6.2 Flashcards

1
Q

Mitä osia ruuansulatuskanavaan kuuluu, ja mitä tehtäviä niillä on?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä tehtäviä maksalla on?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten ravintoaineiden pilkkominen ja imeytyminen tapahtuvat?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mikä on maksan rakenne?

A

Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa oikealla puolella ja painaa noin 1,5 kg. Maksan pohjasta kulkee pohjukaissuoleen sappitiehyt, jonka varrella on sappinesteen varastona toimiva sappirakko. Maksaan tulee verta suoliston seinämästä porttilaskimoa pitkin sekä aortasta verta maksavaltimoa pitkin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Millainen on munuaisten ja nefronien rakenne?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

miten virtsanmuodostus tapahtuu?

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Virtsanerityksen säätely

A

Muodostuvan virtsan määrään vaikuttaa erityisesti antidiureettinen hormoni. Hypotalamus reagoi elimistön nestehukkaan. Se saa aikaan janon tunteen ja tehostaa ADH:n vapautumista. ADH vaikuttaa munuaisiin niin, että ne ottavat enemmän vettä talteen alkuvirtsasta, eli virtsan määrä vähenee. Muita virtsan koostumukseen vaikuttavia hormoneita ovat esimerkiksi aldosteroni ja kalsitoniini.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q
A

Munuaisiin tulee verta aortasta munuaisvaltimoita pitkin. Virtsa poistuu munuaisista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon. Nefronit sijaitsevat munuaiskudoksen lohkoissa, munuaispyramideissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q
A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ravintoaineet: Hiilihydraatit

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ravintoaineet: proteiinit

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Ravintoaineet: rasvat ja muut lipidit

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ravinto aiineet muut ravintoaineet

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
A
15
Q

Ruoansulatuksen säätely

A
16
Q
  1. Matti syö lautasellisen kokojyväviljasta keitettyä kaurapuuroa. Selitä, millä tavoin kaurapuuron sisältämät proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat hajoavat Matin ruuansulatuksessa. (10 p.)
  2. Kerro, millä tavoin kaurapuuron ruuansulatuksessa pilkkoutuneet ravintoaineet kulkeutuvat ruuansulatuskanavasta muualle Matin elimistöön. (5 p.)
  3. Selitä, miten kaurapuuron pilkkoutuneet ravintoaineet vaikuttavat Matin elimistön solujen toimintoihin. (5 p.)
A
  1. (10 p.)

Hyvän vastauksen voi jäsennellä joko alla olevan esimerkin mukaisesti ravintoaineittain tai ruuansulatuskanavan rakenteen mukaisesti.

Hiilihydraattien pilkkoutuminen (yhteensä enintään 3–4 p.):

Syljen amylaasientsyymi aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen suussa. (1 p.)
Haimanesteen amylaasientsyymi erittyy pohjukaissuoleen ja jatkaa hiilihydraattien hajotusta. (1 p.)
Ohutsuolessa suolinesteen entsyymit pilkkovat hiilihydraatteja (maltoosia, sakkaroosia ja laktoosia). (1 p.)
Hiilihydraatit pilkkoutuvat monosakkarideiksi. (1 p.)
Kaikki hiilihydraatit (esimerkiksi kuidut) eivät pilkkoudu. Kuidut siirtyvät paksusuoleen ja muodostavat osan ulostetta. (1 p.)
Proteiinien pilkkoutuminen (yhteensä enintään 3–4 p.):

Mahalaukussa mahaneste on suolahapon vaikutuksesta hapanta, mikä aktivoi pepsinogeenin (1 p.) aktiiviseksi pepsiiniksi, joka aloittaa proteiinien pilkkomisen (1 p.).
Haimanesteen trypsiini (1 p.) (trypsinogeeni muuttuu ohutsuolen epiteelisolujen erittämän entsyymin vaikutuksesta trypsiiniksi) ja kymotrypsiini (1 p.) (kymotrypsinogeeni muuttuu trypsiinin vaikutuksesta kymotrypsiiniksi) jatkavat proteiinien pilkkomista.
Ohutsuolen suolinesteen peptidaasi (1 p.) jatkaa proteiinien hajottamista pilkkomalla peptidiketjuja aminohapoiksi (1 p.).
Haima erittää natriumbikarbonaatteja (ruokasooda), jotka neutraloivat ruokasulan. (1 p.)
Rasvojen pilkkoutuminen (yhteensä 3–4 p.):

Maksan sappitiehyt aukeaa pohjukaissuoleen, missä sappinesteen (vesi, bikarbonaatit, kolesteroli, sappisuolat, bilirubiini) sappisuolat (1 p.) pilkkovat rasvojen suuret rasvapallerot pienemmiksi rasvapisaroiksi. (1 p.)
Haiman lipaasientsyyymi (1 p.) hajottaa rasvoja edelleen monoglyserideiksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. (1 p.)
2. (5 p.)

Yhteensä enintään 5 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Monosakkaridit, aminohapot ja (lyhytketjuiset) rasvahapot imeytyvät ensin ohutsuolen nukkalisäkkeiden (1 p.) epiteelisoluihin ja niistä verenkiertoon (1 p.).
Glyseridit ja rasvahapot imeytyvät nukkalisäkkeiden kautta imusuoniin (1 p.).
Imusuonista rasva-aineet siirtyvät solislaskimon kautta verenkiertoon. (1 p.)
Veri kulkee maksan porttilaskimon kautta maksaan, jossa tapahtuu aineiden hajotusta, varastointia ja muokkausta. (Maksa varastoi ylimääräistä glukoosia glykogeeniksi.) (1 p.)
Maksasta veri lähtee maksalaskimon ja alaonttolaskimon kautta verenkiertoon. (1 p.)
Kaurapuuron pilkkoutuneet ravintoaineet imeytyvät verestä kudosnesteeseen ja siitä solujen solukalvojen läpi soluihin. (1 p.)
3. (5 p.)

Yhteensä enintään 5 pistettä esimerkiksi seuraavista:

Suurin osa aminohapoista kuluu solujen tarvitsemien proteiinien synteesiin. (1 p.)
Proteiinit ovat esimerkiksi solujen rakennusaineita, entsyymejä ja hormoneja. (1 p.)
Monosakkaridit ja rasvahapot sekä glyseroli ovat solujen energia-aineita. (1 p.)
Ne hajoavat lopullisesti hapen läsnä ollessa solujen mitokondrioissa soluhengityksessä (1 p.) ja vapauttavat soluille ATP-energiaa kemiallisiin reaktioihin, supistumiseen ja jakautumiseen (1 p.).
Osa rasvoista on rakennusaineina solujen kalvorakenteissa. (1 p.)

17
Q

Ihmisen aineenvaihdunnan tuloksena syntyy kuona-aineita, kuten hiilidioksidia ja typellisiä kuona-aineita. Missä prosesseissa kuona-aineita syntyy, ja miten ihmiselimistö poistaa ne?

A

Hiilidioksidi (9 p.)

Hiilidioksidia (CO2) syntyy aerobisessa soluhengityksessä, jonka päätehtävä on tuottaa ravinnosta saadusta glukoosista ATP‐energiaa.
Hiilidioksidia muodostuu glukoosista peräisin olevien hiiliatomien hapettuessa mitokondrioiden sitruunahappokierrossa, joka sinällään vastaa vain pienestä osasta
ATP:n kokonaistuotantoa.
Soluista hiilidioksidi poistuu diffuusiolla pitoisuusgradientin mukaisesti ympäröivään kudosnesteeseen.
Kudosnesteestä hiilidioksidi poistuu ohutseinäisten hiussuonten kautta laskimoverenkiertoon. (Veressä suurin osa (noin 80 %) hiilidioksidista kulkeutuu (hiilihappona) nestemäisessä veriplasmassa, osa sitoutuneena punasolujen hemoglobiiniin.)
Keuhkoissa hiilidioksidin siirtyminen uloshengitysilmaan perustuu hiilidioksidipitoisuuseroon keuhkorakkuloissa olevan ilman ja veren välillä. (Veren hiilidioksidipitoisuuden suurentuminen (pH:n pienentyminen) laukaisee automaattisen hengitysrefleksin.)
Urea (6 p.)

Ylimääräiset typpipitoiset aineenvaihduntatuotteet päätyvät maksaan, joka valmistaa niistä vesiliukoista virtsa‐ainetta, ureaa.
Urea on haitallinen kuona‐aine, joka poistuu maksasta verenkierron välityksellä munuaisiin.
Munuaisissa urea suodattuu munuaiskeräsissä alkuvirtsaan ja siirtyy edelleen munuaistiehyitten ja kokoojatiehyitten kautta virtsanjohtimeen, joka avautuu virtsarakkoon.
Virtsarakosta ja elimistöstä virtsa poistuu virtsaputkea pitkin. (Luustolihassolujen energia‐aineenvaihdunnassa syntyy myös typpipitoista kreatiniinia, joka sekin poistuu munuaisten välityksellä.)

18
Q
A
19
Q
A
20
Q
A
21
Q
A
22
Q
A
23
Q
A
24
Q

antideureettinen hormoni

A

Antidiureettinen hormoni eli ADH; aivolisäkkeen takalohkon erittämä hormoni, joka säätelee elimistön vesipitoisuutta munuaisten toiminnan kautta. Vaikuttaa samalla verenpaineeseen.