Oikeuslähdeoppi ja EU-oikeus Flashcards
Missä säädetään, että että [p]äätös on perusteltava tuomioistuimissa? (2)
1) Esimerkiksi lainkäyttöä hallintotuomioistuimissa sääntelevän hallintolainkäyttölain (586/1996) 53 :ssä säädetään,
2) Lainkäyttöä yleisissä tuomioistuimissa sääntelevän oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 24 luvun 4 :ssä säädetään samansisältöisesti, että [t]uomio on perusteltava
Suomen perustuslain 2 :n otsikko on + sisältö
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
[j]ulkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Erityisen suuri oikeuslähdeopillinen arvo on korkeimpien oikeuksien - korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden - ratkaisuilla, sillä nämä tuomioistuimet ovat niin kutsuttuja prejudikaattituomioistuimia. Tämä tarkoittaa, että
alemman tuomioistuimen ratkaiseman asian käsittely korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää valitusluvan myöntämistä.
Valitusluvan saaminen edellyttää muun muassa, että
asia on tärkeä saattaa ylimmän tuomioistuimen ratkaistavaksi lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi.
Oikeuskäytäntöön voidaan rinnastaa myös (2)
ylimpien laillisuusvalvojien eli
1) valtioneuvoston oikeuskanslerin ja
2) eduskunnan oikeusasiamiehen antamat ratkaisut
Miksi ylimpien laillisuusvalvojien eli valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen antamat ratkaisut ovat ertityisen merkittäviä sosiaalioikeuden alalla?
Tämä johtuu siitä, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää paljon niin kutsuttua tosiasiallista hallintotoimintaa, jossa ei tehdä hallintopäätöksiä vaan sen sijaan annetaan palveluita - hoivaa ja hoitoa. Muun muassa eduskunnan oikeusasiamies joutuu ratkaisukäytännössään säännönmukaisesti linjaamaan, onko esimerkiksi tahdonvastaisia toimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa menetelty lainmukaisesti ja onko hoiva tai hoito ollut lainmukaista ja asiallista
Sallitut oikeuslähteet (4)
1) oikeustieteellisessä kirjallisuudessa esitetyt tulkintasuositukset
2) Tuomioistuimet saattavat vedota ratkaisuissaan myös tiettyjen ammattikuntien omaan normistoon,
3) viranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen antamia ohjeita tai suosituksia.
4) Tuomioistuimet voivat tukeutua perusteluissaan myös reaalisiin argumentteihin eli tosiasia-argumentteihin. Reaaliset argumentit viittaavat yksittäisen oikeudellisen ratkaisun yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
Mitä kutsutaan nimellä soft law?
Ammattikuntien omia normistoja sekä viranomaisten ja järjestöjen antamia ohjeita
Kansallisten oikeuslähteiden ohella tänä päivänä tärkeitä oikeuslähteitä ovat
kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus.
Kansainväliseen oikeuteen kuuluvat muun muassa (4)
1) Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 63/1999),
2) uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (SopS 80/2002),
3) YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 8/1976) sekä
4) YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 6/1976).
Ihmisoikeussopimusten määräykset ovat kansallisesti velvoittavaa oikeutta, sillä
sillä ne on Suomessa saatettu valtionsisäisesti voimaan lainsäädännöllä.
Primäärioikeuteen kuuluvat (4)
perustamissopimukset pöytäkirjoineen,
liittymissopimukset,
pitkälti EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä muotoutuneet EU-oikeuden yleiset oikeusperiaatteet ja
Euroopan unionin perusoikeuskirja.
Sekundäärioikeuteen puolestaan luetaan kuuluvaksi
EU-toimielinten antamat asetukset, direktiivit ja päätökset
Antamillaan ennakkoratkaisuilla EU-tuomioistuin linjaa,
miten Euroopan unionin perussopimuksia ja sekundäärioikeutta on tulkittava tai ovatko sekundäärioikeuden säädökset ja säännökset päteviä.
EU:n soft law:
julistuksia ja päätöslauselmia,
Open Method of Coordination eli avoin koordinointimenetelmä, jossa on kyse jäsenvaltioiden hallitusten yhdessä sopimista tavoitteista ja kansallisten politiikkojen lähentämisestä. Avointa koordinaatiota käytetään jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla politiikan aloilla, kuten esimerkiksi työllisyyden hoidossa ja sosiaalisessa suojelussa.
