6 Flashcards
Mitä solujen erilaistumisella tarkoitetaan?
Solujen erilaistumisessa alkuperäiset, monipuoliset alkiosolut erikoistuvat erilaisiin tehtäviin ja muuttuvat eri kudosten ja elinten muodostaviksi soluiksi. Tämä erilaistuminen tapahtuu erilaistumisproteiinien ja geenien säätelyn avulla, jotka ohjaavat solujen toimintaa ja muuttavat niiden rakennetta ja toimintoja.
Esimerkkejä solujen erilaistumisesta ovat verisolujen erilaistuminen punasoluiksi, valkosoluiksi ja verihiutaleiksi, sekä epidermiksen solujen erilaistuminen ihon pintasoluiksi, karvatupen soluiksi ja hikirauhasen soluiksi.
Mitkä ovat ihmisen pääkudostyypit?
Miten solut viestivät, ja mitä on homeostaasi?
Millainen on luuston rakenne, ja mitä tehtäviä luustolla on?
Millainen rakenne eri lihassolutyypeillä on, ja mitä tehtäviä lihaksilla on?
Poikkijuovainen lihas (skelettilihas):
Rakenne: Poikkijuovainen lihas koostuu pitkistä monitumaisista soluista, jotka ovat nimeltään lihassyyt. Lihassyyt ovat rakenteeltaan pitkiä ja putkimaisia, ja niiden sisällä on runsaasti sarkomeereiksi kutsuttuja supistumiskykyisiä yksiköitä. Näiden sarkomeerien vuorottelu antaa lihakselle poikkijuovan ulkonäön.
Tehtävät: Poikkijuovaiset lihakset vastaavat tahdonalaisesta liikkeestä ja liikkumisesta. Ne kiinnittyvät luuhun jänteiden avulla ja toimivat yhteistyössä hermoston kanssa tuottaen liikettä ja voimaa kehon eri osiin. Skelettilihakset myös ylläpitävät kehon asentoa ja tukevat luurankoa.
Sileä lihas:
Rakenne: Sileät lihassolut ovat pitkiä ja ohuita, eivätkä ne näytä poikkijuovaisilta kuten skelettilihassolut. Ne koostuvat yhdestä ytimettömästä solusta, joka on kiertynyt yhteen pitkäksi kuiduksi. Sileissä lihassoluissa ei ole sarkomeereja, ja niiden supistumiskyky perustuu erilaisiin mekanismeihin kuin poikkijuovaisissa lihaksissa.
Tehtävät: Sileät lihakset sijaitsevat monissa sisäelimissä, kuten suolistossa, verisuonissa, virtsarakossa ja keuhkoputkissa. Niiden tehtävänä on säädellä ja ylläpitää sisäelinten toimintaa, kuten ruoansulatusta, verenkiertoa, virtsaneritystä ja hengitystä.
Sydänlihas:
Rakenne: Sydänlihassolut muodostavat sydämen seinämän ja ovat haaroittuneita, haarautuvia ja poikkijuovaisia. Ne sisältävät monia sarkomeereja, kuten poikkijuovaiset lihassolut, mutta ovat keskenään yhdistyneitä ja muodostavat toiminnallisia yksiköitä, jotka kutsutaan sydämen soluverkostoksi.
Tehtävät: Sydänlihas vastaa sydämen supistumisesta ja veren pumpusta kehon läpi. Se toimii tahdosta riippumattomasti ja jatkuvasti ylläpitäen verenkiertoa ja hapensaantia kaikille kehon soluille.
Poikkijuovaisen lihassolun supistuminen
Poikkijuovaisten lihassolujen energiatalous
Sydänlihaskudos
Sileä lihaskudos
Ohuita lihaskerroksia sisäelimissä
Ruuansulatuskanavan, kohdun, virtsarakon sekä valtimoiden ja laskimoiden seinämässä
Hengitysteissä, ihon karvankohottajalihaksissa, silmän iiriksessä ja sädelihaksessa
Solut lyhyitä, sukkulamaisia, yksitumaisia
Aktiinia ja myosiinia, mutta ei sarkomeereina
Solut supistuvat hitaasti, väsymättä ja tahdosta riippumatta eli autonomisesti
Autonominen hermosto ja tietyt hormonit voivat sekä lisätä että vähentää solujen supistusastetta
Side- ja tukikudos
Side- ja tukikudos on kudosryhmistä monimuotoisin. Useimmissa side- ja tukikudostyypeissä on runsaasti soluväliainetta. Soluväliaineen tärkeimpiä proteiineja on kollageeni.
Sidekudos
Löyhää sidekudosta esimerkiksi ihossa ja verisuonten ympärillä
Tiivistä sidekudosta jänteissä ja siteissä sekä elimiä ympäröivissä kalvoissa
Luukudos
Tukirangassa
Koostuu erilaisista luusoluista ja kalsiumfosfaattia sekä kollageenia ja kalsiumia sisältävästä kovasta soluväliaineesta
Rustokudos
Tukirangassa
Luukudosta joustavampaa
Koostuu rustosoluista sekä hiilihydraatteja ja proteiineja sisältävästä soluväliaineesta
Rasvakudos
Ihonalaiskerroksessa ja sisäelinten ympärillä
Suoja, elimistön energiavarasto
Normaalipainoisen aikuisen ihmisen kehon painosta 10–25 prosenttia on rasvakudosta
Koostuu rasvasoluista, ei juuri soluväliainetta
Soluissa rasvaa joko suurena yhtenäisenä pisarana (valkoinen rasvasolu) tai pieninä erillisinä pisaroina (ruskea rasvasolu)
Veri
Pinta- eli epiteelikudos
Selitä, miten rakenteet 4, 5 ja 7 osallistuvat käden koukistamiseen.
Hauislihaksen supistuessa värttinäluu liikkuu kohti lapaluuta. Kolmipäinen olkalihas on tuolloin levossa (rentoutuneena). Nivelrusto ja nivelneste suojelevat pitkien luiden päitä kulumiselta.
Millaiset luustolihaksen lihassolut ovat tarpeellisia? A) pikajuoksijoille, B) maratoonareille?
A)Pikajuoksija hyötyy nopean tyypin lihassoluista (maitohappokäyminen)
B)Maratoonareille taas hitaan tyypin lihassolut sopivat parhaiten (soluhengitys)
Milloin lihassoluihin syntyy maitohappoa ja miten elimistö poistaa sen?
Kun lihassolut eivät kovassa rasituksessa saa riittävästi happea, tapahtuu maitohappokäyminen. Maitohappoa kertyy lihakseen. Tämä aiheuttaa happamuuden muutoksen, ja lihas väsyy.
Syntynyt maitohappo siirtyy lihaksista verenkierron mukana maksaan, jossa osa maitohaposta muutetaan entsyymien avulla glukoosiksi.
Homeostaasia
säätelevät sekä hermosto että hormonijärjestelmä. Kumpikin niistä viestii elimistön soluille viestimolekyylien välityksellä. Hermosolut viestivät välittäjäaineiden avulla, umpirauhasten solut puolestaan erittävät vereen hormoneita.
Erilaistumisen aikana
olut ottavat käyttöön eri geenejä solun genomista. Siksi erilaistuvissa soluissa alkaa valmistua erityyppisiä proteiinivalikoimia. Tämä johtaa solujen ulkonäön, koon ja toiminnan muuttumiseen. Osa soluista alkaa valmistaa ja erittää soluväliainetta, ja solujen välille muodostuu erilaisia soluliitoksia. Erityyppisiin soluihin kehittyy erilaisia reseptoreita, joiden avulla ne vastaanottavat viestejä muilta soluilta.
luukuod
hermokudos
verikudos
pintakudos
hermokudos
Luukalvo
Luuta peittävä ja suojaava sidekudoskalvo
Osteosyytti
Varsinainen luusolu
Kalsiumhydroksiapatiitti
Luukudoksen soluväliaineen kova mineraali, kalsiumin ja fosforin yhdiste
Rustokudos
Luuta pehmeämpää ja joustavampaa tukikudosta, jota esimerkiksi nivelissä ja kylkiluiden ja rintalastan välissä
Nivel
Luuliitos, jossa luut kiinnittyvät toisiinsa siteillä; mahdollistaa luiden liikkumisen toistensa suhteen
Nivelside
Sidekudoksinen rakenne, joka kiinnittää luut toisiinsa nivelessä
Luuydin
Luun sisällä oleva ontelo, joka sisältää rasvaa ja etenkin litteissä luissa myös verisolujen kantasoluja
Osteoblasti
Varhaisia luusoluja, jotka valmistavat luukudoksen soluväliainetta ja erilaistuvat varsinaisiksi luusoluiksi
Osteoklasti
Luukudosta purkava luusolu, joka mahdollistaa luukudoksen uusiutumisen
Poikkijuovainen lihassolu
Luustolihasten tahdonalaisesti supistuva, pitkä lieriömäinen sarkomeereja sisältävä solu
Sydänlihassolu
Haaraisia, sarkomeerirakenteisia lihassoluja, joita on vain sydämessä
Sileä lihassolu
Autonomisesti supistuva lihassolu, jossa ei ole sarkomeereja
Aktiini ja myosiini
Solutukirangan proteiineja, joiden avulla lihassolujen supistuminen tapahtuu
Sarkomeeri
Aktiini- ja myosiiniproteiinien muodostamia säännöllisiä rakenteita poikkijuovaisissa lihassoluissa ja sydänlihassoluissa
Jänne
Sidekudoksinen kalvomainen rakenne, jonka välityksellä lihas kiinnittyy luuhun tai joskus ihoon
Motorinen yksikkö
Liikehermosolu ja kaikki sen hermottamat poikkijuovaiset lihassolut
Myoglobiini
Lihassolujen soluliman happea sitova proteiini
Asetyylikoliini
Välittäjäaine lihassolun ja hermosolun välisessä synapsissa
Hermo-lihasliitos
Liikehermosolun ja poikkijuovaisen luustolihassolun välinen liitos, jossa supistumiskäsky siirtyy asetyylikoliinin välityksellä
Liikehermosolu
Solu, joka hermottaa tahdonalaisia poikkijuovaisia luustolihaksia
Selitä, mitä tehtäviä luilla on ihmiskehossa. (9 p.
Soluväliaine
on kudossolujen tuottamaa lähinnä proteiinipitoista, hyytelömäistä, säikeistä tai kovempaa aineista. Solut ovat kudoksessa yleensä vähemmistönä.
Kudokset jaetaan neljään päätyyppiin:
pintakudokseen, side- ja tukikudokseen, lihaskudokseen ja hermokudokseen.
Luuston muita tehtäviä
ovat sisäelinten ja keskushermoston suojaaminen sekä kehon kalsium- ja fosforivarastona toimiminen.
Kreatiinifosfaatti on molekyyl
i, jonka avulla ADP-molekyylejä voidaan solussa nopeasti ladata ATP:ksi. Tällöin kreatiinifosfaatista irtoaa fosfaatti, joka kiinnittyy ADP:hen
Soluhengitys
on kemiallinen reaktio, jossa ravintoaineiden sisältämää energiaa muutetaan monivaiheisesti soluille sopivampaan muotoon (ATP-energiaksi). Reaktio kuluttaa happea. Yhden glukoosin energia muunnetaan noin 32 ATP:n energiaksi.
