesta kerroksesta…
A
Endoteeli
Keskikalvo; sisältää sileää lihaskudosta
Ulkokalvo; Sidekudosta -> kiinnittää verisuonen ympäristöönsä
25
Valtimoiden keskikalvo on...
Laskimoiden keskikalvoa suurempi, sillä valtimoiden on kestettävä suurempaa painetta.
26
Kohonneen verenpaineen rajapyykkinä pidetään .. joka altistaa..
140/90 mmHg, altistaa monille sydän- ja verisuonisairauksille
27
Verenpaineeseen vaikuttavat tekijät
Sydämen pumppaaman veren määrä (Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston vaikutus)
Valtimoiden kiertävään vereen kohdistama vastus
(vastus voi lisääntyä suonien jäykistyessä tai ahtautuessa)
Humoraalinen ja neuraalinen säätely (esim. reniini-angiotensiini-järjestelmä, Verenpainetta mittaa aortassa siihen erikoistuneet solut, jotka lähettävät hermoipulsseja ydinjatkeen kardiovaskulaariseen säätelykeskukseen.)
28
Verenpaine voi tippua esim.
Sydämen heikentyessä esim. sairauden seurauksena tai suonissa kiertävän veren määrän vähentyessä (esim. runsaasti vuotava haava)
Vaarantaa aivojen riittävän hapensaannin
29
Sydäntä ympäröi..
Kaksinkertainen kalvo, sydänpussi, jonka lehtien välissä liukasta nestettä vähentämässä kitkaa. SIsempi lehti on kiinni sydämen lihaskerroksessa ja ulompi ympäröivässä kudoksessa.
30
Sydämen seinämien kudos on pääasiassa...
Supistumiskykyistä sydänlihaskudosta
31
Väliseinän merkitys
Estää hapekasta ja vähähappista verta sekoittumasta.
32
Kumman kammion seinämä on suurempi?
Vasemman, sillä sen on pumpattava verta suureen verenkiertoon, johon tarvitaan suurempi paine.
33
Sydän saa happensa ja ravintoaineensa...
Sepelvaltimoista, jotka lähtevät aivan aortan tyvestä.
34
Eteis-kammioläpät ovat...
Purjeläppiä, liuskat ovat leveitä purjeita, oiden reunoista lähtevät jänteet yhdistävät ne kammioiden sisäseinämien nystylihaksiin. Jänteen estävät purjeita kääntymästä väärinpäin
35
Kammio-valtimoläpät ovat...
Taskuläppiä, jotka antavat veren virrata vain yhteen suuntaan
36
Aikuisen tyypillinen leposyke
60-80 kertaa minuutissa
37
Levossa tyypillinen iskutilavuus
Noin 70ml
38
Normaali minuuttitilavuus
Noin 5l
39
Miten sydämen pumppaaman veren määrä muuttuu rasituksessa?
Iskutilavuus sekä syke nousevat, jolloin minuuttitilavuus voi jopa viisinkertaistua
40
Urheilijoiden iskutilavuus levossa on...
Keskimääräistä suurempi, jolloin leposyke on matalampi
41
Mikä saa sähköimpulssin leviämään solusta toiseen?
Solujen väliset liitokset, aukkoliitokset
42
Sydämen sykkeen syntymistä ja leviämistä sydämen eri osiin säätelee...
Johtoratajärjestelmä
43
Johtoratajärjestelmään kuuluu
Sinussolmuke, eteisjohtoradat, eteiskammiosolmuke sekä eteiskammiokimppu haaroineen
44
Mistä soluista johtoratajärjestelmä koostuu?
Erikoistuneista lihassoluista, jotka hermosolujen tavoin johtavat aktiopotentiaalia.
45
Missä sijaitsee sinussolmuke?
Oikean eteisen yläosassa
46
Mitä sinussolmuke tekee?
Tahdistaa sydämen sykettä synnyttämällä uuden aktiopotentiaalin vähän ajan jälkeen edellisestä aktiopotentiaalista
47
Aktiopotentiaalin leviäminen johtoratajärjestelmässä
Lähtee sinussolmukkeesta, etenee oikean eteisen alaosassa sijaitsevaan eteiskammiosolmukkeeseen eteisjohtoratoja pitkin(eteisen supistuvat), jonka jälkeen se jatkaa eteiskammiokimppuun ja sen haaroihin (kammiot supistuvat)
48
Sydämen toimintasykli voidaan jakaa supistumis- ja lepovaiheeseen eli...
Systoleen ja diastoleen
49
Sinussolmukeen rytmittävän sykkeen lisäksi sykkeeseen vaikuttaa...
Hermosto ja hormonit, sympatikus sykähdyttää, parasympatikus hidastaa
50
Autonomisen hermoston vaikutus rasituksessa, miten vaikuttaa verenkiertoon muuten kuin nostamalla sykettä?
Autonominen hermosto, sympatikus, ohjaa verta mm. sepelvaltimoille, lihaksille ja iholle (jäähdytys) supistamalla ja laajentamalla valtimoita.
51
Parasympaattisen hermoston vaikutus verenkirtoon
Ohjaa verta sisäelimille.
52
Mikä hidastaa impulssin etenemistä johtaratajärjestelmässä ja miksi
Eteis-kammiosolmuke, jotta eteiset ehtivät supistua ja tyhjentyä ennen kammioiden supistumista.
53
Mihin kahteen osaan veri voidaan jakaa sentrifugoimalla?
Verisoluihin ja veriplasmaan
54
Verisolujen ja veriplasman osuudet veressä
Verisoluja 45% ja veriplasmaa 55% tilavuudesta
55
Veriplasmasta suurin osa on
vettä
56
Veden lisäksi verplasma koostuu..
Ravintotaineista, kuona-aineista, hormoneista, kivennäisaineista ja hiilidioksidista.
Proteiineista; Albumiini, lipoproteiinit, immunoglobuliinit ja fibrinogeeni
57
Albumiini
Veriplasman yleisin proteiini, toimii aineiden kuljetajana
58
Lipoproteiinin tehtävä
Kuljettavat rasvoja
59
Fibrinogeenin tehtävä
Saa veren hyytymään
60
Verisolut jaetaan...
Valkosoluihin, punasoluihin ja verihiutaleisiin
61
Punasolu eli
Erytrosyytti
62
Punasoluja on noin x % veren soluista
90%
63
Punasolujen elämän pituus
Noin 120 vrk
64
Punasolujen tehtävät
Hapen kuljetus, hiilidioksidin kuljetus (suurin osa kuitenkin plasmaan liuenneena)
65
Veren kantasolu
Hematopoieettinen kantasolu
66
Miten punasolu eroaa muista soluista?
Kantasolun kehittyessä punasoluksi, sen tuma ja mitokondio häviävät ja solulimaan muodostuu runsaasti hemoglobiinia, jonka tehtävänä sitoa happea.
67
Hemoglobiiniproteiini koostuu
Globiinista ja neljästä hemiryhmästä, joissa jokaisessa keskellä rauta-atomi, joka pystyy sitomaan yhden happimolekyylin
68
Miten hemoglobiinin väri muuttuu?
Hemoglobiini on sinertävää kun siihen ei ole liitettynä happimolekyylejä. Se muuttuu punaiseksi sitoessaan happea. ->Valtimoissa kirkkaan punaista verta ja laskimoveri tumman punaista
69
Veren hemoglobiini pitoisudet miehillä ja naisilla
Miehillä noin 150g/l ja naisilla 135g/l
70
Anemia
Tila, jossa veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut, jolloin veri ei pysty kuljettamaan happea soluille tarpeeksi tehokkaasti.
71
Punasolujen aineenvaihdunta on ...
Anaerobista
72
Punasolujen solukalvo on...
Taipuisa, mahdollistaa puristautumisen ahtaissa suonissa
73
Valkosolu eli
Leukosyytti
74
Valkosolujen määrä punasoluihin verrattuna
Noin 1/1000
75
Valkosolujen koko verrattuna punasoluihin
Suurempia
76
Valkosoluja on verenkierron lisäksi erityisesti..
Kudoksissa, imunesteessä ja imusolmukkeissa.
77
Runsas valkosolujen määrä veressä merkitsee yleensä...
Infektiota
78
Verihiutale eli
Trombosyytti
79
Verihiutaleiden rakenne
Pieniä, tumattomia soluja, joissa rakkuloita, jotka sisältävät veren hyytymiselle välttämättömiä entsyymejä
80
Veren hyytymistekijöiden valmistamiseen tarvitaan..
K-vitamiinia (k tulee sanasta koagulaatio, hyytyminen)
81
Verisuonen vaurioituessa se...
Supistuu, verihiutaleet vapauttavat aineita, jotka saavat niden pinnan muuttumaan sellaiseksi, että ne tarttuvat toisiinsa.
82
Verihiutaleet vapauttavat myös...
Trombiinientsyymiä, joka muuttaa veriplasman fibrinogeenin liukenemattomaksi säikeeksi, fibriiniksi.
83
Miten verihyytymä muodostuu?
Verisolut tarttuvat fibriiniin, muodostaen hyytymän ja tukkien verenvuodon
84
Hemofilia
Verenvuototauti, X-kromosomaalisesti resessiivisesti periytyvä tauti, jonka taustalla hyytymistekijän puute. Pienikin vamma voi saada aikaan vakavan verenvuodon.
Hoidetaan korvaavilla hyytymistekijöillä, jotka eristetään verenluovuttajien plasmasta.
85
Hiussuonista poistuu runsaasti veriplasmaa soluvälien kudosnesteeksi. Minne ylimääräinen kudosneste menee?
Suurin osa palaa hiussuoniin ja loput keräytyy imusuoniin imunesteeksi
86
Millainen on imusuonen rakenne?
Pienet imusuonet hiussuonten kaltaisia, mutta niiden solujen väliset aukot ovat suurempia, laskien suuremmat proteiinimolekyylit läpi.
Suuremmat muistuttavat laskimoita, mutta ne ovat ohuempi seinäisiä. Samankaltaisia läppiä kuin laskimoissa.
87
Miten imuneste etenee imusuonissa?
Imuneste etenee lihasten supistusten vaikutuksesta, kun ne puristavat suonia. Läpät takaavat oikean suunnan
88
Miten imusuonisto yhdistyy verenkiertoon?
Imusuonisto yhdistyy verenkiertoon solislaskimossa.
89
Minkä läpi imuneste kulkee ennen solislaskimoa?
Imuneste kulkeutuu imusolmukkeiden läpi, joissa on runsaasti mikrobeja tunnistavia ja tuhoavia imusolmuja.
90
Hengityksen tehtävä
Taata hapen saanti ja kuona-aineiden (hiilidioksidin) poisto verestä.
91
Hengitys voidaan jakaa viiteen vaiheeseen...
1. Keuhkotuuletus eli ventilaatio, ilman edestakainen kuljetus keuhkorakkuloiden ja ulkoilman välillä.
2. Kaasujen vaihto keuhkoalveolien ja veren välillä.
3. Kaasujen kuljetus verenkierron välityksellä.
4. Kaasujen vaihto veren ja solun välillä
5. Soluhengitys
92
Miten hiilidioksidin kuljetus veressä toimii?
Osa hilidioksista kulkee hemoglobiiniin sitoutuneena ja osa hiilihapoksi plasmaan liuenneena.
93
Veren happamuuden merkittävin säätelijä
Hiilihappo (hengitys merkittävässä asemassa koko elimistön happamuuden säätelyssä)
94
Mitä veren lievä (7.4) emäksisyys mahdollistaa?
Tehokkaan puskuroinnin, joka estää verta muuttumasta liian happamaksi hiilihapon vaikutuksesta.
95
Mistä ihmisäänen taajuus johtuu?
Äänihuulten värähtely synnyttää ääniaaltoja ja niiden pituus, paksuus ja säädelty kireys vaikuttavat äänen taajuuteen
96
Miksi poikien ääni madaltuu murrosiässä?
Poikien äänihuulet pitenevät ja paksunevat.
97
Miten sanojen artikulaatio onnistuu?
Kielen, poskien, huulten ja hampaiden avulla saadaan artikuloitua monimutkaisiakin äänteitä.
98
Ylähengitystiet
Nenäontelo sivuonteloineen, nielu ja kurkunpää
99
Alahengitystiet
Henkitorvi ja keuhkoputket
100
Nielu haarautuu alapäästään..
Henkitorveen ja ruokatorveen
101
Nielun ja henkitorven välissä on...
Kurkunpää
102
Äänihuulet sijaitsevat...
Kurkunpäässä
103
Nieltäessä kurkun peittää...
Rustoinen kurkunkansi, joka estää ruoan menemistä henkitorveen
104
Kurkunpäätä suojaa edestä...
Kilpirusto (etureuna "aataminomena")
105
Hengitysteiden pinnan kudos
Respiratorista epiteeliä, valekerrostunut värekarvallinen lieriöepiteeli. Limaa tuottavia soluja.
106
Hengitysteiden limakalvon merkitys
Mikrobit ja muut hiukkaset tarttuvat limakalvoon, lima kulkeutuu nielun kautta mahaan, jonka happamissa olosuhteissa mikrobit tuhoutuvat. Myös mikrobeja hajottavia entsyymejä
107
Miksi nenän kautta on terveellisempi hengittää?
Nenäontelossa hengitysilma lämpenee ja kostuu tehokkaasti. Paljon limakalvoa ja nenäkarvoja, jotka "suodattavat" ilmaa.
108
Nenäontelon yläosassa sijaitsee...
Hajuepiteeli, noin 2 neliöcm, jossa hajuaistinsoluja.
109
Poski- ja otsaonteloiden merkitys puhuessa
Toimivat kaikupohjana äänen muodostuksessa. Ääni olisi hyvin erilainen ilman näitä onteloita.
110
Henkitorven etuosa koostuu... tämä rakenne estää...
Rustorenkaista, henkitorvea painumasta kasaan paineen vaihteluiden takia.
111
Henkitorven takaosa on..
Sidekudosta ja sileää lihaskudosta
112
Henkitorvi jakautuu..
Oikeaan ja vasempaan pääkeuhkoputkeen
113
Keuhkoputket haarautuvat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi...
Hengitystiehyiksi
114
Hengitystiehyet päätyvät..
Keuhkoalveoleihin eli keuhkorakkuloihin
115
Kaasujen vaihto tapahtuu...
Keuhkoalveoleissa
116
Keuhkoja suojaavat....
Kylkiluut ja kylkivälilihakset
117
Keuhkojen alapuolella hengityselin..
Pallea
118
Keuhkoja ympäröi..
Kaksilehtinen keuhkopussi, joista ulompilehti kiinni ympäröivässä kudoksessa ja sisempi kiinni keuhkoissa.
119
Keuhkopussin lehtien välissä...
Keuhkopussin ontelo, jossa kitkaa vähentävää nestettä.
120
Keuhkot voidaan jakaa lohkoihin..
oikeassa keuhkossa 3 lohkoa, vasemmassa 2
121
Mihin lohkot jakautuvat?
Jaokkeisiin, joihin menee oma keuhkoputken haara
122
Keuhkorakkuloiden rakenne
Ohuet seinämät ja pinnalla tiheä hiussuoniverkosto
123
Mikä tekee kaasujen vaihdosta tehokkaan?
Ohuet seinämät ja suuri pinta-ala
124
Miten/miksi happi siirtyy ilmasta vereen?
Kaasujen osapaineiden erot aiheuttavat kaasujen liikkumisen veren ja ilman välillä diffusiivisesti.
125
Miksi ilma virtaa keuhkoihin?
Rintakehän laajetessa keuhkoihin muodostuu alipaine, jonka ansiosta ilma virtaa keuhkoihin.
126
Sisäänhengityslihakset
Uloimmat kylkivälilihakset ja pallea (apuhengityslihakset syvään hengittäessä)
127
Pallea kiinnittyy... supistuessaan liikkuu....
Keuhkojen alaosiin, alaspäin jolloin keuhkot laajenevat alaspäin.
128
Uloimmat kylkivälilihakset liikuttavat...
Rintakehää eteen ja sivuille
129
Rauhallisessa hengityksessä tarvitaan ainoastaan...
Sisäänhengityslihaksia, uloshengitys passiivista.
130
Uloshengityslihakset
Vatsalihakset ja sisemmät kylkivälilihakset
131
Yhdellä kerralla keuhkoihin virtaa ilmaa levossa keskimäärin...
Puoli litraa, noin 6 l minuutissa
132
Miten fyysisessä rasituksessa hengitys- ja verenkiertoelimistöt reagoivat?
Hapen tarve ja hilidioksidin poiston tarve lisääntyy, mikä automaattisesti tehostaa verenkierto- ja hengityselimistöä. Syke ja iskutilavuus kasvattavat minuuttitilavuutta ja hengityksen syvyys ja tiheys tehostuvat. Sydämen minuttitilavuus voi jopa viisinkertaistua ja hengitysen minuuttitilavuus saavuttaa yli sata litraa.
133
Sympaattisen hermoston vaikutus verenkiertoon ja hengitykseen
Tehostava vaikutus, lisää lihasten, sydämen ja ihon veren saantia.
134
Parasympaattisen hermoston vaikutus verenkiertoon ja hengitykseen
Vähentää sydämen sykettä ja iskutilavuutta sekä hengityksen syvyyttä ja tiheyttä. Ohjaa verta enemmän ruuansulatuselimistölle.
135
Verenkierron ja hengityksen säätelykeskukset sijaitsevat....
Aivorungon alueella
136
Verenkierron ja hengityksen säätelyyn vaikuttaa ...
Veren mukana kulkeutuneet aineet (humoraalinen säätely)
| Keskuksiin tulevat ja lähtevät neuroimpulssit (neuraalinen säätely)
137
Verenpaineeseen vaikuttaa munuaisten erittämä..
Reniini, reniini-angiotensiini-aldosteroni -järjestelmän kautta. Lisää verenpainetta
138
Lisämunuaisytimen erittämä ... Tehostava minkä toimintaa?
Adrenaliini ja noradrenaliini, sympaatisen hermoston
139
MInkälaiseen säätelyyn happipitoisuus ja hiilidioksidipitoisuus osallistuvat?
Humoraaliseen
140
Vasomotorinen keskus sijaitsee ... vastaa...
Ydinjatkeessa ja aivosillassa, vastaa hengityksen ja verenkierron neuraalisesta säätelystä.
Saa viestejä reseptoreilta jotka mittaavat verenpaineen aiheuttamaa suonen venytystä, välittää toimintakäskyjä sydämelle ja verisuonille autonomisen hermoston välityksellä.
141
Mikä muu säätelee verenjakautumista kuin autonominen hermosto?
Verenkierron paikallinen itsesäätely, pikkuvaltimoiden seinämät reagoivat venytykseen, lämpötilaan tai kudoksissa oleviin aineisiin. Esim. aivot ja munuaiset säätelevät omaa verenkiertoaan.
142
Miten lämpötila vaikuttaa verisuoniin?
Lämpö laajentaa verisuonia
143
Mikä muu laajentaa verisuonia kuin lämpö?
Aineenvaihdunnan vuoksi vereen kertyvät aineet kuten hiilidioksidi ja maitohappo
144
Verisuonia supistavat...
Lämpötilan lasku ja esim. eräät trombosyyttien erittämät aineet
145
Hengitystä säätelee aivoissa ...
Ydinjatkeen hengityskeskus
146
Mikä säätelee hengityskeskuksessa voimakkaiten hengitystä?
Hiilidioksidin ja hiilihapon määrä veressä. Eli happamuuden lisääntyminen lisää hengitystä
147
Hapen merkitys hengityksen säätelyssä
Hapen pitoisuuden lasku ei yleensä ehdi vaikuttaa hengitykseen, sillä muut säätelymekanismit korjaavat hengitysvajeen sitä ennen.
148
Neuraalisessa säätelystä mm. ... tulevat impulssit tehostavat hengitystä
Lihaksista
149
Kumpi säätely on voimakkaampaa? Humoraalinen vai neuraalinen
Neuraalinen, usein humoraalinen säätely ei edes ehdi alkaa.
150
Hengityskeskuksen tulee myös neuroimpulsseja ... jotka vaikuttavat hengityksen rytmiin
Keuhkoputkistosta
