Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Elämän ympäristö ja biotekniikka > Flashcards

Elämän ympäristö ja biotekniikka Flashcards

1
Q

Aineenvaihdunnan tasapaino eli

A

Homeostasia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten lämpö vaikuttaa elimistön kemiallisiin reaktioihin?

A

Vakaa lämpötila takaa elimistön toiminnan, Lämmön noustessa reaktion kiihtyvät ja haitalliset aineet lisääntyvät eli tasapaino tila järkkyy, liian kylmässä kemialliset reaktiot lakkaavat tai rakenteet jopa jäätyvät, kuumassa entsyymit ja muut kemialliset rakenteet hajoavat,

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä denaturaatiossa entsyymeille tapahtuu?

A

Denaturaatiossa aktiivisen keskuksen aminohapot eivät sijaitse oikeassa konformaatiossa, johtuu kolmiulotteisen rakenteen hajoamisesta, eikä entsyymi voi tällöin toimia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mistä syistä entsyymi voi denaturoitua?

A

Lämpö, happamuus, suolaisuus, hapettuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Entsyymin palautumista toimintakykyiseksi kutsutaan…

Mitä tähän vaaditaan?

A

Renaturaatioksi, olosuhteiden on palauduttava suotuisiksi, myös kaperoneja voidaan tarvita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä … aallonpituus sitä korkeampi energia

A

pienempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Miten ihminen on valosta riippuvainen?

A

Vuorokausirytmi ja D-vitamiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miksi ihmisten ei tarvitse suojautua UV-C -säteilyltä?

A

Se jää otsonikerrokseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

UV-A, UV-B ja UV-C -säteilyjen aallonpituudet

A

UV-A 315-380nm, UV-B 280-315, UV-C 100-280

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ihosyöpä eli

A

Melanooma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

pH-asteikko on…

A

negatiivinen kymmenpohjainen logaritmiasteikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä pH muutokset aiheuttavat aineissa?

A

Erilaisia ionisoitumisen tiloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ihmisen veren normaali pH

A

7,4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Miksi proteiinit ovat herkkiä pH:n muutoksille?

A

Proteiineissa on monenlaisia ionisoituvia osia, jotka vaikuttavat proteiinin konformaatioon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Proteiinille voidaan määrittää piste , jossa sen varaus on nolla tietyssä pH:ssa. Miksikä tätä pistettä kutsutaan?

A

Isoelektrinen piste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Kun pH on isoelektrisen pisteen alapuolella, proteiini saa … varauksen.

A

positiivisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Miten pH:n muutos vaikuttaa proteiiniin sen vaihdellessa isoelektrisen pisteen poikki?

A

Vaikutus proteiinin muotoon ja siihen miten se reagoi muiden aineiden kanssa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mitä tietoa saadaan kun mitataan entsyymin aktiivisuutta eri pH-arvoissa?

A

Saadaan tietoa siitä, mitä sivuketjuja aktiivinen keskus sisältää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Esimerkkejä eri entsyymeistä joilla on eri optimi pH

A

Pepsiini toimii matalissa pH:issa, kymotrypsiini (haiman erittämä ruuansulatusentsyymi) tarvitsee neutraalin pH:n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitä aineita elimistö ja solut tarvitsevat?

A

Vitamiinit, kivennäisaineet, aminohapot, glukoosi ja rasva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Rasvaliukoisia vitamiineja ovat…

A

K,A,D,E

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Vesiliukoisia vitamiinejä ovat…

A

B ja C

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Makrokivennäisaineita ovat…

A

Ca, P, Mg, Na, Cl, K

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Hivenaineita ovat

A

Fe, I, Zn, Cu, Se

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Kuinka paljon makrokivennäisaineita tarvitaan per päivä?

Kuinka paljon hivenaineita?

A

Noin 100mg per päivä, alle 100mg per päivä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kuinka paljon elimistön kokonaispainosta kivennäisaineet muodostavat?

A

4%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Miten makrokivennäisaineet vaikuttavat elimistön toimintaan?

A

Hermoston, entsyymien toiminta ja luuston muodostus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Miten hivenaineet vaikuttavat elimistön toimintaan?

A

Esim. rauta toimii hemoglobiinissa hapen kuljetuksessa, soluhengityksessä osana sytokromia ja osana katalaasissa ja monessa muussa entsyymissä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Milloin elimistössä syntyy kuona-aineita?

A

Solun kemiallisissa reaktioissa, mm. ravinteiden käyttämisessä ja tuottamisessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mikä on elimistön tärkein kuona-aineiden käsittelykeskus?

A

Maksa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Vierasaine eli

A

ksenobiootti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Mitä ksenobiootit aiheuttavat lyhyellä aikavälillä? Entä pitkällä?

A

Lyhyellä aikavälillä esim. väsymystä, huonovointisuutta ja päänsärkyä. Pitkällä aikavälillä esim. syöpää ja kroonisia sairauksia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Mitkä ovat merkittävimpiä tekijöitä ksenobioottien aiheuttamien haittojen suhteen (ksenobioottien myrkyllisyyden lisäksi)?

A

Ksenobioottien määrä ja altistumisaika

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Mistä elimistöön kulkeutuneet ksenobiootit ovat peräisin?

A

Teollisuus, kasviensuojelumekanismeista (myrkyt), lääkeaineet, ravinto, rakennukset, mikro-organismit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Myrkyllisin kehon tuottama kuona-aine?

A

Ammoniakki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Miten ammoniakki poistuu kehosta?

A

Se muokataan vaarattomampaan muotoon maksassa ja se eritetään munuaisten kautta virtsan mukana ulos.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Miten keho säätelee pH:arvoa?

A

Happo-emästasapainoa säädellään puskurijärjestelmillä ja hitaammin pH:ta säätelee munuaiset ja keuhkot.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mitä etanolin metaboloitumisesta seuraa?

A

Se hapetetaan asetaldehyliksi, jolloin solun NADH ja NADPH -suhde kasvaa, jolloin entsyymireaktioiden tasapaino häiriintyy, sitruunahappokierto häiriintyy ja glukoneogeneesi inhiboituu, voi seurata alhainen verensokeri.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Miksi hengitystiet ovat alttiita haittamolekyyleille?

A

Kehittyneet hengittämään suhteellisen puhdasta ilmaa, ei ole ollut tarvetta vahvoille puolustusmekanismeille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Hengitysteiden kautta tulevia ksenobioottejä ovat mm.

A

häkä, hiilivedyt, lyijy, elohopea, kadmium, rikkioksidi ja pienet hiukkaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Miksi haittamolekyylit, jotka pääsevät hengitysteihin saattavat aiheuttaa oireita muualla kehossa?

A

Ksenobiootit kulkeutuvat helposti keuhkoista verenkiertoon ja sitä kautta muualle kehoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Miksi kehon on vaikea suojautua rasvaliukoisilta haitta-aineilta, muttei vesiliukoisilta?

A

Solukalvot rakentuvat rasvoista, jolloin vesiliukoiset aineet eivät pääse siitä läpi. Pienet rasvaliukoiset pääsevät imeytymään helposti solukalvon läpi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Miten syödystä ravinnosta poistetaan haitta-aineita?

A

Ruoansulatuskanavan veri kulkee maksan läpi, jolloin maksa muokkaa haitta-aineita ja erittää ne sappeen ja sitä kautta suoleen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Ravinnon mukana tulevat haitalliset aineet

A

Ruokasuola, elohopea, kadmium, lyijy, nitriitit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Happiradikaalien poistajia

A

Antioksidantit; Superoksididismutaasi, katalaasi, epoksihydrolaasi, E-vitamiini ja C-vitamiini

46
Q

Katalaasin toiminta

A

Hajottaa vetyperoksidia hapeksi ja vedeksi

47
Q

Miten solut poistavat pieniä rasvaliukoisia molekyylejä?

A

Molekyylit on muokattava vesiliukoisiksi

48
Q

Rasvaliukoisten aineiden poiston vaiheet

A

Ensimmäisessä vaiheessa hapettuminen, pelkistyminen tai hydrolyysi, jossa saadaan hydroksyyliryhmä tai karbonyyliryhmä.
Toisessa vaiheessa molekyyliin lisätään (konjugoidaan) toinen molekyyli, joka lisää vesiliukoisuutta, kokoa ja rakennetta. Ensimmäinen vaihe voidaan ohittaa jos sopiva ryhmä löytyy.

49
Q

Rasvaliukoisen aineen poistossa käytettävät konjugaatit

A

rikkipitoiset aminohapot, glutationi ja glysiini

50
Q

Happiradikaalin hajoittaessa proteiinien rakenteita, niiden palauttamisesta vastaavat..

A

Kaitsijaproteiinit eli kaperonit

51
Q

Antioksidantit hapettuvat happiradikaalin toimesta, mitä antioksidanteille täytyy sen jälkeen tehdä?

A

Ne täytyy pelkistää. Pelkistäjänä toimii glutationi.

52
Q

Mitkä abioottiset tekijät vaikuttavat fotosynteesin tehokkuuteen?

A

Vesi, valon määrä ja laatu, lämpö, pH, hiilidioksidipitoisuus

53
Q

Miksi kasvit ovat vihreitä?

A

Yksikään yhteyttämispigmentti ei absorboi hyvin vihreää valoa, heijastavat vihreää

54
Q

Miten valon määrä vaikuttaa kasveihin?

A

Osa kasveista optimoituneet vähempään valoon, osa taas tarvitsee enemmän

55
Q

Miten hiilidioksidipitoisuuden lisääminen vaikuttaa fotosynteesiin?

A

Se tehostaa fotosynteesiä saturaatiopisteeseen asti,jonka jälkeen lisäys ei vaikuta merkittävästi fotosynteesiin

56
Q

Kun kasvi tuottaa vain sen verran energiaa kuin se kuluttaa, tätä pistettä kutsutaan…

A

Kompensaatiopisteeksi

57
Q

Keltainen yhteyttämispigmentti

A

Xantofylliini

58
Q

Oranssi väripigmentti

A

Karoteeni

59
Q

Keltavihreä väripigmentti

A

Klorofylli b

60
Q

Harmaa-ruskea väripigmentti

A

Feofytiini a

61
Q

Sini-vihreä väripigmentti

A

Klorofylli a

62
Q

Kelta-ruskea väripigmentti

A

Feofytiini b

63
Q

Sytokromi

A

Katalysoi rasvaliukoisten vierasaineiden muuttamisessa vesiliukoiseksi, CYP-yhdisteet katalysoivat myös steroidihormonien synteesiä ja inaktivoitumista

64
Q

Mitkä mm lisäävät CYP-yhdisteiden määrää?

A

Karsinogeeniset yhdisteet

65
Q

Ensimmäisiä bioteknisiä sovelluksia

A

Hiivan käyttäminen viinin valmistuksessa

66
Q

Bakteerien evoluution kolme eri mekanismia

A

Transformaatio, konjugaatio ja transduktio

67
Q

Miten bakteerin perimä muuttuu transformaatiossa?

A

Luovuttaja-bakteerin kuollessa sen rakenne hajoaa ja perimäaines vapautuu, Vastaanottaja-bakteeri voi ottaa kuolleen yksilön perimän sisällensä.

68
Q

Konjugaatio

A

Konjugaatiossa bakteerit kiinnittyvät toisiinsa pilusten avulla ja kopioivat ja jakavat plasmidinsa sisältämän perimäaineksen keskenään konjugatiivisten proteiinien avulla.

69
Q

Transduktio

A

Transduktiossa bakteeri käyttää hyväkseen viruksia jotka “saastuttaessaan” isäntäbakteerin kopioivat bakteerin omaa DNA:ta virukseen. Virusten levitessä muihin bakteereihin leviää myös isäntäbakteerin perimä.

70
Q

Vektori

A

Rakenne, jota hyödyntäen voidaan siirtää perimää. Vektorina voidaan käyttää viruksia tai plasmideja

71
Q

Viruksen rakenne

A

Proteiinikapseli, jossa voi olla hiilihydraatti- tai lipidi-rakenteisia vaippoja ympärillään tai siimarakenteita. Kapselin sisältämä perimä voi olla DNA:ta tai RNA:ta ja se voi olla kaksi- tai yksijuosteista. Eivät kykene lisääntymään tai syntetisoimaan proteiineja itse, tarvitsevat solun.

72
Q

Bakteereja infektoivat virukset

A

Bakteriofagit

73
Q

Virusten koko

A

alle 300nm

74
Q

Retrovirus

A

Virus muodostaa omasta RNA:staan DNA:ta oman käänteiskopioija entsyymin avulla, esim HIV

75
Q

Miksi virustauteihin on vaikeaa kehittää lääkettä?

A

Virukset elävät usein yksilön omien solujen sisällä ja osa liittävät oman perimänsä osaksi solun perimää.

76
Q

Ituradan mutaatio

A

Sukusoluissa tapahtuva mutaatio, periytyy jälkeläisille

77
Q

Mutaatiotyypit

A

Insertio, deleetio, duplikaatio, inversio, silmukointimutaatio, pistemutaatio

78
Q

Insertio

A

Kromosomiin liittyy uusi kromosomin osa, samasta tai toisesta kromosomista

79
Q

Deleetio

A

Kromosomista häviää osa

80
Q

Duplikaatio

A

Kromosomiin liittyy toinen samanlainen osa samasta tai toisesta kromosomista

81
Q

Inversio

A

Kromosomin geenien järjestys muuttuu käänteiseksi jossakin osassa

82
Q

Silmukointimutaatio

A

mRNA silmukoidaan väärästä kohdasta, toistojaksomutaatio

83
Q

Eri pistemutaatiot ja tapahtumat

A

Missense; Kodoni kooda eri aminohappoa
Nonsense; Kodoni muuttuu lopetuskodoniksi
Silent; Kodonin muutos ei vaikuta kodonia vastaavaan aminohappoon ´geneettisen redundanssin takia

84
Q

Geenien katkomista ja uudelleen kokoamista kutsutaan…

A

yhdistelmä-DNA-tekniikaksi

85
Q

Mitä hyötyjä yhdistelmä-DNA-tekniikasta saadaan?

A

Esim. saadaan tehtyä runsassatoisempia viljalajikkeita, bakteereja on saatu tuottamaan insuliinia diabeetikoille. Laajat sovellusmahdollisuudet lääketieteessä, esim. geeniterapia tunnistamalla geenimutaatioita

86
Q

Kuinka DNA saadaan eristettyä solusta?

A

Solurakenne voidaan rikkoa esim. mekaanisesti, lipidit poistetaan saippuasekoitteisella aineella, DNA:ta suojaavat proteiinit katkotaan entsyymeillä ja DNA saadaan sakkautumaan kylmän alkoholin avulla ja siitä eristetyksi

87
Q

Geenikirjasto

A

Geenikirjastossa on esim jonkin eliön koko genomi leikattuna fragmentteihin ja tallennettuna plasmideihin, jotka ovat tyypillisesti bakteereissa. Kirjastoa lukiessa bakteerit

88
Q

Mitä mRNA:lle pitää tehdä, jos se halutaan tallentaa kirjastoon?

A

Se pitää muuttaa DNA:ksi käänteiskopioija entsyymin avulla

89
Q

Miksikä mRNA:sta tehtyä DNA:ta kutsutaan?

A

Komplementaariseksi DNA:ksi eli cDNA:ksi

90
Q

Mitä cDNA:lla voidaan esimerkiksi tallentaa?

A

Tietyn proteiinin mRNA-ohje

91
Q

Mikä on PCR?

A

Polymeraasiketjureaktio on tekniikka, jossa pienestä määrästä DNA:ta voidaan kopioida paljon.

92
Q

FISH

A

Fluorescence in Situ hybridisation on tapa saada haluttuja DNA jaksoja tai geenejä esille ja sinä hyödynnetään hybridisaatiotekniikkaa. Siinä fluerisoidun koettimen avulla voidaan tunnistaa esim. haluttu geenipätkä.

93
Q

Hybridisaatiotekniikka

A

Kaksi komplementaarista, yksinauhaista nukkleiinihappojuostetta muodostaa kaksiketjuisen hybridin.

94
Q

Mihin FISH-menetelmää käytetään?

A

Esim. kromosomipoikkeavuuksien etsinnässä ja kiinteiden kudosten syöpien tutkimuksessa.

95
Q

Elektroforeesi

A

Eritellään erikokoisia DNA- ja RNA-sekvenssejä tai jopa proteiineja, kalvolla niiden koon tai sähköisten ominaisuuksien avulla.

DNA pilkotaan katkaisuentsyymeillä ja geelin poikki laitetaan jännite, jolloin DNA liikkuu kohti positiivista varausta. Isommat kappaleet liikuvat hitaammin kuin pienet.

Sovelletaan mm. tietyn geenin eristämisen apuna ja henkilöntunnistuksessa

96
Q

PCR:n vaiheet ja tarvittavat komponentit

A
  1. DNA denaturoidaan noin 95 asteessa
  2. Alukkeet sitoutuvat kun lämpö lasketaan 45-60 asteeseen
  3. DNA juosteiden synteesi DNA-polymeraasin avulla 72 asteessa

Tarvitaan; Perimäaines, jota halutaan kopioida, lämpöstabiili DNA-polymeraasi, alukkeita, DNA-polymeraasille sopiva puskuriliuos ja PCR-laite

97
Q

Geenisekvensointi

A

Käytetään kun halutaan saada tietoon DNA:n koko emäskoodi. DNA denaturoidaan kuumentamalla ja sitten jäähdytetään. DNA-polymeraasi alkaa muodostamaan vapaista nukleotideistä juostetta, kunnes vastaan tulee lopetusnukleotidi, johon kiinnitetty merkkiaine, ja synteesi loppuu.
Lopetusnukleotidin merkkiaineen perusteella pystytään tunnistamaan DNA-pätkä elektroforeesissa geeliltä, jonka jälkeen tulostin piirtää automaattisesti kuvion merkkinukleotidien sijainneista ja tästä voidaan tulkita vastinjuosteen emäsjärjestys.

98
Q

Geenisirut

A

Mahdollistavat nopean geenien tunnistuksen robottia ja merkkiaineita hyödyntäen. Käytetään geenikoettimia, joihin hybridisoidaan tutkimusnäytteen RNA:sta valmistettua DNA:ta, jotka värjätään flueresoivilla väreillä. Sirulla on esim. ihmisen genomin geenit. Jos jossain geenissä esiintyy näyte DNA:n vastapätkä, DNA hybridisoituu siihen ja erottuu sirulla merkkiaineväriä hohtavana.
Voidaan samanaikaisesti tutkia useamman geenin esiintyminen solu- ja kudosnäytteestä.

99
Q

Kloonaus jaetaan…

A

Reproduktiiviseen kloonauksen ja Terapeuttiseen kloonaukseen

100
Q

Reproduktiivinen kloonaus

A

Lisääntymistavoitteisessa kloonauksessa alkio kehittyy sijaisemon kohdussa. Somaattisesta solusta eristetään tuma, joka injektoidaan hedelmöittymättömään munasoluun, josta on poistettu tuma, jonka jälkeen se siirretään sijaisemoon.

101
Q

SCNT

A

Somatic cell nuclear transfer, somaattisen solun tuman siirto hedelmöittymättömään munasoluun.

102
Q

Mitä reproduktiivinen kloonaus mahdollistaa?

A

Esim. Uhanalaisten eläimien pelastamisen tai jo sukupuuttoon kuolleiden eläimien henkiin herättämisen

103
Q

Terapeuttinen kloonaus

A

Hoidollisessa kloonauksessa tavoitteena tuottaa embryonaalisia kantasoluja, joita pyritään saamaan erilaistumaan eri kudostyypeiksi tai elimiksi.
Kudoksen eivät aiheuta hylkimisreaktioita vastaanottajassa, koska niillä on sama perimä.
Kasvatetaan siis ns. varaosia.
Syöpäalttius vielä epävarmaa.

104
Q

Eläin, johon on lisätty geenejä ihmisen toimesta

A

Siirtogeeninen eläin, voidaan hyödyntää geenitutkimuksessa, kuinka eri geenit ilmentyvät

105
Q

Eläin, josta on poistettu tai sammutettu geeni

A

Poistogeeninen eläin, voidaan tutkia kuinka geenin poisto vaikuttaa yksilöön ja esim. tautimallinnukseen ja geenivirhehoitojen kehittelyyn.

106
Q

Miten henkilö voidaan tunnistaa hänen perimänsä avulla?

A

Perimämme sisältää uniikkeja toistojaksoja, jotka varioivat yksilöltä toiselle kuin sormenjälki.
Yksilö voidaaan tunnistaa pienestäkin määrästä näytettä, kun se kopioidaan PCR:llä, pilkotaan entsyymeillä ja alukkeina käytetään lokukselle spesifejä, toistojakson rajaavia DNA-alueita

107
Q

Mihin rokotteiden teho perustuu?

A

Rokotteet esittelevät elimistölle taudinkantajan tai sen osan tautia aiheuttamattomassa muodossa, jotka aktivoivat elimistön valkosolut tuottamaan vasta-aineita (immuunivaste). Hankittu immuniteetti eli vastustuskyky kyseistä infektiota vastaan vahvistuu.

108
Q

Miten ihosoluista voidaan valmistaa kantasoluja?

A

Indusoimalla

109
Q

Miten veritaudeissa hyödynnetään kantasoluja?

A

Toimimaton luuydin korvataan toimivalla

110
Q

Geeniterapia

A

Viedään korjaava geneettinen materiaali soluun, jolloin taudin oireet ja ennuste paranevat.
Haastava hoitomuoto, tarvitaan tarkkaan kohdennettu geenijakelumenetelmä (vektori), kontrolloitu geenin ilmentyminen ja isännän immuunireaktion hallinta.
Käytetään mm. syöpähoidoissa laukaisemalla syöpäsoluissa apoptoosi ja perinnöllisten sairauksien hoidossa. Vielä kehitteillä

Biologia (15 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions