Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

biologia 3 > 6 > Flashcards

6 Flashcards

1
Q

Mitä solujen erilaistumisella tarkoitetaan?

A

Solujen erilaistumisessa alkuperäiset, monipuoliset alkiosolut erikoistuvat erilaisiin tehtäviin ja muuttuvat eri kudosten ja elinten muodostaviksi soluiksi. Tämä erilaistuminen tapahtuu erilaistumisproteiinien ja geenien säätelyn avulla, jotka ohjaavat solujen toimintaa ja muuttavat niiden rakennetta ja toimintoja.

Esimerkkejä solujen erilaistumisesta ovat verisolujen erilaistuminen punasoluiksi, valkosoluiksi ja verihiutaleiksi, sekä epidermiksen solujen erilaistuminen ihon pintasoluiksi, karvatupen soluiksi ja hikirauhasen soluiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitkä ovat ihmisen pääkudostyypit?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Miten solut viestivät, ja mitä on homeostaasi?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Millainen on luuston rakenne, ja mitä tehtäviä luustolla on?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Millainen rakenne eri lihassolutyypeillä on, ja mitä tehtäviä lihaksilla on?

A

Poikkijuovainen lihas (skelettilihas):

Rakenne: Poikkijuovainen lihas koostuu pitkistä monitumaisista soluista, jotka ovat nimeltään lihassyyt. Lihassyyt ovat rakenteeltaan pitkiä ja putkimaisia, ja niiden sisällä on runsaasti sarkomeereiksi kutsuttuja supistumiskykyisiä yksiköitä. Näiden sarkomeerien vuorottelu antaa lihakselle poikkijuovan ulkonäön.

Tehtävät: Poikkijuovaiset lihakset vastaavat tahdonalaisesta liikkeestä ja liikkumisesta. Ne kiinnittyvät luuhun jänteiden avulla ja toimivat yhteistyössä hermoston kanssa tuottaen liikettä ja voimaa kehon eri osiin. Skelettilihakset myös ylläpitävät kehon asentoa ja tukevat luurankoa.

Sileä lihas:

Rakenne: Sileät lihassolut ovat pitkiä ja ohuita, eivätkä ne näytä poikkijuovaisilta kuten skelettilihassolut. Ne koostuvat yhdestä ytimettömästä solusta, joka on kiertynyt yhteen pitkäksi kuiduksi. Sileissä lihassoluissa ei ole sarkomeereja, ja niiden supistumiskyky perustuu erilaisiin mekanismeihin kuin poikkijuovaisissa lihaksissa.

Tehtävät: Sileät lihakset sijaitsevat monissa sisäelimissä, kuten suolistossa, verisuonissa, virtsarakossa ja keuhkoputkissa. Niiden tehtävänä on säädellä ja ylläpitää sisäelinten toimintaa, kuten ruoansulatusta, verenkiertoa, virtsaneritystä ja hengitystä.

Sydänlihas:

Rakenne: Sydänlihassolut muodostavat sydämen seinämän ja ovat haaroittuneita, haarautuvia ja poikkijuovaisia. Ne sisältävät monia sarkomeereja, kuten poikkijuovaiset lihassolut, mutta ovat keskenään yhdistyneitä ja muodostavat toiminnallisia yksiköitä, jotka kutsutaan sydämen soluverkostoksi.

Tehtävät: Sydänlihas vastaa sydämen supistumisesta ja veren pumpusta kehon läpi. Se toimii tahdosta riippumattomasti ja jatkuvasti ylläpitäen verenkiertoa ja hapensaantia kaikille kehon soluille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Poikkijuovaisen lihassolun supistuminen

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Poikkijuovaisten lihassolujen energiatalous

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Sydänlihaskudos

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Sileä lihaskudos

A

Ohuita lihaskerroksia sisäelimissä
Ruuansulatuskanavan, kohdun, virtsarakon sekä valtimoiden ja laskimoiden seinämässä
Hengitysteissä, ihon karvankohottajalihaksissa, silmän iiriksessä ja sädelihaksessa
Solut lyhyitä, sukkulamaisia, yksitumaisia
Aktiinia ja myosiinia, mutta ei sarkomeereina
Solut supistuvat hitaasti, väsymättä ja tahdosta riippumatta eli autonomisesti
Autonominen hermosto ja tietyt hormonit voivat sekä lisätä että vähentää solujen supistusastetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Side- ja tukikudos

A

Side- ja tukikudos on kudosryhmistä monimuotoisin. Useimmissa side- ja tukikudostyypeissä on runsaasti soluväliainetta. Soluväliaineen tärkeimpiä proteiineja on kollageeni.

Sidekudos
Löyhää sidekudosta esimerkiksi ihossa ja verisuonten ympärillä
Tiivistä sidekudosta jänteissä ja siteissä sekä elimiä ympäröivissä kalvoissa

Luukudos
Tukirangassa
Koostuu erilaisista luusoluista ja kalsiumfosfaattia sekä kollageenia ja kalsiumia sisältävästä kovasta soluväliaineesta

Rustokudos
Tukirangassa
Luukudosta joustavampaa
Koostuu rustosoluista sekä hiilihydraatteja ja proteiineja sisältävästä soluväliaineesta

Rasvakudos
Ihonalaiskerroksessa ja sisäelinten ympärillä
Suoja, elimistön energiavarasto
Normaalipainoisen aikuisen ihmisen kehon painosta 10–25 prosenttia on rasvakudosta
Koostuu rasvasoluista, ei juuri soluväliainetta
Soluissa rasvaa joko suurena yhtenäisenä pisarana (valkoinen rasvasolu) tai pieninä erillisinä pisaroina (ruskea rasvasolu)

Veri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Pinta- eli epiteelikudos

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Selitä, miten rakenteet 4, 5 ja 7 osallistuvat käden koukistamiseen.

A

Hauislihaksen supistuessa värttinäluu liikkuu kohti lapaluuta. Kolmipäinen olkalihas on tuolloin levossa (rentoutuneena). Nivelrusto ja nivelneste suojelevat pitkien luiden päitä kulumiselta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Millaiset luustolihaksen lihassolut ovat tarpeellisia? A) pikajuoksijoille, B) maratoonareille?

A

A)Pikajuoksija hyötyy nopean tyypin lihassoluista (maitohappokäyminen)
B)Maratoonareille taas hitaan tyypin lihassolut sopivat parhaiten (soluhengitys)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Milloin lihassoluihin syntyy maitohappoa ja miten elimistö poistaa sen?

A

Kun lihassolut eivät kovassa rasituksessa saa riittävästi happea, tapahtuu maitohappokäyminen. Maitohappoa kertyy lihakseen. Tämä aiheuttaa happamuuden muutoksen, ja lihas väsyy.

Syntynyt maitohappo siirtyy lihaksista verenkierron mukana maksaan, jossa osa maitohaposta muutetaan entsyymien avulla glukoosiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Homeostaasia

A

säätelevät sekä hermosto että hormonijärjestelmä. Kumpikin niistä viestii elimistön soluille viestimolekyylien välityksellä. Hermosolut viestivät välittäjäaineiden avulla, umpirauhasten solut puolestaan erittävät vereen hormoneita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Erilaistumisen aikana

A

olut ottavat käyttöön eri geenejä solun genomista. Siksi erilaistuvissa soluissa alkaa valmistua erityyppisiä proteiinivalikoimia. Tämä johtaa solujen ulkonäön, koon ja toiminnan muuttumiseen. Osa soluista alkaa valmistaa ja erittää soluväliainetta, ja solujen välille muodostuu erilaisia soluliitoksia. Erityyppisiin soluihin kehittyy erilaisia reseptoreita, joiden avulla ne vastaanottavat viestejä muilta soluilta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q
A
28
Q
A
29
Q
A

luukuod

30
Q
A
31
Q
A

hermokudos

32
Q
A

verikudos

33
Q
A

pintakudos

34
Q
A

hermokudos

35
Q

Luukalvo

A

Luuta peittävä ja suojaava sidekudoskalvo

36
Q

Osteosyytti

A

Varsinainen luusolu

37
Q

Kalsiumhydroksiapatiitti

A

Luukudoksen soluväliaineen kova mineraali, kalsiumin ja fosforin yhdiste

38
Q

Rustokudos

A

Luuta pehmeämpää ja joustavampaa tukikudosta, jota esimerkiksi nivelissä ja kylkiluiden ja rintalastan välissä

39
Q

Nivel

A

Luuliitos, jossa luut kiinnittyvät toisiinsa siteillä; mahdollistaa luiden liikkumisen toistensa suhteen

40
Q

Nivelside

A

Sidekudoksinen rakenne, joka kiinnittää luut toisiinsa nivelessä

41
Q

Luuydin

A

Luun sisällä oleva ontelo, joka sisältää rasvaa ja etenkin litteissä luissa myös verisolujen kantasoluja

42
Q

Osteoblasti

A

Varhaisia luusoluja, jotka valmistavat luukudoksen soluväliainetta ja erilaistuvat varsinaisiksi luusoluiksi

43
Q

Osteoklasti

A

Luukudosta purkava luusolu, joka mahdollistaa luukudoksen uusiutumisen

44
Q

Poikkijuovainen lihassolu

A

Luustolihasten tahdonalaisesti supistuva, pitkä lieriömäinen sarkomeereja sisältävä solu

45
Q

Sydänlihassolu

A

Haaraisia, sarkomeerirakenteisia lihassoluja, joita on vain sydämessä

46
Q

Sileä lihassolu

A

Autonomisesti supistuva lihassolu, jossa ei ole sarkomeereja

47
Q

Aktiini ja myosiini

A

Solutukirangan proteiineja, joiden avulla lihassolujen supistuminen tapahtuu

48
Q

Sarkomeeri

A

Aktiini- ja myosiiniproteiinien muodostamia säännöllisiä rakenteita poikkijuovaisissa lihassoluissa ja sydänlihassoluissa

49
Q

Jänne

A

Sidekudoksinen kalvomainen rakenne, jonka välityksellä lihas kiinnittyy luuhun tai joskus ihoon

50
Q

Motorinen yksikkö

A

Liikehermosolu ja kaikki sen hermottamat poikkijuovaiset lihassolut

51
Q

Myoglobiini

A

Lihassolujen soluliman happea sitova proteiini

52
Q

Asetyylikoliini

A

Välittäjäaine lihassolun ja hermosolun välisessä synapsissa

53
Q

Hermo-lihasliitos

A

Liikehermosolun ja poikkijuovaisen luustolihassolun välinen liitos, jossa supistumiskäsky siirtyy asetyylikoliinin välityksellä

54
Q

Liikehermosolu

A

Solu, joka hermottaa tahdonalaisia poikkijuovaisia luustolihaksia

55
Q
A
56
Q
A
57
Q
A
58
Q
A
59
Q
A
60
Q

Selitä, mitä tehtäviä luilla on ihmiskehossa. (9 p.

A
61
Q

Soluväliaine

A

on kudossolujen tuottamaa lähinnä proteiinipitoista, hyytelömäistä, säikeistä tai kovempaa aineista. Solut ovat kudoksessa yleensä vähemmistönä.

62
Q

Kudokset jaetaan neljään päätyyppiin:

A

pintakudokseen, side- ja tukikudokseen, lihaskudokseen ja hermokudokseen.

63
Q

Luuston muita tehtäviä

A

ovat sisäelinten ja keskushermoston suojaaminen sekä kehon kalsium- ja fosforivarastona toimiminen.

64
Q

Kreatiinifosfaatti on molekyyl

A

i, jonka avulla ADP-molekyylejä voidaan solussa nopeasti ladata ATP:ksi. Tällöin kreatiinifosfaatista irtoaa fosfaatti, joka kiinnittyy ADP:hen

65
Q

Soluhengitys

A

on kemiallinen reaktio, jossa ravintoaineiden sisältämää energiaa muutetaan monivaiheisesti soluille sopivampaan muotoon (ATP-energiaksi). Reaktio kuluttaa happea. Yhden glukoosin energia muunnetaan noin 32 ATP:n energiaksi.

66
Q
A

biologia 3 (21 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions