6.4

Question 1

Answer 1

Question 2

Answer 2

Question 3

Answer 3

Question 4

Answer 4

Question 5

Natriumkanava

Answer 5

on solukalvon proteiini, joka auki ollessaan päästää natriumioneita lävitseen pitoisuuseron mukaisesti. Ei kuluta energiaa.

Question 6

Kaliumkanava

Answer 6

on solukalvon proteiini, joka auki ollessaan päästää kaliumioneita lävitseen pitoisuuseron mukaisesti. Ei kuluta energiaa.

Question 7

toimintajännitteen

Answer 7

aikana hermosolun sisäpuoli on positiivisesti varautunut ja ulkopuoli negatiivisesti varautunut. Jännitteen suuruus noin +40 mV (millivolttia).

Question 8

Kalvojännite

Answer 8

on hermo-, aistin- ja muissakin soluissa havaittava jännite-ero soluliman ja solun ulkopuolen välillä. Jännite-ero johtuu ionien jakautumisesta solun ulko- ja sisäpuolen välillä. Solujen sisäpuoli on lepotilassa negatiivisesti ja ulkopuoli positiivisesti varautunut.

Question 9

Myeliinituppi

Answer 9

on aksonin päällä oleva rakenne, joka nopeuttaa hermoimpulssin kulkua. Muodostunut hermotukisoluista.

Question 10

Veri-aivoeste

Answer 10

on hiussuonten veren ja aivokudoksen välillä oleva este, joka suojaa aivoja esimerkiksi tulehduksilta ja haitallisilta aineilta.

Question 11

Valkea aine

Answer 11

on hermokudosta, jossa on pääasiassa myeliinitupellisia aksoneita. Esimerkiksi isoaivoissa aivokuoren alla, selkäytimessä, ääreishermoissa.

Question 12

Hermoimpulssi o

Answer 12

on hermosolun kuljettama viesti. Se on hermosolun solukalvon sähköinen ilmiö, joka ilmenee kalvojännitteen muutoksena ja muutoksen etenemisenä pitkin solukalvoa. Jännite ja sen muutos perustuvat pääasiassa natrium- ja kaliumionien erilaisiin pitoisuuksiin solukalvon eri puolilla eli solulimassa ja kudosnesteessä.

Question 13

Kun hermosolu on lepotilassa eli kun siinä ei tapahdu hermoimpulssia,

Answer 13

solukalvolla vallitsee lepojännite. Lepojännite vallitsee, kun hermosolun sisäpuoli on negatiivisesti varautunut ja ulkopuoli positiivisesti varautunut. Suuruus noin –70 mV (millivolttia

Question 14

Hermoimpulssin aikana

Answer 14

Toimintajännitteen aikana hermosolun sisäpuoli on positiivisesti varautunut ja ulkopuoli negatiivisesti varautunut. Jännitteen suuruus noin +40 mV (millivolttia).

Question 15

Answer 15

1
Neuronin solukalvolla on lepojännite eli lepopotentiaali, jonka suuruus on noin –70 millivolttia (mV).
Solun ulkopuoli on positiivisesti varautunut ja sisäpuoli negatiivisesti varautunut.
Solukalvon natrium-kaliumpumput pumppaavat Na+-ioneja kudosnesteeseen, K+-ioneja soluun sisään.
Kalvon natriumkanavat ja suurin osa kaliumkanavista kiinni.
Soluliman negatiivinen varaus johtuu negatiivisesti varautuneista nukleotideista, aminohapoista ja proteiineista.

2
Lepojännite muuttuu toimintajännitteeksi eli aktiopotentiaaliksi, hermoimpulssiksi:
Laukaisevana tekijänä neuronin ärsytys, esimerkiksi aistinsoluista tai muista hermosoluista tulevat ärsykkeet.
Natriumkanavat avautuvat aksonin tyvessä, ja natriumioneita alkaa siirtyä solulimaan. Jännite alkaa muuttua.
Jos riittävän monta natriumkanavaa aukeaa, jännitemuutos saavuttaa kynnysarvon ja muuttuu sen jälkeen huippuarvoonsa, noin +40 millivolttiin.
Solun sisäpuoli on muuttunut tässä kohdassa positiiviseksi ja ulkopuoli negatiiviseksi.
Hermosolun solukalvolla on nyt toimintajännite.
Se on aina samansuuruinen, ja kehittyminen kestää vain millisekunnin.
Natriumkanavat sulkeutuvat.

3
Seuraavaksi tapahtuu kaksi asiaa samanaikaisesti:
Kyseisen kohdan kaliumkanavat aukeavat, ja kaliumioneita alkaa siirtyä solun ulkopuolelle.
Tämän seurauksena toimintajännite palautuu takaisin lepojännitteeksi. Solun sisäpuoli on muuttunut tässä kohdassa takaisin negatiiviseksi ja ulkopuoli positiiviseksi.
Kaliumkanavat sulkeutuvat.
Samanaikaisesti viereisen kohdan natriumkanavat aukeavat ja edellä kuvattu ilmiö toistuu ketjureaktiona.
Hermoimpulssi lähtee leviämään solukalvoa pitkin ja etenee aksonia pitkin aina hermopäätteisiin saakka.

4
Kun impulssi on ohi, hermosolulla on hetken kestävä palautumisaika, jolloin uutta hermoimpulssia ei voi muodostua.

Question 16

Hermoimpulssin kulku synapsissa

Answer 16

Question 17

Eksosytoosissa

Answer 17

solu erittää ainetta/molekyylejä ulkopuolelleen niin, että solun sisäinen kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja sen sisältö vapautuu solun ulkopuolelle. Kuluttaa energiaa.

Question 18

Answer 18

Question 19

Kognitiiviset toiminnot

Answer 19

ovat ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja, kuten havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, ajattelu, oppiminen, ongelmanratkaisu, päättely ja luovuus.

Question 20

Aivo-selkäydinneste on plasmasta muodostuvaa nestettä, jota on aivokammioissa ja kahden sisimmän aivokalvon välissä. Suojaa ja puhdistaa hermokudosta.

Answer 20

on plasmasta muodostuvaa nestettä, jota on aivokammioissa ja kahden sisimmän aivokalvon välissä. Suojaa ja puhdistaa hermokudosta.

Question 21

Ääreishermosto jaetaan

Answer 21

somaattiseen ja autonomiseen hermostoon. Somaattinen osa välittää hermoimpulsseja keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin sekä aistinelimistä keskushermostoon. Autonominen hermosto puolestaan säätelee tahdosta riippumatta sisäelinten ja sileiden lihasten toimintaa. Se on keskeinen homeostaasin ylläpitäjä.

Question 22

Isoaivot

Answer 22

Question 23

Pikkuaivot

Answer 23

Kaksi puoliskoa ja hyvin poimuinen, harmaan aineen muodostama pintaosa, pikkuaivokuori
Kehon liikkeiden hienosäätö sekä koordinaatiosta ja tasapainosta huolehtiminen

Question 24

Väliaivot

Answer 24

Harmaan aineen tumakkeita
Talamus:
Sensoriset hermoradat kulkevat talamuksen kautta aivokuorelle omille aistinalueilleen
Hypotalamus:
Ohjaa useita autonomisia toimintoja, kuten ruumiinlämpöä sekä janon ja nälän tuntemuksia
Ohjaa kasvuun, murrosikään, lisääntymiseen ja kuukautiskiertoon liittyviä muutoksia elimistössä
Säätelee useiden hormonien eritystä alapuolellaan sijaitsevan aivolisäkkeen kanssa
Erittää antidiureettista hormonia ja oksitosiinia
Väliaivojen takaosassa käpyrauhanen

Question 25

aivorunko

Answer 25

Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatke
Yhdistävät selkäytimen aivoihin ja pikkuaivot isoihin aivoihin
Useita harmaan aineen tumakkeita, jotka ohjaavat monia autonomisia toimintoja
Esimerkiksi verenkierron ja hengityksen ohjauskeskukset ydinjatkeessa

Question 26

Answer 26

Question 27

Answer 27

Question 28

Answer 28

Question 29

Kehon poikkijuovaiset, tahdonalaiset luustolihakset

Answer 29

supistuvat vain keskushermoston ohjaamina, toisin kuin sileät lihakset ja sydänlihaskudos, jotka supistuvat autonomisesti. Poikkijuovainen lihassolu supistuu sen aikaa, kun siihen saapuu hermoimpulsseja liikehermoa pitkin. Kun impulssien tulo lakkaa, lihassolu rentoutuu.

Question 30

Tietoiset lihasliikkee

Answer 30

perustuvat aivokuoren liikealueen lähettämiin hermoimpulsseihin. Myös isoaivojen tyvitumakkeet sekä osa talamuksesta ja keskiaivoista osallistuvat tasapainon ja lihastonuksen säätelyyn.

Question 31

Refleksi

Answer 31

eli heijaste; tahdosta riippumaton lihasliike, jota aivot eivät ohjaa. Usein suojautumiseen tai tasapainon säilyttämiseen tähtääviä liikkeitä

Question 32

Autonominen hermosto

Answer 32

Question 33

Answer 33

Question 34

Aistit ja aistinelimet

Answer 34

Ihmisen aisteja ovat näkö-, kuulo-, asento-, tasapaino-, haju-, maku-, tunto- ja kipuaistit.
Aistien avulla voidaan reagoida vain osaan elinympäristön ärsykkeistä. Aistinsolut voivat myös adaptoitua: ne tottuvat samankaltaisina jatkuviin ärsykkeisiin eivätkä enää reagoi niihin.

Impulssi siirtyy hermosolujen muodostamaa aistirataa eli sensorista hermorataa pitkin aivoihin. Aivoissa eri aistinsoluista peräisin olevat hermoimpulssit tulkitaan erilaisina aistimuksina sen mukaan, mille aivojen aistinalueelle ne päätyvät.

Question 35

Answer 35

Question 36

Answer 36

Question 37

Verkkokalvon rakenne ja toiminta

Answer 37

Question 38

Kuuloaisti

Answer 38

Ulkokorvan ja välikorvan tehtävänä on kerätä ääniaaltoja, vahvistaa niitä ja johdattaa ne sisäkorvaan, simpukkaan. Siellä on kuuloaistinsoluja, karvasoluja. Ne ärtyvät mekaanisista ärsykkeistä, ääniaalloista. Sen seurauksena ne lähettävät impulsseja kuulohermoa pitkin aivokuoren ohimolohkon kuuloalueille, joissa varsinainen kuuloaistimus syntyy.

Question 39

Answer 39

Question 40

Kuuloaistimuksen synty

Answer 40

Question 41

Answer 41

Question 42

Answer 42

Question 43

pään asento ja liikeaistit

Answer 43

Question 44

Answer 44

Question 45

Hajuaisti

Answer 45

Question 46

Makuaisti

Answer 46

Question 47

ihon aistit

Answer 47

Question 48

Kipuaisti

Answer 48