4.2 Flashcards
Mitä tarkoitetaan geenillä ja genomilla?
Geeni on perinnöllisen informaation perusyksikkö, joka sisältää ohjeet tietyn proteiinin tai RNA:n valmistamiseksi. Geeni koostuu DNA:n tietystä osasta, joka koodaa tiettyä proteiinia tai RNA:ta. DNA:ssa geenit sijaitsevat kromosomeissa.
Genomi puolestaan viittaa kaikkiin organismin perintötekijöihin, mukaan lukien kaikki geenit ja ei-geenillinen DNA. Genomi sisältää kaikki ohjeet, jotka ovat tarpeen elämänmuodon kehittymiseksi, toimimiseksi ja ylläpitämiseksi.
DNA-molekyyli koostuu kahdesta pitkästä juosteesta, jotka kiertyvät toistensa ympärille kaksinkertaisena kaksoisjuosteena. Jokainen juoste koostuu nukleotidien sarjasta. Nukleotidi puolestaan koostuu sokerista (deoksiriboosista), fosfaattiryhmästä ja emäksestä. Emäkset ovat adenini (A), tymiini (T), guaniini (G) ja sytosiini (C). Emäsparisuhteet ovat A-T ja G-C.
Rakenneosat:
Deoksiriboosi (sokeri)
Fosfaattiryhmä
Emäkset (adeniini, tymiini, guaniini, sytosiini)
RNA-molekyyli voi olla yksijuosteinen ja se koostuu nukleotideista. Jokainen nukleotidi sisältää sokerin (riboosin), fosfaattiryhmän ja emäksen. RNA:n emäkset ovat adenini (A), urasiili (U), guaniini (G) ja sytosiini (C).
Rakenneosat:
Ribooosi (sokeri)
Fosfaattiryhmä
Emäkset (adeniini, urasiili, guaniini, sytosiini)
Mitä osia geeniin kuuluu, ja mikä niiden tehtävä on?
Promoottori:
Tehtävä: Promoottori on geenin säätelyalue, joka sijaitsee geenin edessä. Se toimii signaalina RNA-polymeraasille, joka aloittaa transkription, eli RNA:n synteesin DNA-mallista.
Transkriptioyksikkö:
Tehtävä: Transkriptioyksikkö on alue, joka sisältää koodaavan sekvenssin, joka tulee transkriboitua RNA:ksi. Tämä alue sisältää tiedot proteiinin tai RNA:n rakentamiseksi.
Intronit ja Eksonit:
Tehtävä: Intronit ovat ei-koodaavia sekvenssejä, jotka eivät koodaa proteiinia, kun taas eksonit ovat koodaavia sekvenssejä, jotka sisältävät informaation proteiinien rakentamiseksi. Pre-mRNA:ssa intronit ja eksonit esiintyvät yhdessä, ja RNA-prosessoinnin aikana intronit poistetaan, kun taas eksonit yhdistetään toisiinsa, jotta muodostuu lähetti-RNA (mRNA).
3’ ja 5’ Pääty:
Tehtävä: DNA- ja RNA-molekyyleissä on suunta, joka määräytyy nukleotidien sijoittelusta. 3’ päässä on sokeriryhmän hydroksyyliryhmä, kun taas 5’ päässä on fosfaattiryhmä. Tämä suuntaviite on tärkeä transkription ja translaktion aikana.
Aminohappokoodi:
Tehtävä: Aminohappokoodi on kolmen emäsparin (triplet) sekvenssi, joka koodaa yhden aminohapon. Aminohapot yhdistyvät proteiinien rakentamiseksi.
Regulaattoriset sekvenssit:
Tehtävä: Nämä ovat sekvenssejä, jotka sijaitsevat geenin ympärillä ja vaikuttavat sen ilmentymiseen, kuten enhanserit ja silencerit.
Miten geenien toimintaa säädellään?
Geenien toiminnan eli ilmenemisen säätely vaikuttaa solussa muodostuvaan proteiinivalikoimaan ja siten solun toimintaan ja ominaisuuksiin.
Transkription säätely on geenisäätelyn tärkein muoto. Säätelygeenien koodaamien säätelyproteiinien avulla solu voi aktivoida tietyn geenin transkription ja sitä kautta sen koodaaman proteiinin muodostumisen soluun
Geenien toimintaa voidaan säädellä myös vaikuttamalla lähetti-RNA:n käyttöaikaan. Mitä kauemmin valmistettu lähetti-RNA-säilyy, sitä enemmän sitä ehditään käyttää transkriptiossa ja sitä enemmän geenituotetta muodostuu.
Myös vaihtoehtoinen silmukointi voidaan lukea geenin toiminnan säätelyksi. Osa geenien toiminnan säätelystä on epigeneettistä säätelyä, joka voi periytyä vanhemmalta jälkeläiselle ainakin muutaman sukupolven ajan. Epigeneettisessä säätelyssä kromatiinin rakenne muuttuu jonkin geenin kohdalta niin, että kyseisen geenin transkriptio helpottuu tai estyy.
DNA-nukleotidi
on DNA:n rakenneosa, jossa on yksi emäs (A, T, C tai G), deoksiriboosi (sokeri) ja fosfaatti.
Emäsparit DNA-molekyylissä ovat
A–T sekä C–G.
RNA-nukleotidi
on RNA:n rakenneosa, jossa on yksi emäs (A, U, C tai G) sekä riboosi (sokeri) ja fosfaatti.
Emäsparisääntö DNA:n ja RNA:n pariutuessa:
A–U, T–A, C–G.
Proteiinien rakenne ja merkitys
Primaarirakenne on kunkin proteiinin aminohappojärjestys eli aminohapposekvenssi. Aminohapot ovat toisissaan kiinni peptidisidoksin.
Sekundaarirakenteet ovat aminohappoketjuun muodostuvia kierteisiä ja levymäisiä rakenteita. Ne johtuvat aminohappojen välille muodostuvista heikoista vetysidoksista.
Sekundaarirakenteet laskostuvat proteiinin lopulliseksi kolmiulotteiseksi muodoksi, sen tertiaarirakenteeksi. Tertiaarirakennetta pitävät yllä aminohappojen sivuketjujen välille muodostuvat vety- ja ionisidokset sekä muun muassa rikkisidokset. Koska proteiinien kolmiulotteinen rakenne perustuu heikkoihin sidoksiin, proteiinit voivat denaturoitua esimerkiksi liian korkean lämpötilan, väärän pH:n tai suolapitoisuuden takia.
Joidenkin proteiinien rakenne koostuu useammasta toisiinsa liittyneestä tertiaarirakenteisesta proteiinista, jolloin puhutaan proteiinin kvartaarirakenteesta.
Proteiinien tehtäviä
Diploidi
kromosomisto koostuu vastinkromosomipareista eli keskenään samankokoisista ja samoja geenejä sisältävistä kromosomeista.
Haploidissa
solussa ei ole vastinkromosomipareja eli keskenään samanlaisia geenejä sisältäviä kromosomeja. Jokaista geeniä on silloin yleensä vain yksi kappale