Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

biologia 3 > 2 > Flashcards

2 Flashcards

1
Q

Mitkä ovat elämän tunnusmerkit, organisaatiotasot ja perusedellytykset?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten ja millä perusteilla eliöitä luokitellaan?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Millaisia eliöryhmiä ovat bakteerit, arkeonit ja tumalliset eliöt?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Millaisia virukset ovat?

A

Virukset ovat pieniä, yksisoluisten ja monisoluisen elämän välimuotoja edustavia hiukkasia, joita ei voida pitää elävinä mikro-organismeina. Ne koostuvat perintöainesta (joko DNA:sta tai RNA:sta) sekä proteiinikuoresta, jota ympäröi lipidikalvo. Virukset eivät pysty suorittamaan elintoimintoja itsenäisesti, kuten solut, vaan ne tarvitsevat isäntäsolunsa replikoituakseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Miten tumallisia eliöitä luokitellaan?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä on suvuton ja suvullinen lisääntyminen?

A

Suvuton lisääntyminen: Uusien yksilöiden syntymä ilman sukusolujen yhdistymistä. Jälkeläiset ovat geneettisesti identtisiä emoyksilön kanssa.

Suvullinen lisääntyminen: Uuden yksilön syntymä kahden eri sukusolun yhdistymisen kautta. Jälkeläiset perivät geenejä molemmilta vanhemmiltaan, mikä mahdollistaa geneettisen vaihtelun.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

elämän orgaanisaatiotaso

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Elämän perusedellytykset:

A

valo, lämpö, vesi, hiili

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Biologisen tutkimuksen vaiheet (8 kpl)

A

biologinen tutkimus alkaa havainnosta tai ongelmasta, joka muodostaa tutkimusongelman. tutkimusongelmaan tutustuminen aloitetaan jo tunnetun tiedon tutkimisella. tämän jälkeen tutkija muodostaa hypoteesin, joka on arvaus tutkimuksen lopputuloksesta. hypoteesin persuteella luodaan tutkimussuunnitelma ja toteutetaan tutkimus keräämällä tietoa. saaduista tiedoista tehdään tutkimustulos ja tutkimustulosten perusteella muodostetaan johtopäätös. tämän jälkeen tieto julkaistaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Proteiinien tehtävät

A

nopeuttavat kemiallisia reaktioita: entsyymit katalysoi kemiallisia reaktioita, inhibiittorit estää reaktion toiminnan. proteiinit myös välittävät viestejä ja toimivat solun rakennusaineina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Suvuton lisääntyminen

A

“uusi yksilö kehittyy ilman sukusoluja. suvuttoman lisääntymisen avulla syntyvät jälkeläiset ovat emoyksilön klooneja. eri suvuttoman lisääntymisen tavat:
jakautuminen : normaalin solunjakautumisen sijaan yksilö jakautuu kahdeksi tytäryksilöksi, tapahtuu mm. bakteereilla.
monistuminen: mm. malarialoinen, tuottaa sisällään satoja samanlaisia tumia, joiden ympärille kehittyy solukalvo ja alkuperäinen solu hajoaa moneksi uudeksi soluksi
kuroutuminen: mm. hiiva, kasvaa pullistuma, joka kuroutuu uudeksi yksilöksi
itiöt: kasvi kasvaa itiöiden avulla ilman hedelmöitystä (myös sienet ja levät)
kasvien tavat: rönsyt, juurimukulat, maavarret ja juuriversot”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Suvullinen lisääntyminen

A

tapahtuu sukusolujen avulla. sukusolujen syntyyn johtavassa solunjakautumisessa kromosomien määrä on vain puolet emosolujen määrästä. eläimillä hedelmöitykseen liittyy parittelukäyttäytyminen, jossa varmistetaan molempien osapuolien olevan samaa lajia. kaloilla ja sammakkoeläimillä tapahtuu ulkoinen siitos, jolloin hedelmöitys tapahtuu naaraan ulkopuolella. vastaavasti mm. nisäkkäillä on sisäinen siitos. eläin, joka tuottaa vain yhtä sukusolua on yksineuvoinen. vastaavasti kahta sukusolua tuottava eläin on kaksineuvoinen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

DNA ominaisuudet ja rakenne

A

DNA sijaitsee kromosomeissa (mitokondrioissa ja viherhiukkasissa on omaa DNA:taan). DNA sisältää informaatiota, se voi kopioida itsensä ja voi muuttua. DNA on lyhenne sanasta deoksiribonukleiinihappo ja se sisältää geneettisen perimän. DNA koostuu nukleotideista, jotka taas koostuvat sokeriosasta, fosfaattiosasta ja emäsosasta. Nämä nukleotidit liittyvät toisiinsa vetysidoksilla ja muodostavat kaksi pitkää juostetta, jotka kiertyvät akselinsa ympäri, sekä proteiinien ympärille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Tuottajien ja kuluttajien ero

A

tuottajat pystyvät tuottamaan orgaanisia yhdisteitä itse, fotosynteesillä tai kemosynteesillä. fotosynteesissä epäorgaanisista aineista tuotetaan glukoosia (orgaanista ainetta), kun taas kemosynteesissä hapetetaan epäorgaanisia yhdisteitä. kuluttajat saavat energiansa ravinnon kautta. molemmat ryhmät muuttavat orgaaniset aineet energiaksi soluhengityksen avulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Tieteellinen luokittelu, esimerkkinä KIELO (8 kpl)

A

“Tieteellisen luokittelun perusyksikkö on laji. Lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. lajit, joilla on paljon samanlaisia piirteitä, luetaan kuuluvaksi samaan sukuun. samankaltaiset suvut kuuluvat samaan heimoon, heimot joilla on samoja piirteitä, kuuluu samaan lahkoon. samanlaiset lahkot muodostaa luokkia. eläimillä luokista muodostuu pääjaksoja, kasveilla kaaria:

KIELO: laji: kielo, suku: kielot, heimo: parsakasvit, lahko: liljamaiset, luokka: yksisirkkaiset, kaari: siemenkasvit, kunta: kasvit, domeeni: tumalliset. “

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Eliöiden kunnat ja ominaisuudet

A

“eliöillä on kuusi kuntaa: bakteerit, arkeonit, alkueliöt, kasvit, sienet, eläimet (bakteerit ja arkeonit yllä, käsitellään muiden ominaisuudet:)
alkueliöt: yksi- tai monisoluisia, tumallisia, alkueläimet ja liimasienet kuluttajia, kun taas levät ovat omavaraisia. osa alkueläimistä loisia ja taudinaiheuttajia, mm. malaria

kasvit: monisoluisia, soluseinä selluloosaa, omavaraisia, ei hermostoa, itiö- tai siemenkasveja, lisääntyy suvullisesti ja suvuttomasti, kemiallinen elintoimintojen säätely (kasvihormonit)

sienet: yksi- ja monisoluisia, suurin osa mikrosieniä, soluseinä on kitiiniä. muodostaa rihmastoja. lisääntyy suvullisesti ja suvuttomasti, toisenvaraisia, muodostaa suhteita muiden kanssa (sienijuuri on suhde kasvin kanssa, jäkälä on suhde levän kanssa)

eläimet: monisoluisia, ei soluseinää, lisääntyy suvullisesti (pääasiassa), toisenvaraisia, elintoimintojen säätely hormoneilla ja hermostolla, sopeutuu ympäristöön aisteilla, luokitellaan edelleen pääjaksoihin”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Eliöiden domeenit ja ominaisuudet

A

“Eliöt on alettu jakamaan domeeneihin 1990-luvulta: tumallisiin, arkeoneihin ja bakteereihin.
bakteerien ominaisuudet: pieniä, yksisoluisia, muoto vaihtelee, soluseinä, ei kalvollisia soluelimiä, lisääntyy jakautumalla, oma- ja toisenvaraisia (foto- ja kemosynteesi), hajottajia, loisia ja taudinaiheuttajia, esiintyy yhteiselämää tumallisten kanssa.

arkeonien ominaisuudet: pieniä yksisoluisia, soluseinä erilainen kuin bakteereilla, ei kalvollisia soluelimiä, lisääntyy jakautumalla, geenien toiminta kuin tumallisilla (ovat läheisempää sukua tumallisille kuin bakteereille), oma- ja toisenvaraisia (kemosynteesi)

tumallisten ominaisuuksia: yksi- tai monisoluisia, perintötieto tumakotelossa, alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet, soluissa paljon kalvostoa ja kalvollisia soluelimiä. lisääntyy suvullisesti ja suvuttomasti. “

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Biodiversiteetin tasot

A

“laajin taso on ekosysteemien monimuotoisuus. erilaisten ympäristötekijöiden vuoksi maapallolle on kehittynyt eri ekosysteemejä.

lajimonimumutaatioista otoisuus tarkastelee tietyllä alueella elävien lajien määrää: mitä enemmän lajeja, sitä suurempi biodiversiteetti. biodiversiltään runsaimpia on sademetsät ja koralliriutat, niissä on eniten elinmahdollisuuksia, jonka takia myös eniten lajeja. näiden elinympäristö on vakaampi ja kestää eri muutoksia

lajin sisäinen monimuotoisuus eli perinnöllinen monimuotoisuus: lajin eri populaatioiden yksilöiden välillä on rakenteellisia ja elintoiminnaltaan eroavia ominaisuuksia. erot johtuvat muovautumismuuntelusta, ja suvullisessa lisääntymisessä tapahtuvasta muuntelusta. tämän monimuotoisuuden vuoksi lajit kestävät ympäristön muutoksia, mikä mahdollistaa evoluution.”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitkä olivat ensimmäisiä tumattomia eliöitä ja milloin ne ilmaantuivat? Miten ne selvisivät sen ajan maapallolla?

A

vanhimmat merkit tumattomista eliöistä on 3,5 mrd vuotta sitten. ensimmäiset tumattomat olivat arkeonit ja bakteerit. suurin osa tumattomista käytti ravintonaan ympäristönsä erilaisia yhdisteitä. joillekin kehittyi kyky valmistaa tarvitsemansa energiapitoiset yhdisteet kemosynteesillä. maapallolla oli yhä runsaasti ultraviolettisäteilyä, mikä aiheutti mutaatioita arkeoneissa ja bakteereissa. niissä siis esiintyi paljon muuntelua, minkä vuoksi (ottaen mukaan myös nopean lisääntymisen) luonnonvalinta ohjasi niiden evoluutiota tehokkaasti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Miten sanikkaiset sopeutui?

A

kuivalla maalla oli paljon vapaata elintilaa ja kilpailua oli vähän. sanikkaiset ovat isompia kuin sammalet + rakenteeltaan monimuotoisempia. sanikkaisilla on juuret veden ja ravinteiden ottoon, lehdet fotosynteesiin ja tukisolukkoa sisältävä varsi. sanikkaisille kehittyi johtosolukko veden ja ravinteiden kuljetusta varten. niiden pintasolukko kestää hyvin kuivuutta ja ilmarakojen avulla pystyy säädellä veden haihtumista. ovat itiökasveja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Putkilokasvien vedenotto

A

“putkilokasvit ottavat veden maasta juurillaan. kasvien juurissa on juurikarvoja, jotka suurentavat vedenottopinta-alaa. vesi siirtyy maaperästä soluihin osmoosin avulla, sillä maaperän vesi ja siihen liuenneet ravinteet muodostavat laimeamman liuoksen kuin solujen sisällä oleva neste.
juurista vesi etenee johtosolukkoon, jossa on veden kuljetukseen erikoistuneita johtojänteitä. vesi ja ravinteet kulkevat puuosan putkiloissa ja fotosynteesin tuotteet kulkevat nilaosan siiviläputkissa. lehdissä putkilot jatkuu lehtisuonina, joista vesi siirtyy yhteyttämissolukon viherhiukkasiin. puuvartisen kasvin paksuuskasvun saa aikaan puu- ja nilaosan välissä oleva jälsisolukko.
veden siirtyessä juuriin, syntyy juurien soluun osmoottinen paine eli juuripaine. juuripaine ns. työntää vettä ylöspäin. juurista vartta kohti vesi liikkuu koheesion, adheesion ja kapillaari-ilmiön avulla kohti lehtiä. veden siirtymistä edistää myös lehdissä tapahtuva haihtumisimu, missä osa kasvin ottamasta vedestä haihtuu ilmarakojen kautta. yhden vesimolekyylin haihtuessa vesimolekyylien ns. jono nousee ylöspäin. “

22
Q

Miten linnut ovat sopeutuneet?

A

lintujen eturaajat kehittyi sulkapeitteisiksi siiviksi ja luusto keveni. syntyi uusi liikkumistapa: lentäminen. näin linnut pystyivät valtaamaan uusia elinympäristöjä ja sopeutumaan vuodenajan vaihteluihin. linnut ovat tasalämpöisiä ja höyhenpeite on hyvä lämmöneristin. linnuilla on ennen hedelmöitystä tapahtuva (ei kaikilla) soidinmenot ja sisäinen hedelmöitys. lintujen poikaset syntyvät munassa, mutta poiketen matelijoista, linnut hautovat munaansa -> paremmat selviytymismahdollisuudet

23
Q
A
24
Q

Solukalvo

A

Solulimaa ympäröi fosfolipideistä ja proteiineista koostuva solukalvo. Aineet kulkevat soluun sisään ja solusta ulos joko suoraan lipidikalvon tai proteiinien kautta.
(Kuvan lähde: OpenStax CC BY 4.0. muokattu)

25
Q

soluseinä

A

Solukalvon ulkopuolella on mureiinista eli peptidoglykaanista muodostunut soluseinä. Mureiini on verkkomainen, hiilihydraateista ja aminohapoista muodostunut molekyyli.
Soluseinä tukee ja suojaa bakteerisolua.
Joillakin lajeilla soluseinän ulkopuolella voi olla ulkokalvo, joillakin myös limakapseli.
(kuvan lähde: Bradleyhintze PD)

26
Q

kromosomi

A

Bakteerin kromosomi koostuu yhdestä pitkästä renkaanmuotoisesta DNA-molekyylistä. Siinä on tyypillisesti muutamia miljoonia emäspareja ja muutamia tuhansia geenejä.

27
Q

solulima

A

Solulimassa on ribosomeja, ravinto- tai varastoainehiukkasia ja lukuisia erilaisia entsyymejä. Entsyymit katalysoivat bakteerisolun aineenvaihdunnan reaktioita. Solu voi myös erittää entsyymejä ulkopuolelleen.

28
Q

ribosomi

A

Bakteerien ribosomien pinnalla tapahtuu proteiinisynteesin translaatio. Siirtäjä-RNA:t tuovat aminohappoja lähetti-RNA:n määräämässä järjestyksessä. Ribosomi liittää aminohapot peptidisidoksilla toisiinsa aminohappoketjuksi. Valmis aminohappoketju laskostuu 3-ulotteiseen muotoon.

29
Q

plasmidi

A

Plasmidi
Kromosomin lisäksi solussa voi olla yksi tai useampia plasmideita. Ne ovat kromosomia pienempiä DNA-renkaita, joissa on muutamia geenejä.

30
Q

siima

A

Monilla bakteerilajeilla on solukalvoon kiinnittyneitä pitkiä, proteiinirakenteisia siimoja. Bakteeri pystyy liikkumaan aktiivisesti siimojensa avulla.

31
Q

karvat

A

Karvat eli pilukset ovat siimoja lyhyempiä solukalvossa kiinni olevia rakenteita. Niiden avulla bakteerit voivat esim. tarttua kiinni kasvualustaansa.

32
Q

Symbioosi

A

on kahden lajin yhteiselämää. Kaksi lajia elävät pysyvästi ja kiinteästi toistensa fyysisessä yhteydessä. Symbiooseja ovat esim. korallieläinten ja yhteyttävien levien suhde, sienen ja puun välinen sienijuuri ja loisten ja niiden isäntäeliöiden välinen suhde.

33
Q

Typensitojabakteerit

A

muuttavat ilmakehän typpikaasua (N2) ammoniakiksi. Ammoniakki ja siitä edelleen muodostuva nitraatti ovat kasvien keskeinen typenlähde. Typensidontakyky on monilla syanobakteereilla ja muillakin bakteerilajeilla. Osa niistä elää kasvien symbiontteina, osa vapaana maaperässä ja vesistöissä.

34
Q

patogeenisia

A

tauteja aiheuttavia.

35
Q

Hajottaja

A

on eliö, joka hyödyntää toisten eliöiden jäänteitä ja/tai ulosteita palauttaen niiden sisältämät alkuaineet takaisin ilmaan, veteen tai maahan sellaisessa muodossa, että tuottajat (esim. kasvit) voivat niitä hyödyntää.

36
Q

Mutualistinen

A

suhde on kahden lajin välinen molemmille hyödyllinen suhde. Esimerkiksi pölytysmutualismi on hyödyllinen sekä pölyttäjälle että pölytettävälle

37
Q
A
38
Q

Tumallisten neljä ryhmää

A
39
Q

Itiöt

A

ovat sammalten, sanikkaisten ja sienien suvuttomaan lisääntymiseen liittyviä yksisoluisia, yleensä tuulen mukana leviäviä rakenteita

40
Q

sukupolvenvuorottelua

A

suvuton ja suvullinen lisääntyminen tapahtuvat vuorotellen . Nämä lajit siis lisääntyvät vuoroin suvullisesti, vuoroin suvuttomasti.

41
Q

taksonitasot

A
42
Q

Tunnista ja selvitä valokuvien eliöiden oikea domeeni ja tumallisten ryhmä. Avaa koko tehtävänäkymä auki siten, että koko tehtävä näkyy.

A
43
Q

Tunnista ja selvitä valokuvien eliöiden oikea domeeni ja tumallisten ryhmä. Avaa koko tehtävänäkymä auki siten, että koko tehtävä näkyy.

A
44
Q

Tunnista ja selvitä valokuvien eliöiden oikea domeeni ja tumallisten ryhmä. Avaa koko tehtävänäkymä auki siten, että koko tehtävä näkyy.

A
45
Q

Tunnista ja selvitä valokuvien eliöiden oikea domeeni ja tumallisten ryhmä. Avaa koko tehtävänäkymä auki siten, että koko tehtävä näkyy.

A
46
Q
A
47
Q
A
48
Q
A
49
Q

Järjestä pölytyksen ja siemenen kehityksen vaiheet

A
50
Q

Vastaa perustellen, miten seuraavat kasvien lisääntymiseen liittyvät käsitteet eroavat toisistaan.

Kasvi ja kukka
Pölytys ja hedelmöitys
Lisääntyminen ja leviäminen
Siemen ja siitepöly
Siitepöly ja itiö

A
51
Q
A

biologia 3 (21 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions