Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Ihmisbiologia; Erityselimistöt > Flashcards

Ihmisbiologia; Erityselimistöt Flashcards

1
Q

Maksa painaa noin

A

1,5kg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Maksan tärkeimmät tehtävät

A 
Muodostaa sappea
Poistaa verestä myrkkyjä ja mikrobeja
Aineenvaihdunnan keskus
Ravintoainevarasto
Verivarasto
Sikiöllä verisolujen muodostuspaikka
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Maksaan tule noin … l verta minuutissa

A

1,5 l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Maksaan veri tulee…

A

70% Porttilaskimoa pitkin, loput maksavaltimoa pitkin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitkä ruuansulatuskanavasta imeytyneet aineet päätyvät maksan käsittelemiksi

A

Verenkiertoon imeytyneet aineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Porttilaskimon ja maksavaltimon veri sekoittuvat…

A

Maksan sinusoideissa, jotka ovat hataraseinäisiä hiussuonipoukamia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Sinusoideissa tapahtuu…

A

Aineiden vaihto maksansolujen ja veren välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä myrkyille ja mikrobeille tapahtuu maksassa?

A

Myrkylliset aineet muokataan entsyymien avulla vaarattomampaan muotoon. Mikrobeista päästään eroon syöjäsolujen avulla.
Myrkyt pyritään muokkaamaan vesiliukoisiksi, jotta ne voidaan erittää pois elimistöstä virtsan mukana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten muuten maksa kykenee erittämään aineita kuin virtsateitse?

A

Maksa kykenee erittämään aineita, esim. bilirubiinia sappinesteen kautta ruuansulatuskanavaan ja sieltä ulosteeseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Miten maksa käsittelee alkoholin?

A

Maksa muuttaa alkoholin asetaldehydiksi ja sen etikkahapoksi, jota voidaan käyttää hyödyksi aineenvaihdunnassa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Runsas alkoholin käyttö voi johtaa..

A

Maksakirroosiin eli rasvamaksaan, jolloin normaali maksakudos korvautuu sidekudoksella ja maksan toiminta heikkenee.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Miksi maksa tuottaa paljon lämpöä?

A

Siellä tapahtuu suuri osa elimistön aineenvaihduntareaktioista, jotka tuottavat lämpöä. Ylläpitää elimistön lämpötilaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitä aineita maksa kykenee valmistamaan?

A
  • Hiilihydraateista rasvoja (lipogeneesi)
  • Aminohapoista ja maitohaposta glukoosia (glukoneogeneesi) (Corin sykli eli maitohappokierto)
  • Sappi
  • Angiotensinogeeni
  • Albumiini
  • Fibrinogeeni
  • Protrombiini
  • Kolesteroli
  • Kolesterolin lipoproteiinit (HDL, LDL)
  • Glykogeeni
  • Ketoaineet paastossa
  • Urea
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mihin keho tarvitsee kolesterolia?

A

Solukalvojen rakenneosiksi
Steroidihormonien tuottamiseen
Sapen tuottamiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Miten kolesteroli kulkeutuu eri puolille kehoa?

A

Maksan tuottamien proteiinien eli lipoproteiinien avulla, jotka tekevät kolesterolista vesiliukoisen, jolloin sitä voidaan kuljettaa verenkierron mukana muualle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

“Paha” kolesteroli

A

LDL (low density lipoprotein) Kuljettaa kolesterolia maksasta elimistön soluille, mutta liiallisena se tarttuu verisuonten seinämiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kun LDL arvot ovat koholla, on riski sairastua…

A

Valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin, jossa valtimot ahtautuvat ja kovettuvat nostaen verenpainetta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

“Hyvä” kolesteroli

A

HDL (high density lipoprotein) Kuljettaa ylimääräistä kolesterolia elimistön kudoksilta takaisin maksaan.
Suojaa ateroskleroosilta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Maksa varastoi glukoosia …

A

Glykogeeninä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Paastossa maksa…

A

Muuttaa glykogeenivarastojaan glukoosiksi tarpeen mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Pitkään jatkuneessa paastossa maksa…

A

Glykogeenivarastot loppuvat ja maksa alkaa tuottamaan ketoaineita solujen energialähteeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Minkä kivennäis/hivenaineiden ja vitamiinien varastona maksa toimii?

A

Raudan, sekä A- ja B12-vitamiinien

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Miten maksan tuottama sappi siirtyy ruuansulatuskanavaan?

A

Sappi siirtyy yhteistä maksatiehyttä pitkin josta lähtee sivuhaara joka johtaa sappirakkoon. Haarautumiskohdasta lähtee sapenjohdin, joka yhdistyy loppupäästään haimatiehyen kanssa ja vie sapen pohjukaissuoleen Aterioiden välissä sappi varastoituu sappirakkoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mikä saa sappirakon seinämät supistumaan?

A

Suolen limakalvon erittämä kolekystokiniini aterian jälkeen. Sappi siirtyy tällöin pohjukaissuoleen.

25
Q

Mikä tuo munuaisille verta?

A

Vatsa-aortasta haarautuvat munuaisvaltimot.

26
Q

Miten munuaiset vakuttavat koko kehon homeostasiaan?

A

Säätelemällä virtsan määrää, suolapitoisuutta ja happamuutta. Joka vaikuttaa kiertävän veren määrään ja siten verenpaineeseen.

27
Q

Ihmisen elimistöstä noin … % on vettä

A

60%

28
Q

Miten suolatasapainoa pyritään pitämään vakaana?

Mikä saattaa horjuttaa suolatasapainoa?

A

Munuaiset kykenevät säätelemään eritetyn natriumin määrää.

Nautitun suolan määrä sekä hikoilu

29
Q

Sympaattisen hermoston aktivaatiossa munuaiset erittävät… Milloin muulloin eritys tapahtuu?

A

Reniiniä. Verenpaineen laskiessa tai natriumpitoisuuden laskiessa.

30
Q

Reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmän toiminta

A

Munuaiset erittävät reniiniä joka saa maksan tuottaman angiotensinogeenin muuttumaan veressä angiotensiini 1:ksi, joka taas muuttuu keuhkoissa angiotensiini 2:ksi. Angiotensiini 2 aktivoi aldosteronin eritystä lisämunuaiskuoressa, joka lisää veden takaisinottoa sekä natriumin takaisinimeytymistä alkuvirtsasta. Lisää kaliumin eritystä virtsaan. Nostaa verenpainetta.

31
Q

Mitä hormoneja munuainen tuottaa ja erittää?

A

Reniiniä ja erytropoietiinia (Aktivoi punasolujen muodostumista luuytimessä)

32
Q

Munuaiset kykenevät myös muuttamaan … biologisesti aktiiviseen muotoon

A

D-vitamiinia

33
Q

Munuaisten toiminnan perusyksikkö

A

Nefroni

34
Q

Nefronien toiminta voidaan jakaa 3 vaiheeseen

A

Suoidattuminen
Takaisinimeytyminen
Aktiivinen eritys

35
Q

Nefronin ensimmäinen rakenne, jossa veriplasma suodattuu (mistä mihin)

A

Munuaiskeränen, keräsenkotelo

36
Q

Munuaiskeräsessä on hiussuonten muodostama …

jossa verenpaine on …

A

Hiussuonikeränen eli glomerulus, verenpaine on kolme kertaa suurempi kuin tavallisissa hiussuonissa.

37
Q

Alkuvirtsaa suodattuu päivässä noin … litraa

A

160 litraa

38
Q

Pienimolekyylisten aineiden pitoisuudet alkuvirtassa ja plasmassa

A

Suunnilleen saman verran, sillä ne läpäisevät munuaiskeräsen pienet reiät

39
Q

Verisolujen ja proteiinien pitoisuudet suodattuvassa veressä ja alkuvirtassa

A

Suurin osa jää vereen.

40
Q

Munuaiskeräsestä alkuvirtsa siirtyy…

A

Munuaistiehyisiin

41
Q

Miten munuaiskeräsen hiusuonet jatkuvat nefronissa?

A

Ne yhdistyvät viejävaltimoiksi, jotka taasen haarautuvat hiussuoniverkostoksi, jotka kiemurtelevat munuaistiehyjen ympärillä. Hiussuonet yhdistyvät taasen laskimoiksi.

42
Q

Munuaistiehyen toiminta

A

Hyödyllisten aineiden takaisinimeytyminen;
-Glukoosi, aminohapot ja natriumionit aktiivisella
kuljetuksella.
-Rasvaliukoiset aineet passivisella
diffuusiolla.
Munuaistiehyen solut erittävät aktiivisesti aineita virtsaan;
-Hormoniaineenvaihdunnan lopputuotteita
-Lääkkeet
-Varjoaineet
Henlen linko tärkeimpänä osana veden takaisinimeytymistä.

43
Q

Munuaistiehyet päätyvät…

A

Suurempiin kokoojaputkiin, joista virta siirtyy munuaispikareita pitkin munuaisaltaisiin.

44
Q

Virtsateihin kuuluvat…

A

Munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko, virtsaputki.

45
Q

Virtsa siirtyy munuaisaltaista…

A

Virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon, josta se eritetään virtsaputkea pitkin pois.

46
Q

Virtsarakon tehtävä

A

Varastoida virtsaa, kykenee venymään huomattavasti poimuisen sisäpinnan ansiosta. Jopa 0,5 litraa maksimitilavuus

47
Q

Virtsaamisen tunne tulee kun…

A

Rakko täyttyy ja seinämät venyvät

48
Q

Minkä avulla virtsaaminen onnistuu tahdonalaisesti?

A

Virtsaputken sulkijalihasten, jotka ovat poikkijuovaista lihaskudosta.

49
Q

Erittyvän virtsan määrään ja koostumukseen vaikuttavat…

A 
Ravinnon laatu
suola- ja aminohappopitoisuus 
fyysinen rasitus
hikoilu
kuume
stressi
nesteen saanti
munuaissairaudet
50
Q

Nestevajeessakin virtsaa muodostuu…

A

0,5 litraa päivässä kuona-aineiden poistamiseksi

51
Q

Virtsantuotanto lakkaa vain…

A

Todella alhaisen verenpaineen tai munuaissairauden yhteydessä

52
Q

Autonomisen hermoston vaikutukset virtsan tuotantoon

A

Sympaattinen hermosto vähentää virtaneritystä

53
Q

Munuaisten itsesäätely

A

Munuaiskeräsen tuojavaltimot supistuvat verenpaineen noustessa ja laajenevat verenpaineen laskiessa.
-> Takaavat tasaisen verenvirtauksen glomerulukseen verenpaineen vaihdellessa.

54
Q

Munuaisen hormonaalinen säätelyyn vaikuttavat hormonit

A

Aivolisäkkeen takalohkon erittämä ADH sekä Lisämunuaiskuoren tuottama mineralokortikoidi aldosteroni.

55
Q

ADH:n eritykseen vaikuttavat tekijät

A

Hypotalamuksen janokeskuksessa on reseptoreita jotka mittaavat veren osmoottista painetta eli väkevyyttä. Veren väkevöityessä ne aiheuttavat janon tunteen sekä ADH:n erityksen.

56
Q

ADH:n vaikutus elimistössä

A

Vähentää virtsanmuodostusta väkevöittämällä alkuvirtsaa.

57
Q

Alkoholin vaikutus ADH:n

A

Alkoholi vähentää ADH:n eritystä, jonka takia virtsaneritys lisääntyy alkoholin nauttimisen jälkeen.

58
Q

Aldosteronin eritykseen vaikuttaa reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmän lisäksi…

A

Veren natrium- ja kaliumpitoisuudet

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions