Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

biologia 3 > 4 > Flashcards

4 Flashcards

1
Q

Keskeisimmät eroavaisuudet eläin-, kasvi- ja sienisolujen välillä ovat seuraavat:

A

Kasvi- ja sienisoluissa on soluseinä.
Kasvi- ja sienisoluissa on vakuoleja.
Eläin- ja sienisoluissa on lysosomeja.
Vain kasvisoluissa on viherhiukkasia.
Vain eläinsoluissa on sentrioli eli keskusjyvänen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q
A

Pitkien reaktiosarjojen jokainen välivaihe vaatii oman entsyymin. Tässä esimerkissä lopullisen reaktiotuotteen valmistamiseen lähtöaineesta tapahtuu neljän välivaiheen kautta, neljän eri entsyymin katalysoimina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q
A
  1. Substraatti sitoutuu normaalisti entsyymin aktiiviseen kohtaan. 2. Inhibiittori sitoutuu aktiiviseen kohtaan ja estää substraatin sitoutumisen. 3. Inhibiittori voi sitoutua myös muualle entsyymiin, mikä muuttaa aktiivisen kohdan muotoa. Substraatti ei tässäkään tapauksessa voi kiinnittyä aktiiviseen kohtaan.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q
A

Solukalvon rakenneosa 1 on kolesteroli, joka kuuluu steroideihin.

Solukalvon rakenneosa 2 on fosfolipidi, jonka rasvahappojalat ovat vesipakoisia ja siksi kalvon sisäpuolella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Nimeä numeroidut rakenteet: 1. 2. solukalvo 3. vakuoli

A
  1. soluseinä 2. solukalvo 3. vakuoli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Tumahuokoset

A

ovat tumakotelon aukkoja, joiden kautta erilaiset aineet ja molekyylit siirtyvät, esimerkiksi erilaiset RNA:t ja ribosomin alayksiköt ulos tumasta, sisään proteiineja, nukleotideja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Säätelyproteiinit

A

ovat säätelygeenien koodaamia proteiineja. Ne kiinnittyvät tiettyjen geenien säätelyalueille ja tehostavat niiden transkriptiota.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Histonit

A

ovat proteiineja, joiden ympärille DNA-rihma kietoutuu tumallisissa soluissa. Näin muodostuu kromatiinirihmaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Diploidi

A

kromosomisto koostuu vastinkromosomipareista eli keskenään samankokoisista ja samoja geenejä sisältävistä kromosomeista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kromatiini

A

on tumassa sijaitsevan DNA:n ja siihen kiinnittyneiden histoniproteiinien muodostamaa sykeröitynyttä rihmaa. Tiivistyy sauvamaisiksi kromosomeiksi mitoosin ja meioosin aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Selluloosa

A

on polysakkaridi, joka on useiden tuhansien glukoosimolekyylien muodostama ketjumainen molekyyli. Selluloosa on rakenteeltaan kuitumaista ainetta, joka toimii kasvisolujen soluseinien tärkeänä rakennusaineena. Selluloosa on maailman runsain biomolekyyli.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Polysakkaridit

A

ovat suurikokoisia hiilihydraatteja. Koostuvat jopa tuhansista monosakkaridimolekyyleistä. Esim. selluloosa, ligniini, tärkkelys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kitiini

A

on sienisolujen soluseinän typpeä sisältävä hiilihydraatti, polysakkaridi. Myös niveljalkaisten ruumiin ulkokuori koostuu kitiinistä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Translaatio

A

on proteiinisynteesin toinen vaihe. Siinä aminohappoketju (proteiini) kootaan ribosomilla. Lähetti-RNA:n informaation avulla yhdistetään siirtäjä-RNA:iden tuomat aminohapot oikeaan järjestykseen aminohappoketjuksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Tumasukkula

A

on mikroputkien muodostama rakennelma, joka tarttuu kiinni kromosomeihin mitoosissa/meioosissa ja ohjaa kromosomit muodostuviin tytärsoluihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Lipidit

A

eli rasva-aineet; niihin kuuluvat erilaiset rasvamaiset yhdisteet. Jaetaan triglyserideihin eli rasvoihin, fosfolipideihin, steroideihin ja karotenoideihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Entsyymit

A

ovat proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat kemiallisia reaktioita soluissa ja eliöissä, mutta eivät kulu niissä itse. Entsyymit ovat biokatalyyttejä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

peroksisomi

A

on tumallisen solun kalvorakkula, jossa useita erilaisia aineenvaihduntareaktioiden entsyymejä, mm. rasvahappojen käsittelyyn. Hajottavat katalaasientsyymin avulla vetyperoksidia hapeksi ja vedeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Kemiallinen reaktio

A

, jossa ravintoaineiden sisältämää energiaa muutetaan monivaiheisesti soluille sopivampaan muotoon (ATP-energiaksi). Reaktio kuluttaa happea. Yhden glukoosin energia muunnetaan noin 32 ATP:n energiaksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Fotosynteesi

A

on kemiallinen reaktio, jossa valoenergiaa muunnetaan kemialliseksi, glukoosin (sokerin) sisältämäksi, energiaksi. Reaktion lähtöaineet ovat vesi ja hiilidioksidi ja lopputuotteina glukoosi ja happi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Orgaaninen yhdiste

A

sisältää useampia kuin yhden hiiliatomin. Hiiliatomit muodostavat ketjuja tai renkaita, ja näihin voi olla liittyneenä muita alkuaineita, esimerkiksi vetyä, happea tai typpeä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Biomolekyylit

A

ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa ja eliöissä. Suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Pääryhmiä nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Epäorgaaninen yhdiste

A

ei sisällä hiiliatomeita. Esimerkiksi vesimolekyyli H2O ja happimolekyyli O2 ovat epäorgaanisia yhdisteitä. Myös hiilidioksidi CO2 luetaan epäorgaaniseksi yhdisteeksi, vaikka se sisältää yhden hiiliatomin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Pintajännitys

A

on nesteen pinnan ilmiö, jossa pinta on kuin joustava kalvo. Johtuu vesimolekyylien välisistä vetovoimista (koheesiosta). Vaikuttaa esimerkiksi veden nousemiseen kasvien johtojänteissä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Kapillaari-ilmiössä

A

neste nousee painovoimaa vastaan ylöspäin ohuessa putkessa (kuten kasvin johtojänteessä) tai vastaavassa rakenteessa. Johtuu pintajännityksestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Nukleotidi

A

on nukleiinihappojen eli DNA:n ja RNA:n rakenneyksikkö. Nukleotidiin kuuluu kolme osaa: emäs, sokeri ja fosfaatti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Transkriptio

A

on proteiinisynteesin ensimmäinen vaihe. Siinä geenin informaatio kopioidaan RNA-molekyyliin. Tapahtumaa ohjaa RNA-polymeraasi-entsyymi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

DNA:n kahdentuminen

A

eli kopiointi (replikaatio) tapahtuu aina ennen kuin solu jakautuu. Kahdentumisessa jokaisesta solun DNA-molekyylistä tulee kaksi identtistä DNA:ta. Kahdentumisessa voi kuitenkin tapahtua virheitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Soluväliaine .

A

on kudossolujen tuottamaa lähinnä proteiinipitoista, hyytelömäistä, säikeistä tai kovempaa aineista. Solut ovat kudoksessa yleensä vähemmistönä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Polymeeri

A

on ketjumainen molekyyli, joka koostuu lukuisista pienistä toisiinsa liittyvistä molekyyleistä. Eliöissä esiintyviä polymeerirakenteisia molekyylejä ovat DNA, RNA, proteiinit ja polysakkaridit, kuten selluloosa ja tärkkelys.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Proteiinisynteesi

A

on proteiinien valmistamista solussa ribosomilla. Ensin tapahtuu transkriptio (lähetti-RNA:n valmistus geenin kopiona), sitten translaatio (aminohappoketjun kokoaminen ribosomilla). Synteesin jälkeen tapahtuu proteiinin muotoutuminen kolmiulotteiseen muotoon.

46
Q

Nukleiinihapot

A

Nukleiinihapot ja niiden rakenneosat, nukleotidit, koostuvat hiilestä, vedystä, hapesta, typestä ja fosforista. Deoksiribonukleiinihappo DNA ja ribonukleiinihappo RNA toimivat soluissa informaation säilyttäjinä, välittäjinä ja solun toiminnan ohjaajina.
Solut rakentavat ja kopioivat nukleiinihappoja transkriptiossa ja DNA:n kahdentumisessa. Toisenvaraiset eliöt saavat tarvittavat lähtöaineet ravinnostaan. Omavaraiset eliöt rakentavat nukleotidit ja niiden rakenneosat glukoosista muokkaamalla. Siksi ne tarvitsevat myös typpi- ja fosforipitoisia ravinteita maaperästä.

DNA:n ja RNA:n rakenne ja toiminta on kuvattu tarkemmin luvussa Geenit ja niiden toiminta.

47
Q

Proteiinit

A

Proteiinit ovat biomolekyyleistä kaikkein vaihtelevimman muotoisia. Proteiinit ovat myös solujen määrällisesti runsain biomolekyyliryhmä, ja ne muodostavat solun kuivapainosta yleensä noin 50 prosenttia. Monisoluisissa eliöissä voi olla proteiineja myös solujen ulkopuolella soluväliaineessa.

Proteiinit ovat rakenteeltaan 20 erilaisen aminohapon polymeerejä ja sisältävät hiilen, hapen, vedyn ja typen lisäksi joskus myös rikkiä.

Solut valmistavat kaikki tarvitsemansa proteiinit itse proteiinisynteesissä geeneissään olevien ohjeiden avulla. Osa soluista myös erittää proteiineja aktiivisesti ulkopuolelleen.

Proteiinien rakenne ja toiminta on kuvattu tarkemmin luvussa Geenit ja niiden toiminta.

48
Q

Lipidit eli rasva-aineet

A

Lipidit eli rasva-aineet ovat rakenteeltaan erilaisia biomolekyylejä, joille kaikille on yhteistä rasvaliukoisuus. Eliöt käyttävät lipideitä muun muassa energianlähteinä ja -varastoina, viestimolekyyleinä ja solujen rakenneosina etenkin solun kalvoissa.

Triglyseridit (rasvat)

Rakenne: glyseroli + kolme rasvahappoa
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Rasvat joko nestemäisiä eli öljyjä tai kiinteitä rasvoja
Solujen energiavarastoja: eläimillä esimerkiksi rasvakudoksessa, kasveilla siemenissä tai hedelmissä
Monityydyttymättömiä rasvahappoja käytetään myös viestimolekyyleinä.
Fosfolipidit

Rakenne: glyseroli + fosfaatti + kaksi rasvahappoa
Toinen pää hydrofiilinen eli vesihakuinen, toinen hydrofobinen eli vesipakoinen
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Kaikki solun kalvorakenteet muodostuvat fosfolipidikaksoiskalvoista.
Kalvoissa myös erilaisia proteiineja, eläinsoluilla myös kolesterolia
Solukalvo, tumakotelo, solulimakalvosto, Golgin laite, mitokondriot, viherhiukkaset, kalvorakkulat, vakuolit

Steroidit
Kolesteroli.
LÄHDE: isizawa (PD)

Rengasrakenne
Esimerkiksi kolesteroli, jolla monenlaisia tehtäviä:
Eläinsolujen solukalvon tärkeä ainesosa
D-vitamiinin ja monien hormonien, kuten sukuhormonien, raaka-aine
Sappinesteen ainesosa
Kasveissa kolesterolin tapaisia steroleita
Karotenoidit

Rakenne: hiiliketjuja
Esimerkiksi punaiset ja keltaiset väriaineet, kuten beetakaroteeni
Pigmenttejä eli väriaineita, käytetään esimerkiksi fotosynteesissä, beetakaroteeni A-vitamiinin esiaste

49
Q

Triglyseridit (rasvat)

A

Rakenne: glyseroli + kolme rasvahappoa
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Rasvat joko nestemäisiä eli öljyjä tai kiinteitä rasvoja
Solujen energiavarastoja: eläimillä esimerkiksi rasvakudoksessa, kasveilla siemenissä tai hedelmissä
Monityydyttymättömiä rasvahappoja käytetään myös viestimolekyyleinä.

50
Q

Fosfolipidit

A

Rakenne: glyseroli + fosfaatti + kaksi rasvahappoa
Toinen pää hydrofiilinen eli vesihakuinen, toinen hydrofobinen eli vesipakoinen
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Kaikki solun kalvorakenteet muodostuvat fosfolipidikaksoiskalvoista.
Kalvoissa myös erilaisia proteiineja, eläinsoluilla myös kolesterolia
Solukalvo, tumakotelo, solulimakalvosto, Golgin laite, mitokondriot, viherhiukkaset, kalvorakkulat, vakuolit

51
Q

Steroidit

A

Rengasrakenne
Esimerkiksi kolesteroli, jolla monenlaisia tehtäviä:
Eläinsolujen solukalvon tärkeä ainesosa
D-vitamiinin ja monien hormonien, kuten sukuhormonien, raaka-aine
Sappinesteen ainesosa
Kasveissa kolesterolin tapaisia steroleita

52
Q

Karotenoidit

A

Rakenne: hiiliketjuja
Esimerkiksi punaiset ja keltaiset väriaineet, kuten beetakaroteeni
Pigmenttejä eli väriaineita, käytetään esimerkiksi fotosynteesissä, beetakaroteeni A-vitamiinin esiaste

53
Q

Hiilihydraatit

A

Hiilihydraatit ovat eliöiden energianlähteitä ja -varastoja. Myös kasvi-, sieni- ja bakteerisolujen soluseinät ovat hiilihydraattirakenteisia.

Monosakkaridit
Glukoosi.
LÄHDE: Neurotiker(PD)

Glukoosi C6H12O6
Solujen tärkein energianlähde
Muodostuu fotosynteesissä
Muiden biomolekyylien molekyylien raaka-aine
Muita esimerkiksi fruktoosi, galaktoosi, deoksiriboosi, riboosi

Disakkaridit
Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista.

Sakkaroosi = glukoosi + fruktoosi
Maltoosi = glukoosi + glukoosi
Laktoosi = glukoosi + galaktoosi
Energiavarastoja ja energianlähteitä

Oligosakkaridit

Muutaman (3–10) erilaisen monosakkaridin muodostamia sokeriketjuja
Solukalvon ulkopinnalla eläinsoluissa, toimivat esimerkiksi valkosolujen tunnistusmolekyyleinä’

Polysakkaridit

Selluloosa, tärkkelys, glykogeeni
Lukuisista glukooseista muodostuneita pitkiä ketjuja
Selluloosa kasvisolujen soluseinissä
Tärkkelys kasvien, glykogeeni eläinten energiavarasto
Muita esimerkiksi ligniini, kitiini ja mureiini

54
Q

Aktivaatioenergia

A

on se tietty energiamäärä, jota tarvitaan käynnistämään kemiallinen reaktio.

55
Q

Substraatti

A

on molekyyli, jonka kemiallista reaktiota entsyymi katalysoi. Entsyymin toiminnan kohde

56
Q

Kofaktori

A

on entsyymiproteiinin lisäosa, joka on välttämätön sen toiminnalle; esimerkiksi metalli-ioni tai vitamiini.

57
Q

Koentsyymi

A

on entsyymiproteiinin lisäosa, joka on välttämätön sen toiminnalle. Termiä käytetään kofaktoreista, jotka ovat orgaanisia molekyylejä, kuten vitamiineja.

58
Q

DNA-polymeraasi

A

on entsyymi, joka vastaa DNA-juosteiden kopioinnista kaikissa soluissa. Liittää nukleotidit oikeassa järjestyksessä vanhan juosteen pariksi. Käytetään myös geenitekniikassa

59
Q

RNA-polymeraasi

A

on entsyymi, joka vastaa RNA-molekyylien valmistamisesta kaikissa soluissa. Entsyymi rakentaa RNA-molekyylejä DNA:ta mallina käyttäen. Vastaa transkriptiosta.

60
Q

Ruuansulatusentsyymit

A

ovat ruuansulatuskanavan elinten erittämiä entsyymeitä, jotka pilkkovat ravintoaineita pienemmiksi molekyyleiksi, imeytymiskelpoiseen muotoon. Esimerkiksi amylaasi, lipaasi, pepsiini, peptidaasit.

61
Q

Denaturoitumisessa

A

entsyymin tai muun proteiinin kolmiulotteinen rakenne purkautuu esimerkiksi liian korkean lämpötilan takia. Myös väärä pH tai korkea suolapitoisuus voi aiheuttaa denaturoitumisen

62
Q

inhibiittori

A

on entsyymin toimintaa salpaava aine, joka voi kiinnittyä joko aktiiviseen kohtaan tai muualle entsyymiin. Esimerkiksi monet myrkyt vaikuttavat entsyymejä inhiboimalla.

63
Q

atp molekyyli

A

Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on solujen aineenvaihdunnan energianlähde.
ATP-molekyyli sisältää korkeaenergisiä sidoksia, joista voidaan solutasolla helposti vapauttaa juuri sopiva määrä energiaa esimerkiksi yksittäisen entsyymin toimintaan.

Soluissa ATP-molekyylin rakentamista tapahtuu niin fotosynteesin valoreaktiossa, soluhengitysreaktioissa kuin käymisreaktioissakin. ATP-molekyyli on kemialliselta rakenteeltaan RNA-nukleotidi.

64
Q

Glykoproteiinit

A

ovat proteiineja, joissa on kiinni lyhyitä hiilihydraattiketjuja. Esiintyy mm. eläinsolujen solukalvoilla.

65
Q

Glykolipidit

A

ovat eläinsolujen solukalvon lipidejä, joihin on kiinnittynyt lyhyitä hiilihydraattiketjuja.

66
Q

Kalvorakenteisia

A

soluelimiä ovat solukalvon lisäksi tumakotelo, solulimakalvosto, Golgin laite, mitokondriot, viherhiukkaset, vakuolit sekä vesikkelit, kuten lysosomit ja peroksisomit. Ne kaikki rakentuvat fosfolipidien ja proteiinien muodostamasta kaksoiskalvosta.

67
Q

solukalvon rakenne

A

solukalvo koostuu kahdesta kerroksesta fosfolipidimolekyylejä. Kalvo on noin kahdeksan nanometrin paksuinen. Eläinsolujen solukalvoissa on myös kolesterolia. Fosfolipidikalvossa on lukuisia erilaisia proteiineja, jotka muodostavat jopa puolet kalvon massasta. Sekä lipidit että proteiinit voivat liikkua kalvolla. Eläinsolujen solukalvolla on myös glykoproteiineja ja glykolipidejä. Muilla soluilla kuin eläinsoluilla on solukalvon ulkopuolella soluseinä.

68
Q

solukalvon proteiinin tehtävä

A

osa on reseptoreita, osa tunnistusmolekyylejä, jotkut entsyymejä. Osa kiinnittää solukalvon viereisiin soluihin, soluväliaineeseen tai solun tukirankaan. Aineiden siirtoon osallistuvat proteiinit ovat esimerkiksi kanavia, kantajia, kuljettajia tai pumppuja.

69
Q

Diffuusio

A

on aineen tai yhdisteen liikkuminen solukalvon läpi ilman energiaa. Aine siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään.

70
Q

Apoptoosi

A

eli ohjelmoitu solukuolema; geneettisesti säädelty tapahtuma, jossa solu hajoaa kontrolloidusti. Tapahtuu esimerkiksi yksilönkehityksen eri vaiheissa, myös solujen vanhetessa

71
Q

Kasvihormonit

A

ovat kasvisolukoiden erittämiä viestimolekyylejä, jotka vaikuttavat esimerkiksi kasvien kasvuun, erilaistumiseen, kukkien ja hedelmien kehittymiseen. Esimerkiksi auksiini ja gibberelliinit

72
Q

Tuma

A

Solun toiminnan ohjaus; geneettisen materiaalin säilyttäminen ja geenien transkriptio

73
Q

Umpirauhanen

A

tuottaa hormoneja ja vapauttaa niitä verenkiertoon. Näitä ovat ihmisellä esimerkiksi aivolisäke, kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiset, käpyrauhanen, haima, kivekset ja munasarjat.

74
Q

Solulima

A

Solun useimpien entsyymien toimintapaikka, erilaisia aineenvaihdunnan reaktioita

75
Q

Ribosomi

A

Translaatio eli aminohappoketjujen kokoaminen lähetti-RNA:n ja siirtäjä-RNA:iden avulla

76
Q

Solukalvo

A

Solun suojaaminen sekä aktiivinen ja passiivinen aineiden siirto soluun ja solusta ulos

77
Q

Solulimakalvosto

A

Solun valmistamien proteiinien muokkaaminen ja jalostaminen (karkea) sekä lipidien valmistaminen (sileä)

78
Q

Golgin laite

A

Solulimakalvostosta saapuvien proteiinien muokkaaminen ja niiden ohjaaminen lopullisiin kohteisiin, kuten lysosomeihin tai solukalvolle

79
Q

Lysosomi

A

Erilaisten molekyylien pilkkominen useiden eri entsyymien avulla

80
Q

Mitokondrio

A

ATP-molekyylien valmistaminen soluhengitysreaktioss

81
Q

Solun tukiranka

A

Proteiinisäikeitä ja -putkia; vaikuttaa solun muotoon, saa aikaan solun liikkeitä

82
Q

Viherhiukkanen

A

Fotosynteesin tapahtumapaikka

83
Q

Soluseinä

A

Solukalvon ulkopuolinen solua tukeva rakenne kasvi- ja sienisoluissa

84
Q

Transkriptio tapahtuu

A

tumassa

85
Q

Translaatio tapahtuu

A

ribosomilla

86
Q

Aineiden kuljetus kantaja- tai kuljettajaproteiinien avulla tapahtuu

A

solukalvolla

87
Q

Proteiinien muokkausta tapahtuu

A

karkeassa solulimakalvostossa

88
Q

ATP:n tuotantoa tapahtuu

A

mitokondriossa

89
Q

Aineiden hajotusta tapahtuu

A

lysosomeissa

90
Q

DNA:n kahdentuminen tapahtuu tumalimassa

A

tumalimassa

91
Q

Tumasukkulan muodostumista ohjaa eläinsoluissa

A

keskusjyvänen

92
Q

Kasvisoluissa nestevarastona toimii

A

vakuoli

93
Q

Kasvi- ja sienisolujen ulkopinnalla on

A

soluseinä

94
Q
A
95
Q

Vertaile lyhyesti alla mainittuja solun osia niiden rakenteen ja toiminnan perusteella. Kirjoita jokaiseen kohtaan lyhyt teksti.

Solukalvo – tumakotelo
Sileä solulimakalvosto – karkea solulimakalvosto
Lysosomi – vakuoli
Tumajyvänen – keskusjyvänen

A

1.Solukalvo – tumakotelo:
Kummatkin koostuvat fosfolipidikaksoiskalvosta, mutta tumakotelossa on kaksi kalvoa päällekkäin. Solukalvo suojaa solua ja säätelee aineiden kulkua solusta sisään ja ulos. Se vastaanottaa viestejä ja osallistuu solujen kiinnittymiseen toisiinsa sekä solun sisäiseen tukirankaan. Tumakotelo taas suojaa tuman sisältöä ja eristää sen solulimasta, mutta tumakotelossa on reikiä, tumahuokosia. (Tumakotelo häviää mitoosin ja meioosin aikana ja rakentuu sitten uudestaan.)

2.Sileä solulimakalvosto – karkea solulimakalvosto:
Kumpikin rakentuu fosfolipidikaksoiskalvosta, joka muodostaa putkimaisia ja litteän pussimaisia rakenteita. Vain karkean solulimakalvoston pinnalla on ribosomeja, ja se osallistuu proteiinien jatkojalostukseen solussa ja toimii tässä yhteistyössä Golgin laitteen kanssa. Sileä solulimakalvosto muokkaa lipidejä.

3.Lysosomi – vakuoli:
Kummatkin ovat fosfolipidikalvon ympäröimiä rakkulamaisia rakenteita. Lysosomien sisällä on erilaisia hajottavia entsyymejä, ja niiden avulla solut hajottavat erilaisia aineita. Vakuoli taas on veden täyttämä kalvosäkki, mutta veteen voi olla liuenneena erilaisia varasto- ja väriaineita. Lysosomeja on eläin- ja sienisoluissa, vakuoleita etenkin kasvi- mutta myös sienisoluissa. (Kasvisolujen vakuolit voivat toimia lysosomien kaltaisesti.)

4.Tumajyvänen – keskusjyvänen:
Tumajyvänen on tuman kromatiinin tihentymä, ja siellä valmistuu ribosomaalista RNA:ta ja ribosomien osia. Keskusjyväsiä on vain eläinsoluissa. Ne koostuvat proteiiniputkista ja sijaitsevat tuman ulkopuolella. Ne ohjaavat tumasukkulan syntyä eläinsoluissa mitoosin ja meioosin aikana.

96
Q

. Kaikki lipidit sisältävät rasvahappoja.

A

väärin

97
Q

Kasviöljy, kuten auringonkukkaöljy, on esimerkki triglyseridistä, joka sisältää tyydyttymättömiä rasvahappoja.

A

oikein

98
Q

Eläinrasvat eli eläinperäiset triglyseridit sisältävät pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja.

A

oikein

99
Q

Monityydyttymättömät rasvahapot ovat terveydelle haitallisia.

A

väärin

100
Q

Rasvat eli triglyseridit ovat sekä kasveissa että eläimissä tärkeä energiavarasto.

A

oikein

101
Q

Rasvahappoja voidaan käyttää soluhengityksessä ATP:n tuotantoon.

A

oikein

102
Q

Glukoosi on kuusihiilinen monosakkaridi, jota muodostuu esimerkiksi fotosynteesissä.

A

oikein

103
Q

. Kuvan hiilihydraattimolekyyli on polysakkaridi, koska siinä on yli 10 hiiliatomia.

A

väärin

104
Q

Tavallinen sokeri, sakkaroosi, on glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi.

A

oikein

105
Q

Maitosokeri eli laktoosi on esimerkki eläinperäisestä monosakkaridista.

A

väärin

106
Q

. Perunoiden sisältämä tärkkelys on fruktoosin polymeeri ja kasvien tärkeä varastohiilihydraatti.

A

väärin

107
Q

eläinten varastohiilihydraatti, glykogeeni, on puolestaan glukoosin polymeeri.

A

oikein

108
Q

Eläinsolujen solukalvon proteiineissa ja lipideissä on usein kiinni oligosakkaridiketjuja.

A

oikein

109
Q

Puuaines sisältää runsaasti hiiltä etenkin polysakkaridien, kuten selluloosan, muodossa

A

oikein

110
Q

Selosta lyhyesti esimerkin avulla, miten aineet kulkeutuvat solun sisään ionikanavan kautta, endosytoosissa ja diffuusiossa. (9 p.)

A

Diffuusiossa veteen liuenneet aineet siirtyvät suuremmasta pitoisuudesta pienempään, esimerkiksi happi ja hiilidioksidi siirtyvät keuhkojen keuhkorakkuloissa hiussuonien seinämien ja keuhkorakkulan seinämän läpi. Diffuusioon ei tarvita ATP-energiaa.

Endosytoosissa ”solu syö” isompia kappaleita. Ensin solu tunnistaa kohteen (solukalvon reseptorien avulla) ja solukalvo alkaa kääriytyä kappaleen, esimerkiksi mikrobin, ympärille. Solukalvo kuroutuu rakkulaksi, joka siirtyy solun sisälle, jossa solun entsyymit pilkkovat sen sisällön.

Ionikanava on kalvoproteiini, joka siirtää passiivisesti ioneja suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen. Esimerkiksi hermosolussa siirtyy natriumia solukalvon läpi solun sisään ja kaliumia ulospäin. Ionikanava ei tarvitse ATP-energiaa toimintaansa.

biologia 3 (21 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions