Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Ihmisbiologia; Verenkierto ja Hengitys > Flashcards

Ihmisbiologia; Verenkierto ja Hengitys Flashcards

1
Q

Verenkierron tehtävät

A

Päätehtävänä hiilihydraattien lipidien, proteiinien, kivennäis- ja hivenaineiden, vitamiinien sekä hapen ja hiilidioksidin, kuona-aineiden ja hormonien kuljetus elimistöön ja elimistöstä pois.
Tasoittaa pitoisuuksien eroja ruumiinosien välillä, homeostasia, tasaa lämpötilaa.
Immuunipuolustuksen solut käyttävät verta kulkureittinä, josta ne siirtyvät kohdekudoksiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Verenkiertoelimistön rakenne

A

Koostuu sydämmestä ja verisuonista,
Verisuonia 3 eri tyyppiä; Valtimot, laskimot ja hiussuonet
Valtimot paksuseinäisiä, suuria lähellä sydäntä, jakautuvat pienemmiksi ja pienemmiksi, lopulta hiussuoniksi (endoteeli), jossa aineenvaihto.
Laskimot läpällisiä ohuempi seinäisiä suonia, jotka yhdistyvät suuremmiksi lähestyessä sydäntä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Verenkierto voidaan jakaa…

A

Isoon verenkiertoon eli systeemiseen verenkiertoon, sekä pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sydämen … puolisko pumppaa verta isoon verenkiertoon

A

Vasen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Vasemmasta kammiosta lähtevä valtimo

A

Aortta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Oikeasta kammiosta lähtevä valtimo

A

Keuhkovaltimo(runko)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hapekasta verta saapuu sydämeen…

A

Keuhkolaskimoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Hapetonta verta lähtee sydämen … kammiosta

A

Oikeasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Aortan ensimmäiset haarat johtavat..

A

Yläruumiiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Aortan toiset haarat vievät verta..

A

Vatsan elimille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Alavatsan alueella aortta jakautuu kahteen valtimoon, jotka vievät verta…

A

Jalkoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Laskimot yhdistyvät suuremmiksi laskimoiksi päätyen lopulta…

A

Kahteen onttolaskimoon (ylä- ja alaonttolaskimo), jotka tuovat verta sydämen oikeaan eteiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Oikean eteisen ja kammion läppä

A

Trikuspidaaliläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Oikean kammion ja siitä lähtevän valtimon välinen läppä

A

Pulmonaariläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Vasemman eteisen ja kammion välinen läppä

A

Mitraaliläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Vasemman kammion ja siitä lähtevän valtimon läppä

A

Aorttaläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkoissa…

A

Keuhkorakkuloiden eli alveolien ja niissä sijaitsevien hiussuonten välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Miten veri liikkuu suonistossa?

A

Paine-erojen seurauksena; sydämessä suurempi paine kuin valtimoissa -> veri virtaa valtimoihin. Sydämeen muodostuu alipaine -> verta laskimoista. Verenpaine laskee siirryttäessä sydämestä poispäin. Hiussuonissa vain 1/4 suurten valtimoiden paineesta. Laskimoissa verta kuljettaa luustolihasten supistelut sekä läheisten valtimoiden sykähtelyt, jotka työntävät verta oikeaan suuntaan laskimoläppien ansiosta. Myös rintakehän alipaine sisäänhengityksen aikana parantaa laskimoiden veren virtausta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Verenpaineen mittaus tapahtuu…

A

Kiertämällä olkavarren ympärille mansetti, johon pumpataan ilmaa. Mansettiin kytketyn painemittarin avulla saadaan selville paine, joka on suurissa valtimoissa vallitseva verenpaine. Verenpaine on korkeimmillaan sydämen supistuksen eli systolen aikana, matalimmillaan levossa, supistusten välissä eli diastolen aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Verenpaine mitataan… (yksikkö)

A

Elohopeamillimetreinä eli mmHg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Normaali verenpaine aikuisella

A

Noin 120/75 mmHg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Kaikkien verisuonten seinämiä verhoaa…

A

Endoteeli (yksikerroksinen litteä epiteeli)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Hiusuonten seinämät

A

Endoteelia sekä sen tyvikalvoa, jolloin aineiden siirtyminen on helppoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Valtimoiden ja laskimoiden seinämät rakentuvat kolmesta kerroksesta…

A

Endoteeli
Keskikalvo; sisältää sileää lihaskudosta
Ulkokalvo; Sidekudosta -> kiinnittää verisuonen ympäristöönsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Valtimoiden keskikalvo on…

A

Laskimoiden keskikalvoa suurempi, sillä valtimoiden on kestettävä suurempaa painetta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kohonneen verenpaineen rajapyykkinä pidetään .. joka altistaa..

A

140/90 mmHg, altistaa monille sydän- ja verisuonisairauksille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Verenpaineeseen vaikuttavat tekijät

A

Sydämen pumppaaman veren määrä (Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston vaikutus)
Valtimoiden kiertävään vereen kohdistama vastus
(vastus voi lisääntyä suonien jäykistyessä tai ahtautuessa)
Humoraalinen ja neuraalinen säätely (esim. reniini-angiotensiini-järjestelmä, Verenpainetta mittaa aortassa siihen erikoistuneet solut, jotka lähettävät hermoipulsseja ydinjatkeen kardiovaskulaariseen säätelykeskukseen.)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Verenpaine voi tippua esim.

A

Sydämen heikentyessä esim. sairauden seurauksena tai suonissa kiertävän veren määrän vähentyessä (esim. runsaasti vuotava haava)
Vaarantaa aivojen riittävän hapensaannin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Sydäntä ympäröi..

A

Kaksinkertainen kalvo, sydänpussi, jonka lehtien välissä liukasta nestettä vähentämässä kitkaa. SIsempi lehti on kiinni sydämen lihaskerroksessa ja ulompi ympäröivässä kudoksessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Sydämen seinämien kudos on pääasiassa…

A

Supistumiskykyistä sydänlihaskudosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Väliseinän merkitys

A

Estää hapekasta ja vähähappista verta sekoittumasta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Kumman kammion seinämä on suurempi?

A

Vasemman, sillä sen on pumpattava verta suureen verenkiertoon, johon tarvitaan suurempi paine.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Sydän saa happensa ja ravintoaineensa…

A

Sepelvaltimoista, jotka lähtevät aivan aortan tyvestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Eteis-kammioläpät ovat…

A

Purjeläppiä, liuskat ovat leveitä purjeita, oiden reunoista lähtevät jänteet yhdistävät ne kammioiden sisäseinämien nystylihaksiin. Jänteen estävät purjeita kääntymästä väärinpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Kammio-valtimoläpät ovat…

A

Taskuläppiä, jotka antavat veren virrata vain yhteen suuntaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Aikuisen tyypillinen leposyke

A

60-80 kertaa minuutissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Levossa tyypillinen iskutilavuus

A

Noin 70ml

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Normaali minuuttitilavuus

A

Noin 5l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Miten sydämen pumppaaman veren määrä muuttuu rasituksessa?

A

Iskutilavuus sekä syke nousevat, jolloin minuuttitilavuus voi jopa viisinkertaistua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Urheilijoiden iskutilavuus levossa on…

A

Keskimääräistä suurempi, jolloin leposyke on matalampi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Mikä saa sähköimpulssin leviämään solusta toiseen?

A

Solujen väliset liitokset, aukkoliitokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Sydämen sykkeen syntymistä ja leviämistä sydämen eri osiin säätelee…

A

Johtoratajärjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Johtoratajärjestelmään kuuluu

A

Sinussolmuke, eteisjohtoradat, eteiskammiosolmuke sekä eteiskammiokimppu haaroineen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Mistä soluista johtoratajärjestelmä koostuu?

A

Erikoistuneista lihassoluista, jotka hermosolujen tavoin johtavat aktiopotentiaalia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Missä sijaitsee sinussolmuke?

A

Oikean eteisen yläosassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Mitä sinussolmuke tekee?

A

Tahdistaa sydämen sykettä synnyttämällä uuden aktiopotentiaalin vähän ajan jälkeen edellisestä aktiopotentiaalista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Aktiopotentiaalin leviäminen johtoratajärjestelmässä

A

Lähtee sinussolmukkeesta, etenee oikean eteisen alaosassa sijaitsevaan eteiskammiosolmukkeeseen eteisjohtoratoja pitkin(eteisen supistuvat), jonka jälkeen se jatkaa eteiskammiokimppuun ja sen haaroihin (kammiot supistuvat)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Sydämen toimintasykli voidaan jakaa supistumis- ja lepovaiheeseen eli…

A

Systoleen ja diastoleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Sinussolmukeen rytmittävän sykkeen lisäksi sykkeeseen vaikuttaa…

A

Hermosto ja hormonit, sympatikus sykähdyttää, parasympatikus hidastaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Autonomisen hermoston vaikutus rasituksessa, miten vaikuttaa verenkiertoon muuten kuin nostamalla sykettä?

A

Autonominen hermosto, sympatikus, ohjaa verta mm. sepelvaltimoille, lihaksille ja iholle (jäähdytys) supistamalla ja laajentamalla valtimoita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Parasympaattisen hermoston vaikutus verenkirtoon

A

Ohjaa verta sisäelimille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Mikä hidastaa impulssin etenemistä johtaratajärjestelmässä ja miksi

A

Eteis-kammiosolmuke, jotta eteiset ehtivät supistua ja tyhjentyä ennen kammioiden supistumista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Mihin kahteen osaan veri voidaan jakaa sentrifugoimalla?

A

Verisoluihin ja veriplasmaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Verisolujen ja veriplasman osuudet veressä

A

Verisoluja 45% ja veriplasmaa 55% tilavuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Veriplasmasta suurin osa on

A

vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Veden lisäksi verplasma koostuu..

A

Ravintotaineista, kuona-aineista, hormoneista, kivennäisaineista ja hiilidioksidista.
Proteiineista; Albumiini, lipoproteiinit, immunoglobuliinit ja fibrinogeeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Albumiini

A

Veriplasman yleisin proteiini, toimii aineiden kuljetajana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Lipoproteiinin tehtävä

A

Kuljettavat rasvoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Fibrinogeenin tehtävä

A

Saa veren hyytymään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Verisolut jaetaan…

A

Valkosoluihin, punasoluihin ja verihiutaleisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Punasolu eli

A

Erytrosyytti

62
Q

Punasoluja on noin x % veren soluista

A

90%

63
Q

Punasolujen elämän pituus

A

Noin 120 vrk

64
Q

Punasolujen tehtävät

A

Hapen kuljetus, hiilidioksidin kuljetus (suurin osa kuitenkin plasmaan liuenneena)

65
Q

Veren kantasolu

A

Hematopoieettinen kantasolu

66
Q

Miten punasolu eroaa muista soluista?

A

Kantasolun kehittyessä punasoluksi, sen tuma ja mitokondio häviävät ja solulimaan muodostuu runsaasti hemoglobiinia, jonka tehtävänä sitoa happea.

67
Q

Hemoglobiiniproteiini koostuu

A

Globiinista ja neljästä hemiryhmästä, joissa jokaisessa keskellä rauta-atomi, joka pystyy sitomaan yhden happimolekyylin

68
Q

Miten hemoglobiinin väri muuttuu?

A

Hemoglobiini on sinertävää kun siihen ei ole liitettynä happimolekyylejä. Se muuttuu punaiseksi sitoessaan happea. ->Valtimoissa kirkkaan punaista verta ja laskimoveri tumman punaista

69
Q

Veren hemoglobiini pitoisudet miehillä ja naisilla

A

Miehillä noin 150g/l ja naisilla 135g/l

70
Q

Anemia

A

Tila, jossa veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut, jolloin veri ei pysty kuljettamaan happea soluille tarpeeksi tehokkaasti.

71
Q

Punasolujen aineenvaihdunta on …

A

Anaerobista

72
Q

Punasolujen solukalvo on…

A

Taipuisa, mahdollistaa puristautumisen ahtaissa suonissa

73
Q

Valkosolu eli

A

Leukosyytti

74
Q

Valkosolujen määrä punasoluihin verrattuna

A

Noin 1/1000

75
Q

Valkosolujen koko verrattuna punasoluihin

A

Suurempia

76
Q

Valkosoluja on verenkierron lisäksi erityisesti..

A

Kudoksissa, imunesteessä ja imusolmukkeissa.

77
Q

Runsas valkosolujen määrä veressä merkitsee yleensä…

A

Infektiota

78
Q

Verihiutale eli

A

Trombosyytti

79
Q

Verihiutaleiden rakenne

A

Pieniä, tumattomia soluja, joissa rakkuloita, jotka sisältävät veren hyytymiselle välttämättömiä entsyymejä

80
Q

Veren hyytymistekijöiden valmistamiseen tarvitaan..

A

K-vitamiinia (k tulee sanasta koagulaatio, hyytyminen)

81
Q

Verisuonen vaurioituessa se…

A

Supistuu, verihiutaleet vapauttavat aineita, jotka saavat niden pinnan muuttumaan sellaiseksi, että ne tarttuvat toisiinsa.

82
Q

Verihiutaleet vapauttavat myös…

A

Trombiinientsyymiä, joka muuttaa veriplasman fibrinogeenin liukenemattomaksi säikeeksi, fibriiniksi.

83
Q

Miten verihyytymä muodostuu?

A

Verisolut tarttuvat fibriiniin, muodostaen hyytymän ja tukkien verenvuodon

84
Q

Hemofilia

A

Verenvuototauti, X-kromosomaalisesti resessiivisesti periytyvä tauti, jonka taustalla hyytymistekijän puute. Pienikin vamma voi saada aikaan vakavan verenvuodon.
Hoidetaan korvaavilla hyytymistekijöillä, jotka eristetään verenluovuttajien plasmasta.

85
Q

Hiussuonista poistuu runsaasti veriplasmaa soluvälien kudosnesteeksi. Minne ylimääräinen kudosneste menee?

A

Suurin osa palaa hiussuoniin ja loput keräytyy imusuoniin imunesteeksi

86
Q

Millainen on imusuonen rakenne?

A

Pienet imusuonet hiussuonten kaltaisia, mutta niiden solujen väliset aukot ovat suurempia, laskien suuremmat proteiinimolekyylit läpi.
Suuremmat muistuttavat laskimoita, mutta ne ovat ohuempi seinäisiä. Samankaltaisia läppiä kuin laskimoissa.

87
Q

Miten imuneste etenee imusuonissa?

A

Imuneste etenee lihasten supistusten vaikutuksesta, kun ne puristavat suonia. Läpät takaavat oikean suunnan

88
Q

Miten imusuonisto yhdistyy verenkiertoon?

A

Imusuonisto yhdistyy verenkiertoon solislaskimossa.

89
Q

Minkä läpi imuneste kulkee ennen solislaskimoa?

A

Imuneste kulkeutuu imusolmukkeiden läpi, joissa on runsaasti mikrobeja tunnistavia ja tuhoavia imusolmuja.

90
Q

Hengityksen tehtävä

A

Taata hapen saanti ja kuona-aineiden (hiilidioksidin) poisto verestä.

91
Q

Hengitys voidaan jakaa viiteen vaiheeseen…

A
  1. Keuhkotuuletus eli ventilaatio, ilman edestakainen kuljetus keuhkorakkuloiden ja ulkoilman välillä.
  2. Kaasujen vaihto keuhkoalveolien ja veren välillä.
  3. Kaasujen kuljetus verenkierron välityksellä.
  4. Kaasujen vaihto veren ja solun välillä
  5. Soluhengitys
92
Q

Miten hiilidioksidin kuljetus veressä toimii?

A

Osa hilidioksista kulkee hemoglobiiniin sitoutuneena ja osa hiilihapoksi plasmaan liuenneena.

93
Q

Veren happamuuden merkittävin säätelijä

A

Hiilihappo (hengitys merkittävässä asemassa koko elimistön happamuuden säätelyssä)

94
Q

Mitä veren lievä (7.4) emäksisyys mahdollistaa?

A

Tehokkaan puskuroinnin, joka estää verta muuttumasta liian happamaksi hiilihapon vaikutuksesta.

95
Q

Mistä ihmisäänen taajuus johtuu?

A

Äänihuulten värähtely synnyttää ääniaaltoja ja niiden pituus, paksuus ja säädelty kireys vaikuttavat äänen taajuuteen

96
Q

Miksi poikien ääni madaltuu murrosiässä?

A

Poikien äänihuulet pitenevät ja paksunevat.

97
Q

Miten sanojen artikulaatio onnistuu?

A

Kielen, poskien, huulten ja hampaiden avulla saadaan artikuloitua monimutkaisiakin äänteitä.

98
Q

Ylähengitystiet

A

Nenäontelo sivuonteloineen, nielu ja kurkunpää

99
Q

Alahengitystiet

A

Henkitorvi ja keuhkoputket

100
Q

Nielu haarautuu alapäästään..

A

Henkitorveen ja ruokatorveen

101
Q

Nielun ja henkitorven välissä on…

A

Kurkunpää

102
Q

Äänihuulet sijaitsevat…

A

Kurkunpäässä

103
Q

Nieltäessä kurkun peittää…

A

Rustoinen kurkunkansi, joka estää ruoan menemistä henkitorveen

104
Q

Kurkunpäätä suojaa edestä…

A

Kilpirusto (etureuna “aataminomena”)

105
Q

Hengitysteiden pinnan kudos

A

Respiratorista epiteeliä, valekerrostunut värekarvallinen lieriöepiteeli. Limaa tuottavia soluja.

106
Q

Hengitysteiden limakalvon merkitys

A

Mikrobit ja muut hiukkaset tarttuvat limakalvoon, lima kulkeutuu nielun kautta mahaan, jonka happamissa olosuhteissa mikrobit tuhoutuvat. Myös mikrobeja hajottavia entsyymejä

107
Q

Miksi nenän kautta on terveellisempi hengittää?

A

Nenäontelossa hengitysilma lämpenee ja kostuu tehokkaasti. Paljon limakalvoa ja nenäkarvoja, jotka “suodattavat” ilmaa.

108
Q

Nenäontelon yläosassa sijaitsee…

A

Hajuepiteeli, noin 2 neliöcm, jossa hajuaistinsoluja.

109
Q

Poski- ja otsaonteloiden merkitys puhuessa

A

Toimivat kaikupohjana äänen muodostuksessa. Ääni olisi hyvin erilainen ilman näitä onteloita.

110
Q

Henkitorven etuosa koostuu… tämä rakenne estää…

A

Rustorenkaista, henkitorvea painumasta kasaan paineen vaihteluiden takia.

111
Q

Henkitorven takaosa on..

A

Sidekudosta ja sileää lihaskudosta

112
Q

Henkitorvi jakautuu..

A

Oikeaan ja vasempaan pääkeuhkoputkeen

113
Q

Keuhkoputket haarautuvat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi…

A

Hengitystiehyiksi

114
Q

Hengitystiehyet päätyvät..

A

Keuhkoalveoleihin eli keuhkorakkuloihin

115
Q

Kaasujen vaihto tapahtuu…

A

Keuhkoalveoleissa

116
Q

Keuhkoja suojaavat….

A

Kylkiluut ja kylkivälilihakset

117
Q

Keuhkojen alapuolella hengityselin..

A

Pallea

118
Q

Keuhkoja ympäröi..

A

Kaksilehtinen keuhkopussi, joista ulompilehti kiinni ympäröivässä kudoksessa ja sisempi kiinni keuhkoissa.

119
Q

Keuhkopussin lehtien välissä…

A

Keuhkopussin ontelo, jossa kitkaa vähentävää nestettä.

120
Q

Keuhkot voidaan jakaa lohkoihin..

A

oikeassa keuhkossa 3 lohkoa, vasemmassa 2

121
Q

Mihin lohkot jakautuvat?

A

Jaokkeisiin, joihin menee oma keuhkoputken haara

122
Q

Keuhkorakkuloiden rakenne

A

Ohuet seinämät ja pinnalla tiheä hiussuoniverkosto

123
Q

Mikä tekee kaasujen vaihdosta tehokkaan?

A

Ohuet seinämät ja suuri pinta-ala

124
Q

Miten/miksi happi siirtyy ilmasta vereen?

A

Kaasujen osapaineiden erot aiheuttavat kaasujen liikkumisen veren ja ilman välillä diffusiivisesti.

125
Q

Miksi ilma virtaa keuhkoihin?

A

Rintakehän laajetessa keuhkoihin muodostuu alipaine, jonka ansiosta ilma virtaa keuhkoihin.

126
Q

Sisäänhengityslihakset

A

Uloimmat kylkivälilihakset ja pallea (apuhengityslihakset syvään hengittäessä)

127
Q

Pallea kiinnittyy… supistuessaan liikkuu….

A

Keuhkojen alaosiin, alaspäin jolloin keuhkot laajenevat alaspäin.

128
Q

Uloimmat kylkivälilihakset liikuttavat…

A

Rintakehää eteen ja sivuille

129
Q

Rauhallisessa hengityksessä tarvitaan ainoastaan…

A

Sisäänhengityslihaksia, uloshengitys passiivista.

130
Q

Uloshengityslihakset

A

Vatsalihakset ja sisemmät kylkivälilihakset

131
Q

Yhdellä kerralla keuhkoihin virtaa ilmaa levossa keskimäärin…

A

Puoli litraa, noin 6 l minuutissa

132
Q

Miten fyysisessä rasituksessa hengitys- ja verenkiertoelimistöt reagoivat?

A

Hapen tarve ja hilidioksidin poiston tarve lisääntyy, mikä automaattisesti tehostaa verenkierto- ja hengityselimistöä. Syke ja iskutilavuus kasvattavat minuuttitilavuutta ja hengityksen syvyys ja tiheys tehostuvat. Sydämen minuttitilavuus voi jopa viisinkertaistua ja hengitysen minuuttitilavuus saavuttaa yli sata litraa.

133
Q

Sympaattisen hermoston vaikutus verenkiertoon ja hengitykseen

A

Tehostava vaikutus, lisää lihasten, sydämen ja ihon veren saantia.

134
Q

Parasympaattisen hermoston vaikutus verenkiertoon ja hengitykseen

A

Vähentää sydämen sykettä ja iskutilavuutta sekä hengityksen syvyyttä ja tiheyttä. Ohjaa verta enemmän ruuansulatuselimistölle.

135
Q

Verenkierron ja hengityksen säätelykeskukset sijaitsevat….

A

Aivorungon alueella

136
Q

Verenkierron ja hengityksen säätelyyn vaikuttaa …

A

Veren mukana kulkeutuneet aineet (humoraalinen säätely)

Keskuksiin tulevat ja lähtevät neuroimpulssit (neuraalinen säätely)

137
Q

Verenpaineeseen vaikuttaa munuaisten erittämä..

A

Reniini, reniini-angiotensiini-aldosteroni -järjestelmän kautta. Lisää verenpainetta

138
Q

Lisämunuaisytimen erittämä … Tehostava minkä toimintaa?

A

Adrenaliini ja noradrenaliini, sympaatisen hermoston

139
Q

MInkälaiseen säätelyyn happipitoisuus ja hiilidioksidipitoisuus osallistuvat?

A

Humoraaliseen

140
Q

Vasomotorinen keskus sijaitsee … vastaa…

A

Ydinjatkeessa ja aivosillassa, vastaa hengityksen ja verenkierron neuraalisesta säätelystä.
Saa viestejä reseptoreilta jotka mittaavat verenpaineen aiheuttamaa suonen venytystä, välittää toimintakäskyjä sydämelle ja verisuonille autonomisen hermoston välityksellä.

141
Q

Mikä muu säätelee verenjakautumista kuin autonominen hermosto?

A

Verenkierron paikallinen itsesäätely, pikkuvaltimoiden seinämät reagoivat venytykseen, lämpötilaan tai kudoksissa oleviin aineisiin. Esim. aivot ja munuaiset säätelevät omaa verenkiertoaan.

142
Q

Miten lämpötila vaikuttaa verisuoniin?

A

Lämpö laajentaa verisuonia

143
Q

Mikä muu laajentaa verisuonia kuin lämpö?

A

Aineenvaihdunnan vuoksi vereen kertyvät aineet kuten hiilidioksidi ja maitohappo

144
Q

Verisuonia supistavat…

A

Lämpötilan lasku ja esim. eräät trombosyyttien erittämät aineet

145
Q

Hengitystä säätelee aivoissa …

A

Ydinjatkeen hengityskeskus

146
Q

Mikä säätelee hengityskeskuksessa voimakkaiten hengitystä?

A

Hiilidioksidin ja hiilihapon määrä veressä. Eli happamuuden lisääntyminen lisää hengitystä

147
Q

Hapen merkitys hengityksen säätelyssä

A

Hapen pitoisuuden lasku ei yleensä ehdi vaikuttaa hengitykseen, sillä muut säätelymekanismit korjaavat hengitysvajeen sitä ennen.

148
Q

Neuraalisessa säätelystä mm. … tulevat impulssit tehostavat hengitystä

A

Lihaksista

149
Q

Kumpi säätely on voimakkaampaa? Humoraalinen vai neuraalinen

A

Neuraalinen, usein humoraalinen säätely ei edes ehdi alkaa.

150
Q

Hengityskeskuksen tulee myös neuroimpulsseja … jotka vaikuttavat hengityksen rytmiin

A

Keuhkoputkistosta

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions