EU-jäsenyyden vaikutus kansallisen terveydenhuoltojärjestelmään

Question 1

Kansanterveyslaissa ei siten tehty eroa Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten välillä;

Answer 1

ratkaisevaa oli pysyvä asuinpaikka kunnassa.

Question 2

EU:n sosiaaliturva-asetuksen 4 artiklan sekä X;n perusteella Suomessa palkkatyössä olevilla tai itsenäistä ammattia harjoittavilla toisen EU-jäsenvaltion kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on

Answer 2

U:n sosiaaliturva-asetuksen 4 artiklan sekä liikkumis- ja oleskeluoikeusdirektiivin perusteella Suomessa palkkatyössä olevilla tai itsenäistä ammattia harjoittavilla toisen EU-jäsenvaltion kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus saada terveydenhuollon palveluita samoin ehdoin kuin Suomen kansalaisillakin.

Question 3

Muilta EU-kansalaisilta kuin työntekijöiltä edellytetään sen sijaan rekisteröitymistä, jos he aikovat oleskella Suomessa yli

Answer 3

kolmen kuukauden ajan.

Question 4

Lisäksi Euroopan unionin X:sästä(2011/98/EU) seuraa, että sama työntekoon perustuva oikeus terveydenhuollon palveluihin on tietyin edellytyksin myös kolmansien maiden kansalaisilla.

Answer 4

Lisäksi Euroopan unionin yhdistelmälupadirektiivistä (2011/98/EU) seuraa, että sama työntekoon perustuva oikeus terveydenhuollon palveluihin on tietyin edellytyksin myös kolmansien maiden kansalaisilla.

Question 5

Kansanterveyslain 14 :ssä säädetäänkin nykyisin, että kunnan asukkaisiin rinnastetaan kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat Suomessa töissä tai jotka ovat vähintään

Answer 5

kuusi kuukautta kestäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen päätyttyä rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi