Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Ihmisbiologia; Ruuansulatuselimistöt > Flashcards

Ihmisbiologia; Ruuansulatuselimistöt Flashcards

1
Q

Mihin kaikkeen solut tarvitsevat energiaa?

A

Uusien molekyylien muodostamiseen, aineiden aktiiviseen kuljettamiseen, lihassolujen supistumiseen ja hermosolujen toiminnan ylläpitoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Tärkeimpiä energialähteitämme ovat…

A

Rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Keskeisimmät molekyylit rakennusaineenvaihdunnalle

A

Aminohapot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Ravintoaineiden lisäksi solut tarvitsevat toimiakseen…

A

Hiven- ja kivennäisaineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kivennäisaineet

A

Kalsium, fosfori, natrium , kalium, kloori, magnesium, rikki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Hivenaineet

A

Rauta, sinkki, jodi, mangaani, seleeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Ruuansulatuksella tarkoitetaan..

A

Tapahtumaketjua, johon kuuluu; Ruoan mekaaninen hienontaminen hampailla, ruuansulatusentsyymien erittäminen, ravintoaineiden pilkkominen entsyymien avulla ja pilkkoutuneiden aineiden imeytyminen ruuansulatuskanavasta verenkiertoon tai imusuonistoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Ruuansulatuskanava alkaa…

A

Suusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Ruuansulatuskanavan seinämä on…

A

Sileää lihaskudosta, jonka supistumisen ansiosta ruokasula sekoittuu ja kulkee kanavassa eteenpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ruuansulatuskanavan lisäksi ruuansulatuselimistöön kuuluu…

A

Maksa, Haima, Sylkirauhaset, Sappirakko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Aikuisella ihmisellä pysyviä hampaita on

A

32 (16+16)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Hampaan rakenne

A

Päällimäisenä hammaskiille, jonka alla hammasluu ja hammasydin, jossa verisuonia ja hermoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Syljen tehtävä

A

Tekee ruoasta helpommin nieltävää, sekä sen amylaasientsyymi aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen. Sylki sisältää myös bakteereja tuhoavia entsyymejä ja kasvutekijöitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan solujen uusiutumiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Sylki erittyy..

A

Pienemmistä rauhasista, joita on ympäri suuta sekä suuremmista sylkirauhasista, jotka ovat parilliset; leuanalussylkirauhaset, kielenalussylkirauhaset ja korvasylkirauhaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Autonomisen hermoston vaikutukset syljen eritykseen

A

Parasympaattinen hermosto lisää syljen eritystä, jolloin se erittyy suurista sylkirauhasista. Sylki on tällöin myös juoksevampaa ja amylaasipitoisempaa.
Sympaattinen hermosto vähentää syljen eritystä, jolloin sylki on pääosin pienistä sylkirauhasista ja se on paksumpaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Kurkunkannen tehtävä

A

Sulkea henkitorvi, jottei ruoka kulkeudu sinne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Ruokatorven rakenne

A

25 cm lihaksikas putki, noin peukalon paksuinen. Nieleminen ja seinämän venytys saavat aikaan lihassupistuksia, jotka työntävät ruokaa kohti mahalaukkua. Seinämän solut tuottavat limaa ja ovat kerrostunutta keratinisoitumatonta levyepiteeliä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mahalaukun tehtävät

A

Varastoida ruokaa ja annostella sitä pikkuhiljaa ohutsuoleen. Ruuan hajoitus (pääosin proteiinien)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mahan tilavuus on suurimmillaan noin..

A

1-3l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Ruoka viipyy mahassa keskimäärin noin…

A

3-4h

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mahan seinämien supistelu..

A

Sekoittaa ruokaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mahan limakalvon epiteelisolut tuottavat…

A

1-2 litraa mahanestettä päivässä. Mahaneste sisältää; suolahappoa, pepsiiniä. Solut tuottavat myös limaa mahan pinnalle mikä suojaa sitä sen omilta entsyymeiltä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Maharauhaset

A
  • Katesolut; Erittävät suolahappoa sekä sisäistä tekijää, jota tarvitaan B-12 vitamiinin imeytymiseen suolistossa
  • Pääsolut; Erittävät pepsinogeeniä, josta muodostuu happamassa ympäristössä pepsiiniä (hajottaa proteiineja)
  • Sivusolut; Erittävät mahan pinnalle limaa, joka suojaa vatsaa.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Pepsiinin toiminta

A

Katkaisee aminohappojen välisiä peptidi-sidoksia, jolloin polypeptidiketjut pilkkoutuvat pienemmiksi peptideiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Mahalaukun happamuus inaktivoi..

A

Syljen amylaasientsyymin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Mahalaukun pH

A

1-2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Mahalaukun limakalvon solujen elinaika

A

Pari vuorokautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Ohutsuolen tehtävä

A

Pilkkoa ruokasula loppuun, vastaa pääosin ravintoaineiden imeytymisestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Ohutsuolen rakenne

A

3-5m pitkä, erittäin poimuttunut putki, jonka uloin kudoskerros sileää lihaskudosta. Isoimmat poimut poikittaisia rengaspoimuja, nukkalisäkkeitä sekä nukkalisäkkeiden epiteelisoluissa mikrovilluksia. Yhteenlaskettu pinta-ala tenniskentän luokkaa. Seinämissä rauhasia, jotka tuottavat suolinestettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Ruokasula siirtyy mahalaukusta suoleen… (minkä kautta)

A

Mahaportin

31
Q

Mitä ruoan hidas annostelu ohutsuoleen mahdollistaa?

A

Suurenkin aterian ravintoaineiden tehokkaan pilkkoutumisen ja imeytymisen.

32
Q

Ohutsuolen alkuosaa kutsutaan…

A

Pohjukaissuoleksi

33
Q

Pohjukaissuolen tehtävät

A

Pohjukaissuoleen avautuvat tiehyet sappirakosta ja haimasta.
Haima erittää monenlaisia entsyymejä, joita tarvitaan kaikkien ravintoaineiden pilkkoutumiseen, sekä se erittää bikarbonaateja, jotka neutraloivat ohutsuoleen saapuvaa hapanta ruokasulaa.
Sappirakosta erittyy maksan tuottama sappineste, joka sisältää veden lisäksi sappisuoloja, bikarbonaatteja, kolesterolia sekä bilirubiinia.

34
Q

Bilirubiini

A

Hemoglobiinin hajoamistuote

35
Q

Sappisuolojen tehtävä

A

Hajottaa rasvat pieniksi pisaroiksi, mikä tehostaa haiman lipidientsyymien hajotusta.

36
Q

Miksi mahahapon neutraloiminen on tärkeää?

A

Hapan ruokasula vaurioittaisi ruuansulatuskanavan epiteeliä, sekä tuhoaisi haiman erittämiä entsyymejä, jolloin ruoka ei hajoaisi, eikä ravintoaineet pystyisi imeytymään.

37
Q

Ohutsuolen seinämien rauhaset tuottavat…

A

Suolinestettä, jossa laktaasia, vettä, ioneja ja limaa.

38
Q

Laktoosi-intoleranssi

A

Laktaasia ei erity, jolloin laktoosi jää pilkkoutumatta ja se kulkeutuu paksusuoleen, missä bakteerit hajottavat sen. Seurauksena muodostuu kaasua ja ihminen saa ilmavaivoja sekä ripulin.

39
Q

Suolen sisäpintaa verhoaa..

A

Yksikerroksinen lieriöepiteeli

40
Q

Nukkalisäkkeen ja mikrovilluksen korkeus

A

1 mm ja 1 mikrom

41
Q

Proteiinit, rasvat ja hilihydraatit imeytyvät (missä muodossa)

A

Proteiinit aminohappoina, hiilihydraatit monosakkarideinä ja rasvat rasvahappoina ja glyserideinä.

42
Q

Proteiinien, hiilihydrattien ja rasvojen imeytymisreitti

A

Aminohapot sekä monosakkaridit kulkeutuvat aktiivisella kuljetuksella seinämän soluihin ja soluista verenkiertoon avustetulla diffuusiolla.
Rasvahapot ja glyseridit ( ja rasvaliukoiset vitamiinit) muodostavat sappisuolojen ja kolesterolin kanssa pieniä pisaroita, joista rasvahapot ja glyseridit siirtyvät diffuusion avulla solukerroksen läpi. Solujen sisällä rasvahapot ja glyseridit muodostavat triglyseridejä, joita muodostuu peittämään proteiininen kalvo. Rasvoista tulee siis vesiliukoisia ja ne pystyvät siirtymään imusuonistoon.

43
Q

Triglyseridi, jota peittää proteiininen kalvo kutsutaan…

A

kylomikroni lipoproteiiniksi

44
Q

Miten vesiliukoiset vitamiinit kulkeutuvat verenkiertoon?

A

Diffuusion tai aktiivisen kuljetuksen avulla

45
Q

Miten hivenaineet siirtyvät suolesta verenkiertoon?

A

Ionikanavien tai -pumppujen avulla

46
Q

Haiman umpieritteinen osa

A

Kuuluu Langerhansin saarekeiden alfa- ja betasolut, jotka tuottavat glukagonia ja insuliinia

47
Q

Haiman avoeritteinen osa

A

Suurin osa haiman soluista, tuottaa haimanestettä, joka sisältää mm; bikarbonaatteja, amylaasia, trypsiiniä, kymotrypsiiniä, lipaasia ja nukleaasia.

48
Q

Paksusuolen seinämien nukkalisäke…

A

Ei ole nukkalisäkettä

49
Q

Paksusuolessa imeytyy…

A

Lähinnä vettä, sekä joitain elektrolyyttejä kuten natriumkloridia.

50
Q

Paksusuolen alkupäässä olevaa ohutsuolen liittymiskohdan alle jäävää osaa kutsutaan…

A

Umpisuoleksi, josta lähtee umpilisäke

51
Q

Umpilisäke on…

A

Surkastunut suolen osa, jossa runsaasti imukudosta. Evolutiivinen jäänne

52
Q

Umpilisäkkeen tulehdus eli

A

Appendisiitti

53
Q

Miksi umpilisäkkeen tulehduttua se tulee leikata?

A

Umpilisäkkeen puhjettua tulehdus voi levitä vatsaonteloon.

54
Q

Paksusuolen hyvänlaatuiset bakteerit tuottavat..

A

K-, B7- ja B9-vitamiineja

55
Q

B7- ja B9- vitamiinit eli

A

B7 biotiini ja B9 foolihappo

56
Q

Suolistossa elää arviolta … kg bakteereja

A

1,5 kg

57
Q

Suolistobakteerien hyödyt vitamiinituotannon lisäksi

A

Estävät pahanlaatuisten bakteerien kasvua kilpailemalla niiden kanssa elintilasta.

58
Q

Peräaukossa on kaksi sulkijalihasta, miten nämä eroavat toisistaan?

A

Sisempi on sileää lihaskudosta ja ulompi poikkijuovaista, tahdonalaista lihaskudosta.

59
Q

Ruuansulatuksen säätelyyn sekä ravintoaineiden pilkkoutumiseen vaikuttavat…

A

Hermosto ja hormonit

60
Q

Keskushermoston tasolla ruuansulatukseen vaikuttaa

A

Hypotalamus, joka säätelee nälän ja kylläisyyden tunnetta

61
Q

Miten veren koostumus vaikuttaa nälän/kylläisyyden tunteeseen?

A

Veren glukoosipitoisuus vaikuttaa hypotalamuksen kylläisyyskeskukseen, johon sen aistinsolut reagoivat.
Glukoosipitoisuuden lasku aiheuttaa nälän tunnetta ja nousu (sekä mahalaukun venytys) vähentävät sitä.
(Lyhyen aikavälin säätely)

62
Q

Miten pitkän aikavälin säätely toimii nälän tunteen säätelyssä?

A

Pitkän aikavälin säätely perustuu verenkierron hormoneihin, jotka hypotalamuksessa kiihdyttävät tai hillitsevät ruokahalua.

63
Q

Autonomisen hermoston vaikutukset ruuansulatuselimistön toimintaan

A

Parasympaattinen ohjaa lisää verta ruuansulatuselimistölle ja kiihdyttää ruuansulatusta
Sympaattinen hidastaa ruuansulatusta

64
Q

Ruuansulatuskanavan seinämien hormonien merkitys ruuansulatukseen

A

Säätelevät ruuansulatusta seinämien aitsinsolujen avulla, jotka aistivat muutoksia pH:ssa, ravintoaineiden ja niiden pilkkoutumistuotteiden pitoisuuksissa sekä seinämän venytyksessä.

65
Q

Kaikki verenkiertoon imeytyneet ravintoaineet kulkeutuvat ensimmäiseksi…

A

Maksaan, maksan porttilaskimoa pitkin.

66
Q

Mitä ylimääräiselle glukoosille tehdään maksassa?

A

Se varastoidaan glykogeeninä

67
Q

Maksa voi tarvittaessa muodostaa aminohapoista..

A

Glukoosia ja rasvaa

68
Q

Hiilihydraattien muuttumista rasvaksi kutsutaan…

A

Lipogeneesiksi (lihoessa tapahtuu)

69
Q

Energia-aineenvaihdunnassa on tärkeää veren glukoosipitoisuuden säätely, joka toimii… (minkä avulla)

A

Haiman erittämien insuliini- ja glukagonihormonien avulla. Insuliini laskee veren glukoosipitoisuutta edistämällä solujen sokerin sisäänottoa ja glykogeenin muodostusta ja glukagoni taas nostaa veren glukoosipitoisuutta mm aktivoimalla glykogeenin hajotusta.

70
Q

Insuliinin vaikutus hermosoluihin

A

Ei suoraa vaikutusta, liiallinen insuliini johtaa hypoglykemiaan, mikä on neuroneille haitallista ja häiritsee aivojen toimintaa nopeasti.

71
Q

Hyperglykemia, mistä voi johtua, mitä tarkoittaa, mitä seurauksia siitä voi olla

A

Kohonnut veren sokeripitoisuus, saattaa johtua insuliinin erityshäiriöstä kuten diabeteksessa tai insuliiniresistenssistä. Vaurioittaa pitkään jatkuneena verisuonia ja hermoja.

72
Q

Miten maksan glykogeeni ja lihasten glykogeeni eroavat toisistaan?

A

Maksan glykogeeni voidaan pilkkoa glukoosiksi jota voidaan käyttää koko elimistössä, lihasten glykogeeni ei pääse lihassoluista ulos sillä sitä ei muuteta sopivaan muotoon.

73
Q

Glukoneogeneesi

A

Glukoosia muodostetaan jostain muusta kuin hiilihydrateista

74
Q

Glykogeneesi

A

Glykogeenin muodostus

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions