4.3 Flashcards

1
Q

Mihin solunjakautumista tarvitaan?

A

Solunjakautuminen tarvitaan kasvuun, kehittymiseen, kudosten korjaamiseen ja vanhojen solujen korvaamiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten tumallisen solun DNA kahdentuu?

A

Tumallisen solun DNA kahdentuu DNA:n jakautumisen kautta, joka tapahtuu solusyklin S-vaiheessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Miten mitoosi ja solunjakautuminen tapahtuvat?

A

Mitoosi tapahtuu neljässä vaiheessa: Profaski (kromosomit pakkautuvat), Metaski (kromosomit asettuvat solun keskelle), Anafaski (siskromatidit eroavat ja liikkuvat päihin), ja Telofaski (kromosomit saavuttavat päät ja solu jakautuu). Sytokineesi jakaa soluliman ja organellit kahden uuden solun kesken.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Miten meioosi ja solunjakautuminen tapahtuvat?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitkä tekijät aiheuttavat mutaatioita, ja miten mutaatioita luokitellaan?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mikä on mutaatioiden merkitys yksilöille ja lajille?

A

Mutaatiot ovat merkittäviä evoluutiossa, koska ne luovat geneettistä monimuotoisuutta. Tämä monimuotoisuus mahdollistaa sopeutumisen muuttuviin ympäristöolosuhteisiin ja antaa lajille mahdollisuuden selviytyä ja jatkaa elämäänsä. Mutaatiot voivat johtaa uusiin ominaisuuksiin, joista osa voi olla hyödyllisiä selviytymisen kannalta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Suvuttomassa lisääntymisessä

A

yksilö lisääntyy yksin; jälkeläinen kehittyy emoyksilöstä irtoavasta solusta tai osasta. Suvutonta lisääntymistä on esimerkiksi yksilön jakautuminen kahtia, kasvien lisääntyminen rönsyillä tai maavarsien avulla jne.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Suvullinen lisääntyminen

A

tarkoittaa sukusolujen avulla tapahtuvaa lisääntymistä, johon tarvitaan yleensä kaksi lajin yksilöä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Solunjakautumisen seurauksena:

A

Muodostuu uusia yksilöitä suvuttomassa lisääntymisessä. Suvuttomaan lisääntymiseen kykeneviä tumallisia eliöitä ovat esimerkiksi hiivat, tohvelieläimet, sienieläimet, laakamadot ja monet kasvit.
Monisoluiset yksilöt kasvavat.
Alkiot kasvavat ja muotoutuvat täysikasvuisiksi yksilöiksi, kun kudokset ja solukot kehittyvät.
Kudokset ja solukot uusiutuvat ja vauriot korjataan.
Muodostuu suvulliseen lisääntymiseen tarvittavia sukusoluja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Solusyklin välivaihe

A

Uuden solun elämä alkaa välivaiheella. Välivaiheesta voidaan erottaa:

G1-vaihe, joka on välivaiheen ensimmäinen vaihe. Sen aikana solussa on vilkasta proteiinisynteesiä ja rakennetaan uusia soluelimiä. Esimerkiksi mitokondriot ja viherhiukkaset lisääntyvät jakautumalla. Samalla solu kasvaa kokoa.

Tarkastuspisteissä solun sisältä ja ulkoa tulevat viestit määräävät, voiko solu aloittaa valmistautumisen ja edetä vaihe vaiheelta jakautumiseen. Solujen ympäriltä tulevia jakautumista aktivoivia viestejä kutsutaan kasvutekijöiksi.
S-vaiheessa solun DNA kopioidaan eli DNA kahdentuu.

G2-vaihe on jakautumisen valmisteluvaihe. Siinä solu tuottaa proteiinisynteesin avulla jakautumiseen tarvittavia entsyymejä ja muita proteiineja.
Kun solu on saanut tuotettua jakautumiseen tarvittavat rakenteet, voi solu jatkaa mitoosiin tai meioosiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

DNA:n kahdentuminen vaihe vaiheelta:

A

Kahdentumisen aloituskohdissa DNA:n kierteisyys purkautuu.
Kaksi helikaasientsyymiä avaa DNA:ta kahteen suuntaan muodostaen kahdentumiskuplan. Kohtaa, jossa helikaasientsyymi erottaa DNA-juosteita, kutsutaan kahdentumishaarukaksi.
Ensin primaasientsyymi rakentaa vanhan DNA-juosteen rinnalle RNA-nukleotideista lyhyen alukkeen, johon DNA-polymeraasi pystyy kiinnittymään.
DNA-juoste, johon uusi nukleotidi on kiinnittymässä nukleotiditrifosfaattina.
Uudet nukleotidit tuodaan paikalle nukleotiditrifosfaatteina. Kun nukleotidi liitetään pitenevään juosteeseen, siitä irtoaa kaksi fosfaattia. Samalla vapautuu energiaa nukleotidin liittymiseen.
DNA-polymeraasi aloittaa uuden juosteen rakentamisen tarttumalla alukkeen 3’-päähän. DNA-polymeraasi alkaa liukua vanhaa DNA-juostetta pitkin. Samalla se liittää DNA-nukleotideja vanhan DNA-juosteen pariksi emäsparisääntöä noudattaen.
RNA-alukkeet poistetaan entsyymien avulla, ja alukkeen tilalle liitetään DNA-nukleotideja. Ligaasientsyymi liittää lopuksi erilliset DNA-jaksot toisiinsa.
DNA-polymeraasit jatkavat uusien juosteiden rakentamista, kunnes ne tulevat kromosomin päähän tai kohtaavat toisen kahdentumishaarukan.
DNA-polymeraasit eivät pysty kopioimaan DNA-juosteiden päitä aivan loppuun saakka. Siksi jokaisessa kahdentumisessa kromosomin kumpikin pää lyhenee hieman. Näitä lyheneviä alueita kutsutaan telomeereiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitoosi ja solunjakautuminen

A

Mitoosia seuraavassa solunjakautumisessa emosolu jakautuu kahdeksi perimältään identtiseksi tytärsoluksi

Välivaihe
DNA on kahdentunut välivaiheen aikana. Myös eläinsolujen keskusjyväset ovat kahdentuneet.
Esivaihe (profaasi)
Kromatiinirihmat pakkautuvat tiiviiksi kromosomeiksi.
Tumajyvänen häviää näkyvistä, ja tumakotelo hajoaa pieniksi kalvorakkuloiksi.
Keskusjyväset siirtyvät solun eri puolille, ja niistä käsin rakentuu proteiineista koostuvia sukkularihmoja.
Sukkularihmojen toiset päät kiinnittyvät kromosomien sentromeereihin.
Keskivaihe (metafaasi)
Sukkularihmat ohjaavat kromosomit solun keskelle jakotasoon.
Jälkivaihe (anafaasi)
Sukkularihmat alkavat lyhentyä ja vetävät kunkin kromosomin sisarkromatidit erilleen solun vastakkaisiin päihin.
Sisarkromatideistä tulee tällöin tytärkromosomeja.
Loppuvaihe (telofaasi)
Kummankin kromosomiryhmän ympärille muodostuu tumakotelo vanhan tumakotelon jäänteistä. Nyt solussa on kaksi tumaa.
Solunjakautuminen
Solukalvon sisäpinnalla olevat proteiinisäikeet kurovat solukalvoa niin, että solu jakautuu kahdeksi erilliseksi soluksi.
Solulima ja soluelimet jakautuvat tasan tytärsolujen kesken.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

meioosin vaiheet. vähennysjakautuminen

A

Välivaihe
DNA on kahdentunut välivaiheen aikana. Myös eläinsolujen keskusjyväset ovat kahdentuneet.
VÄHENNYSJAKAUTUMINEN

Esivaihe (profaasi 1)

Kromatiinirihmat pakkautuvat tiiviiksi kromosomeiksi.
Tumajyvänen häviää näkyvistä, ja tumakotelo hajoaa kalvorakkuloiksi.
Keskusjyväset siirtyvät solun eri puolille, ja niistä käsin rakentuu proteiineista koostuvia sukkularihmoja.
Vastinkromosomit pariutuvat eli konjugoituvat.
Vastinkromosomien kromatidien välille voi muodostua yksi tai useampia risteämiskohtia eli kiasmoja. Kiasman kohdalla voi tapahtua tekijäinvaihduntaa.
Sukkularihmojen päät kiinnittyvät vastinkromosomiparien sentromeereihin.
Keskivaihe (metafaasi 1)
Sukkularihmat ohjaavat vastinkromosomiparit solun keskelle jakotasoon.
Jälkivaihe (anafaasi 1)
Sukkularihmat alkavat lyhentyä, ja jokaisen vastinkromosomiparin kromosomit erkanevat toisistaan ja siirtyvät solun vastakkaisiin päihin.
Solussa on nyt kaksi kromosomiryhmää, ja kummassakin on haploidi kromosomimäärä.
Loppuvaihe (telofaasi 1) ja solunjakautuminen
Kummankin kromosomiryhmän ympärille muodostuu tumakotelo vanhan tumakotelon jäänteistä. Nyt solussa on kaksi tumaa.
Solukalvon sisäpinnalla olevat proteiinisäikeet kurovat solukalvoa niin, että solu jakautuu kahdeksi erilliseksi soluksi.
Solulima ja soluelimet jakautuvat samalla tytärsoluihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

meioosin vaiheet tasausjakautuminen

A

TASAUSJAKAUTUMINEN

Esivaihe (profaasi 2)
Keskusjyväset siirtyvät solun eri puolille, ja niistä lähtien rakentuu proteiineista koostuvia sukkularihmoja.
Sukkularihmojen toiset päät kiinnittyvät kromosomien sentromeereihin.
Keskivaihe (metafaasi 2)
Sukkularihmat ohjaavat kromosomit solun keskelle yksittäin jakotasoon.
Jälkivaihe (anafaasi 2)
Sukkularihmat alkavat lyhentyä ja vetävät kunkin kromosomin sisarkromatidit erilleen solun vastakkaisiin päihin.
Sisarkromatideistä tulee tytärkromosomeja.
Loppuvaihe (telofaasi 2) ja solunjakautuminen
Kummankin kromosomiryhmän ympärille muodostuu tumakotelo vanhan tumakotelon jäänteistä. Nyt solussa on kaksi tumaa.
Solukalvon sisäpinnalla olevat proteiinisäikeet kurovat solukalvoa niin, että solu jakautuu kahdeksi erilliseksi soluksi.
Solulima ja soluelimet jakautuvat samalla tytärsoluihin.
Lopputuloksena on neljä haploidista sukusolua.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

kantasolutyyppi

A

Totipotentit eli kaikkikykyiset kantasolut

Voivat erilaistua miksi tahansa yksilön soluksi sekä istukan rakenteiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

ihmisen knatasolutyyppi

A

Pluripotentit eli lähes kaikkikykyiset kantasolut

Alkionystyn solut kykenevät erilaistumaan kaikiksi yksilön soluiksi, mutta eivät enää istukan soluiksi.

Alkiorakkulan seinämän solut voivat puolestaan erikoistua miksi tahansa istukan soluksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

ihmisen kantasolutyyppi

A

Multipotentit eli monikykyiset kantasolut

Voivat erilaistua eri kudostyyppien soluiksi.

Ovat sikiön tai aikuisen yksilön kantasoluja, esimerkiksi verisolujen kantasolut.

18
Q

ihmisen kantasolutyyppi

A

Unipontentit eli aikuisen kantasolut

Voivat erilaistua yhdeksi solutyypiksi.

19
Q

Fenotyyppi

A

on yksilön perimän geenien sekä ympäristötekijöiden aiheuttama yksilön kaikkien ominaisuuksien kokonaisuus

20
Q

Kromosomimutaatioissa

A

kromosomien rakenne muuttuu. Muutos tapahtuu yhdessä kromosomissa, mutta laajemmalla kuin yhden geenin alueella. Mutaatio on aina seurausta DNA:n katkeamisesta. Iso kromosomialueen muutos vaikuttaa yleensä useampaan geeniin, jolloin muutos todennäköisesti tulee näkyviin solun geenien toiminnassa ja siten solun toiminnassa.

21
Q

mitoosin vaihe

A

1 välivaihe

22
Q

mitoosin vaihe

A

2 esivaihe

23
Q

mitoosin vaihe

A

3 keskivaihe

24
Q

mitoosin vaihe

A
  1. jälkivaihe
25
Q

mitoosin vaihe

A

5 loppuvaihe

26
Q

mitoosin vaihe

A
  1. solun akautuminen
27
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Vähennysjaon esivaihe
28
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Vähennysjaon keskivaih
29
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Vähennysjaon jälkivaihe
30
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Vähennysjaon loppuvaihe
31
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Tasausjaon esivaihe
32
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Tasausjaon keskivaihe
33
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Tasausjaon jälkivaihe
34
Q

Meioosin vaihe

A
  1. Tasausjaon loppuvaihe
35
Q
A
36
Q
A
37
Q
A
38
Q
A
39
Q
A
40
Q
A