6.5 Flashcards
mitä tarkoitetaan ulkoisella ja sisäisellä puolustuksella?
Ulkoinen puolustus viittaa kehon ensisijaiseen suojamekanismiin, joka estää taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön ulkoisista ympäristöistä. Tähän sisältyy esimerkiksi ihon, limakalvojen ja eritteiden kyky estää mikrobien, kuten bakteerien ja virusten, tunkeutuminen elimistöön.
Mitä eroa on synnynnäisellä ja hankitulla immuniteetilla?
Mitä valkosoluja elimistössä on, ja mitä tehtäviä niillä on?
Immuunijärjestelmä
Sisäinen puolustus jaetaan kahteen toiminnaltaan erilaiseen osaan:
Synnynnäinen immuniteetti perustuu syöjäsoluihin, jotka hävittävät mikrobeja fagosytoosin avulla infektion ensi vaiheessa.
Hankittu immuniteetti perustuu T- ja B-lymfosyyttien eli -imusolujen aktivoitumiseen, B-lymfosyyttien erittämien vasta-aineiden muodostumiseen sekä B- ja T-muistisolujen syntyyn.
Hankittu immuniteetti on synnynnäistä spesifimpi, ja se oppii ja tehostuu sairastettujen mikrobi-infektioiden myötä. Myös rokotukset aktivoivat hankittua immuunijärjestelmää. Kumpikin järjestelmä toimii elimistössä kuitenkin yhdessä ja osin samanaikaisestikin.
verisolujen muodostuminen
sekä makrofagit että neutrofiilit tuhoavat taudinaiheuttajia fagosytoosin avulla. 1. Syöjäsolu tunnistaa mikrobin reseptoriensa avulla. 2. Syöjäsolu ympäröi mikrobin solukalvonsa ulokkeilla. Mikrobi päätyy kalvorakkulassa solun sisälle. 3. Syöjäsolun lysosomi yhdistyy kalvorakkulaan. 4. Lysosomin entsyymit hajottavat mikrobin. 5. Syöjäsolu voi poistaa mikrobin jäänteitä ulkopuolelleen eksosytoosilla, tai se voi myös varastoida ne solulimaansa.
Patogeeniset mikrobit ja tulehdusreaktio
Hankittu immuniteetti
Hankittu immuniteetti perustuu B- ja T-lymfosyyttien toimintaan. Lymfosyytit eli imusolut ovat erikoistuneet tunnistamaan mikrobien erilaisia antigeenejä solukalvojensa antigeenireseptoreilla.
Lymfosyytit kehittyvät ja kypsyvät sikiöaikana, B-lymfosyytit luuytimessä, T-lymfosyytit kateenkorvassa.
Jos tietty lymfosyytti kohtaa elimistössä oman antigeeninsä, se aktivoituu ja alkaa lisääntyä jakautumalla. Syntyvät jälkeläissolut hyökkäävät kyseistä antigeeniä kantavaa mikrobia vastaan. Osa jälkeläissoluista säilyy elimistössä infektion jälkeen jopa vuosikausia muistisoluina.
rokotus hyötyy
B–lymfosyytit ja vasta-aineet
Infektioalueelle saapuneista B-soluista jotkut tunnistavat mikrobin antigeenejä reseptoreillaan ja alkavat jakautua. Muodostuu plasmasoluja, jotka erittävät vasta-ainemolekyylejä eli immunoglobuliineja.
T-tappajat
T-tappajasolut aktivoituvat virusinfektioiden aikana. Virusten infektoimat elimistön omat solut esittelevät niille virusantigeenejä. Esittely tapahtuu tiettyjen kalvoproteiinien eli MHC-proteiinien avulla
Se T-tappaja, joka tunnistaa esitellyn antigeenin, aktivoituu ja tuhoaa antigeenia esitelleen solun puhkomalla reikiä sen solukalvoon. Syöjäsolut ja vasta-aineet osallistuvat myös virusten infektoimien solujen hävittämiseen.
T-auttajat
T-auttajasolut aktivoituvat, kun makrofagit esittelevät niille antigeenejä omilla MHC-proteiineillaan. Antigeenin tunnistanut T-auttaja alkaa jakautua ja tuottaa muiden valkosolujen toimintaa kiihottavia sytokiineja.
Allergia
Autoimmuunisairaudet
kehon immuunijärjestelmän valkosolujen hyökkäys kohdistuu johonkin omaan solu- tai kudostyyppiin. Tällainen immuunivasteen virhetoiminto on syynä esimerkiksi nivelreumaan sekä muihin reumaattisiin nivel- ja sidekudossairauksiin, kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen sekä tyypin 1 diabetekseen.
Hylkimisreaktiot ja raskausimmunisaatio
Ihon tehtävät
ho suojaa alla olevia kudoksia niin mekaanisilta kuin kemiallisiltakin tekijöiltä, kuten monilta kemikaaleilta, UV-säteilyltä ja mikrobeilta. Iho estää elimistöä kuivumasta, mutta toisaalta ihosta haihtuu vettä hikirauhasten kautta, mikä on tärkeää lämmönsäätelylle. Iho on myös elimistön rasva- ja nestevarasto.
mikrobiomi
Ihon kerrokset
Orvaskesi
Verinahka
Ihonalaiskerros
