3.6 Flashcards
energian ohivirtaus
tarkoittaa sitä energiaa, jonka kukin trofiataso käyttää omiin elintoimintoihinsa
sisäinen kuormitus
tarkoittaa ravinteiden vapautumista järven pohjasta hapettomissa olosuhteissa
mitkä Ilmakehän typpeä pystyvät sitomaan?
jotkin bakteerit.
geneettinen ajautuminen
Pienen populaation geenikoostumuksen sattumanvaraista muutosta
Kenttäkerroksessa kasvaa tyypillisesti varpuja ja pohjakerroksessa sammalia ja jäkäliä.
luonnehtii pohjoisia havumetsiä? (
seuraavista väittämistä kuvaa hajottajien toimintaa?
Hajottajat hajottavat orgaanisen aineksen ja vapauttavat sen sisältämät ravinteet kasvien käyttöön
kosysteemin trofiatasoja
ekologinen pyramidi
Kestävä kehitys
Ihmiskunnan tavoitetila, jossa maapallon kantokyky ei ylity, luonnonvaroja ei ylikuluteta ja kaikilla ihmisillä on ihmisarvoinen elämä.
Ekologinen kestävyys
Kestävän kehityksen osa-alue, jonka keskeisimmät tavoitteet ovat ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
Ekosysteemipalvelu
Maapallon tuottamia, ihmiselle hyödyllisiä ilmiöitä, jotka takaavat ihmisen ja muiden lajien selviämisen maapallolla.
Biodiversiteetti
Elämän monimuotoisuus, joka ilmenee kolmella eri tasolla.
IPBES
Hallitustenvälinen luontopaneeli
IPCC
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli
Hiilineutraali
Kun jonkin valtion hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin mitä valtio on pystynyt sitomaan. Myös jonkin tuotteen hiilipäästöt voidaan kompensoida sitomalla hiiltä, ja tuote voi olla tällainen.
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
lisääntyy
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
vähenee
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
lisääntyy
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
lisääntyy
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
vähenee
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
lisääntyy
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
lisääntyy
Merkitse, lisääntyykö vai väheneekö laji rehevöitymisen seurauksena.
vähenee
Mitä tarkoitetaan haitallisella vieraslajilla?
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana. Ihminen levittää niitä sekä tahattomasti että tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja leviävät kontrolloimattomasti.
Biomi
on suurekosysteemi/kasvillisuusvyöhyke, esimerkiksi sademetsävyöhyke tai pohjoinen havumetsävyöhyke
Ravintoketjussa
on tuottaja (kasvi tai muu yhteyttävä eliö), sitä syövä kasvinsyöjä (1. asteen kuluttaja), sitä syövä peto (2. asteen kuluttaja) jne. Ravintoketjun lopussa on hajottaja.
Avainlaji
on eliölaji, josta moni muu saman eliöyhteisön laji on riippuvainen. Tarjoaa esim. monipuolista ravintoa, suojaa tai muita resursseja useille muille lajeille. Avainlajin häviäminen heikentää ekosysteemiä ja vaikuttaa voimakkaasti sen muihin lajeihin. Suomessa esim. haapa, kekomuurahainen ja rakkolevä.
Endeeminen
eli kotoperäinen laji elää vain tietyllä suppealla alueella, esimerkiksi vain Saimaalla elävä saimaannorppa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeissä sekä maa- ja metsätaloudessa
Biomit siirtyvät , Eliöiden levinneisyys , Lajien väliset suhteet ja ravintoketjut ja Lajien vuodenaikaisrytmi ja lajeja kuolee sukupuuttoon
Biomit siirtyvät pohjois-eteläsuunnassa noin 150–200 kilometriä lämpötilan kohotessa asteen verran. Suomessa lehti- ja havumetsävyöhyke siirtyvät pohjoisemmaksi ja tundravyöhyke kapenee.
Eliöiden levinneisyys muuttuu. Suomessa lumi- ja jääpeitteen väheneminen vaikuttaa monien eri lajien esiintymiseen. Jään päällä lumikinoksissa pesivä saimaannorppa ja useat muut lumipeitteen suojassa talvehtivat lajit kärsivät.
Lajien väliset suhteet ja ravintoketjut muuttuvat, kun osa alueiden populaatioista pienenee tai häviää kokonaan. Korallieläimet ovat koralliriuttojen avainlajeja, jotka tarjoavat ruokaa ja suojapaikkoja eri lajeille. Jos niiden määrä pienenee tai ne häviävät alueelta, vaikuttaa se koko alueen lajistoon.
Lajien vuodenaikaisrytmi ja eläinten käytös voivat muuttua. Jotkin kasvit, kuten sinivuokko, kukkivat aiemmin, ja monet linnut, kuten västäräkki, saapuvat aiemmin keväällä Suomeen.
Lajeja kuolee sukupuuttoon. Erityisesti ympäristön suhteen kapea-alaiset tai endeemiset lajit ovat vaarassa. Uhan alla ovat esimerkiksi Suomessa esiintyvä jääleinikki ja Keski-Aasiassa elävä lumileopardi.
Avainlaji
on eliölaji, josta moni muu saman eliöyhteisön laji on riippuvainen. Tarjoaa esim. monipuolista ravintoa, suojaa tai muita resursseja useille muille lajeille. Avainlajin häviäminen heikentää ekosysteemiä ja vaikuttaa voimakkaasti sen muihin lajeihin. Suomessa esim. haapa, kekomuurahainen ja rakkolevä.
Ekosysteemin
tuottajat valmistavat fotosynteesissä (ja kemosynteesissä) orgaanista ainetta, johon ne samalla sitovat energiaa. Muodostunut aines näkyy tuottajien biomassan lisääntymisenä.
Ravinteet
ovat kasvien maasta juurillaan ottamia alkuaineita (niiden yhdisteitä), joita tarvitaan kasvuun ja biomolekyylien rakentamiseen. Jaotellaan pääravinteisiin (N, P, K, Ca, S, Mg), joita tarvitaan runsaasti, sekä hivenaineisiin
Typpi
on alkuaine, jota esiintyy ilmassa kaksimolekyylisena kaasuna (N2), mutta vesistöissä ja maaekosysteemeissä typpi esiintyy usein nitriitteinä (NO2-), nitraattina (NO3-) tai ammoniakkina (NH4- ). Typpi on usein minimitekijä ekosysteemissä.
Minimitekijä
on fysikaalinen tai kemiallinen ympäristötekijä, joka rajoittaa eniten lajin tai yksilön sopeutumista, esiintymistä tai levinneisyyttä. Kasvien kohdalla minimitekijä on usein jokin ravinne.
Sisäinen kuormitus
tarkoittaa, että järven, lammen tai Itämeren pohjasta liukenee ravinteita, kuten fosforia
Ulkoiseksi kuormitukseksi
kutsutaan esimerkiksi maa-alueilta jokien kuljettamia ravinteita ja typpikaasun liukenemista ilmakehästä veteen.
Hajakuormituksella
tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen aiheuttamaa päästölähdettä, jota ei pystytä tarkasti osoittamaan. Esimerkiksi vesistöihin maa- ja metsätaloudesta valuva typpi- ja fosforikuormitus sekä liikenteestä tuleva typpi- ja rikkikuormitus ovat hajakuormitusta.
Pistekuormituksella
tarkoitetaan vesistöön tulevia typen ja fosforin päästölähteitä, jotka on selkeästi paikannettavissa ja pistemäisiä. Kalankasvatuslaitokset ja jätevedenpuhdistamot ovat pistekuormituksen lähteitä.
Typen ja fosforin lähteet
Hajakuormituksen lähteet
Maatalous
Karjatalous
Metsätalous
Liikenne
Turvetuotanto
pistemmäiset päästölähteet
Typen ja fosforin lähteet
Tehtaat
Voimalat
Kalankasvattamot
Jätevedenpuhdistamot
Mätäneminen
on eloperäisen aineen hajoaminen hapettomissa (anaerobisissa) oloissa. Mätänemisessä muodostuu pahanhajuisia kaasuja (esim. rikkivetyä). Mätänemisessä kaikki eloperäinen aine ei pilkkoudu täydellisesti.
toimenpiteitä rehevöitymisen estämiseksi
Toimenpiteitä rehevöityneen vesistön kunnostamiseksi
rehevöitynyt itämeri
Yksi Itämeren pahimmista ongelmista on rehevöityminen. Itämeren valuma-alue on noin nelinkertainen Itämeren pinta-alaan nähden. Alueella elää noin 85 miljoona ihmistä 14 valtion alueella. Suurin osa Itämereen päätyvistä ravinteista on peräisin maataloudesta, yhdyskuntien jätevesistä, metsätaloudesta ja turpeennostosta.
Happamoitumisen vaikutukset Maaekosysteemeissä
Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy, mikä haittaa kasvien ravinteiden saantia.
Metallien, kuten alumiinin ja kadmiumin, liukoisuus kasvaa, ja niitä joutuu kasvien solukoihin.
Kasvit kärsivät kasvitaudeista, harsuuntumisesta ja pienikasvuisuudesta, kun hapan sade vahingoittaa kasvien pintasolukoita ja viherhiukkasia.
Sienirihmastot ja puiden rungoilla elävien jäkälien leväosakkaat vaurioituvat.
Happamoitumisen vaikutukset Vesiekosysteemeissä
Kalojen lisääntyminen häiriintyy, sillä kalojen mäti ja poikaset ovat herkkiä happamuuden laskulle.
Huonosti happamoitumista kestävät lajit, kuten särkikalat ja lohikalat, vähenevät.
Kalkkikuoriset lajit, esimerkiksi simpukat, kotilot ja korallit, vähenevät herkästi, koska happamassa ympäristössä kalkkikuoren rakentaminen häiriintyy.
Hajotustoiminta hidastuu, jolloin vesistön pohjassa voi olla paljon hajoamatonta ainesta.
Alumiinia ja raskasmetalleja huuhtoutuu vesistöön runsaammin, ja niiden määrä kasvaa.
Katalysaattori
on polttomoottoreiden osa, joka puhdistaa pakokaasuja. Esimerkiksi ympäristöä happamoittavat typen oksidit vähenevät pakokaasuista, kun polttomoottoriin liitetään katalysaattori. Ovat pakollisia autoissa ja Itämeren valtion laivoissa.v
Huippupeto
tarkoittaa ravintoketjun huipulla olevaa eläintä, jolla itsellään ei ole saalistajaa.
Rikastuminen ravintoketjussa
tarkoittaa aineen, yleensä ympäristönmyrkyn, määrän kasvamista trofiatasoilla ylöspäin mentäessä. Ympäristömyrkyn osuus on suurin huippupedoissa.