2.5 Muisti Flashcards
Atkinsonin ja Shiriffin muistimalli
- Aisti-
- Työ-
- Säilömuisti
Baddley ja Hitch
Työmuistin jaottelu:
- Visuaalisspatiaalinen
- Fonologinen kehä
- Keskusyksikkö
+ EPISODINEN PUSKURI
Aistimuistin jaottelu
Sensorinen tai purskurimuisti
-» Kaiku-, ikoni- ja kosketusmuisti
Keskusyksikkö: määritelmä, tehtävä, hermostollinen perusta.
- M = TARKKAAVAISUUSPROSESSORI, joka toimii JAETUN ja VALIKOIVAN tarkkaavaisuuden tilanteissa ja
PITKÄKESTOISEN MUISTIN aktivoinnissa
……. - T = Kontrolloi ja koordinoi ALASYSTEEMIEN TOIMINTAA sekä
työstää KOGNITIIVISIA TEHTÄVIÄ, kuten ongelmanratkaisua
.. - Ylläpitää KOKONAISKUVAA
ja TOIMINTASUUNNITELMAA
yhdistämällä käsiteltävää ainesta ja muistitietoa
……. - H = Sijaitsee etuotsalohkoissa
Visuaalisspatiaalinen: määritelmä, tehtävä, sijainti
- M = VISUAALISEN ja AVARUUDELLISEN informaation käsittelyjärjestelmä.
..
Kaksi erilaista muistiprosessia: - yksityiskohtien muistaminen ilman tietoa sijainnista ja
- tarkan sijainnin muistaminen.
…….. - T = YLLÄPITÄÄ tiedonkäsittelyyn liittyviä MIELIKUVIA VÄLIAIKAISESTI ja
toimii mm. suunnistaessa.
……… - S = Oikeanpuoleinen päälakilohko
Fonologinen kehä, jaottelu, määritelmä, tehtävä, sijainti
Jaetaan:
1. Fonologinen varasto
-> säilyttää väliaikaisesti 1-2 sekuntia PUHEPERUSTAISTA INFORMAATIOTA
-» osallinen PUHEEN TULKINNASSA.
……
2. Fonologinen silmukka
-> Tuottaa puhetta KONTROLLOIMALLA SISÄISEN PUHEEN ARTIKULAATIOTA.
- Vasemman aivopuoliskon päälakilohko
……
Lisäksi Brocan alue
Episodinen puskuri, tehtävä, hermosto
- T = Yhdistelee työmuistissa käsiteltyä aistitietoa moniaistisiksi tapahtumiksi ja palauttaa muistoja säilömuisista.
…… - H = Vasen ohimolohko,
Hippokampus,
Amygdala,
Nisälisäkkeet
Säilömuistin jaottelu, perusta, kapasiteetti
- Deklaratiivinen muisti
- Episodinen: eksplisiittiset muistot
- Semanttinen: eksplisiittiset muistot
…… - Proseduraalinen eli taitomuisti: implisiittinen muisti
…….
Kyseiset muistin rakenteet toimivat rinnakkain ja vertailevat sekä ovat jatkuvassa yhteydessä.
..
Perustuu hermoverkkojen miljardeissa synapseissa tapahtuviin yhtäaikaisiin muutoksiin.
..
Kapasiteetti on lähes rajaton, mikä perustuu limittäisiin hermoverkkoihin,7
Episodinen muisti, määritelmä, tehtävä, hermosto // Mikä mahdollistaa tämän synnyn?
- M = Elämänkerrallinen muisti + tunnemuisti
…… - T = Tallentaa NARRATIIVISTA, TAPAHTUMIIN LIITTYVÄÄ JA AJALLISTA TIETOA henkilökohtaisesta elämästä.
…… - H =
Hippokampuksen mediaalitemporaalilohkot eli MTL
Talamus
Aivokuori
…….
Minuus mahdollistaa -» alle 2-vuotiaalla ei ole tällaista minuutta.
Semanttinen muisti, määritelmä, tehtävä, hermosto
- M = Tietomuisti, joka sisältää käsitteet ja asiat
…… - T = Merkityksen ymmärtäminen
…… - H =
Aivokuori
Ohimolohkot
Proseduraalinen muisti, määritelmä, tehtävä, hermosto
- M = Eli taitomuisti
…… - T = Automatisoituneet taidot ja
tietoisesta ohjauksesta riippumattomat tavat
…… - H =
Häntätumake
Aivokuorukka
Pikkuaivot
Amnesioiden joattelu
Retrogradinen ja
anterogradinen
Retrogradinen amensia: määritelmä, syyt
Muistinmenetys, joka kohdistuu aivojen VAURIOITUMISTA TAI SAIRASTUMISTA EDELTÄVÄÄN AIKAAN.
…
Syitä:
- Aivohalvays
- Aivovaurio
- Neurologiset sairaudet: Korsakovin oireyhtymä (alkoholi), Alzheimer
- Epsiodiseen muistiin liittyvien alueiden vauriot
Anterogradinen amnesia
Eteenpäin suuntautuva muistinmenetys, jossa potilas ei kykyene muodostamaan uusia muistoja vaurion jälkeiseltä ajalta.
Muistin toimintaan vaikuttavia tekijöitä, 8 kpl
- Väsymys ja uniongelmat
- Ikä
- Vähäinen liikunta
- Puuttellinen ravitsemus
- Kiire ja stressi
… - Alkoholi ja muut päihteet
- Lääkkeet
… - Sairaudet, kuten masennus ja dementiat
Dementia: määritelmä ja ominaiset piirteet (4)
- Laaja-alainen aivotoiminnan häiriö.
1. Ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua
2. Agnosiat: näkeminen
3. Afasiat: kuulo
4. Apraksia: vaikeus pukeutua ja suorittaa motorisia liikesarjoja
Dementian syitä 6
- Vitamiinien puutos
… - Myrkytystila
- Liiallinen lääkekäyttö
… - Sairaudet: Parkinson, Alzheimer, Lewyn kappale -tauti, masennus
… - Aivokasvaimet
- Keskushermoston tulehdukset
Pseudodementia
Masennuksen aiheuttama dementiaa muistuttava tila.
Muistin toimintaperiaatteet, 6 kpl
- Aivokuorelle saapuvat ärsykkeet aktivoivat laajan määrän neuroneja, jotka jakautuvart kaikkialle korteksin alueelle: Hippokampus
- 0,5 h -» pysyvään muistiin
- Vain pieni osa varastoidaan muistiin joko AUTOMAATTISESTI TAI AKTIIVISEN TOIMINNAN myötä.
-» osa pyritään unohtamaan - VALVEILLAOLO on välttämätöntä ja TARKAAVAISUUS AUTTAA
- MOTIVAATIO edesuattaa
- Mieleenpainamista voi tehostaa
Schacter ja Tulving
Jaottelivat säilömuistin:
1. Deklaratiivinen eli eksplisiittinen muisti
- Mieleenpalautettavat muistot, jotka voivat muuttua mieleenpalautuksen ja säilömisen välissä
- Episodinen ja semanttinen muisti
- Häiriöiden, valhemuistojen ja virheiden mahdollisuus
..
2. Nondeklaratiivinen eli implisiittinen muisti:
- TIETOISUUS EI TAVOITA.
- Varhaisimmat kokemuksemme
- Proseduraalinen, virittäminen ja ei-assosiatiivinen muisti
Priming:
- Semanttisen muistin tulkinnallinen puoli
Deklaratiivinen eli eksplisiittinen muisti
- Mieleenpalautettavien muistojen käsittely.
- HÄIRIÖIDEN, VALHEMUISTOJEN ja VIRHEIDEN MAHDOLLISUUS
-» Elämänhistorian uudelleenjäsentäminen mahdollistuu.
… - Sir Frederic Bartlett ja Elisabeth Loftus
Nondeklaratiivinen eli implisiittinen muisti, myös jaottelu
- Varhaisimmat kokemuksemme
1. Taitomuisti
2. Refleksit
3. Ei-assosiatiivinen muisti: sensitaatio ja habituaatio: aivotoiminnallisesti refleksiradat aktiivisia.
4. Virittäminen eli priming
Virittämis- eli alustusmuisti eli priming, merkitys, tehtävä, hermosto, jaottelu
Semanttisen muistin TULKINNALLINEN muisti
-» ohjaa vaihdoksia mieltymyksissä ja arvioinneissa.
..
- Ärsykkeen tuottama valmius reagoida samantyyppisiin ärsykkeisiin
..
Aivokuori
…
1. Käsitteellinen: Yhteydessä etuaivolohkon käsitteellisten systeemien muutoksiin.
2. Tulkinnallinen: Tulkinnallisten representaatioiden muutoksiin posteriorisella neokortkesilla
…
Cruscon ja Wetzel
Kuka on tutkinut ikonimuistia?
George Sperling
Ikonimuistin ajallisen keston tutkiminen
-» Näköaisti koodaa havainnot vain 1/4 sekunnin ajaksi ellei ne jostain syystä valikoidu työmuistiin
Kuka on tutkinut työmuistia?
John Brown, Lloyd ja Margaret Peterson
- Näytettiin kolmen konsonantin sarjoja
-» Heti palauttaminen johti hyvään muistisuorituksen
-» Välitehtävän pituus ja vaikeus vaikeutti muistisuoritusta
Kuka on tutkinut episodista muistia?
Wagenaar
Kirjasi kuuden vuoden ajalta tapahtumista:
- Miellyttävyys
- Oma tunnereaktio
- Tapahtuman erikoislaatu
…
-» Ajankohta hyödytön
-» Erikoislaatu paransi muistamista
-» Tunnereaktio: viimesen vuoden aikana miellyttävät asiat > epämiellyttävät
Vauriot amygdalassa ja muistaminen
Vauriot aiheuttavat emotionaalisesti virittyneiden asioiden muistamisen vaikeuksia.
Vauriot hippokampuksessa ja muistaminen
Vauriot aiheuttavat ongelmia mieleenpainamisen suhteen.
Tietoinen uuden oppiminen hankaloituu. (myös talamus)
Elisabeth Loftus
Tutki valemuistoja
Aleksander Lurija
Tutki Herra S ja hänen äärimmäistä muistitoimintaa, joka johtui todella voimakkaasta aistiiedon sekoittumisesta eli synestesiasta.
Ei kyennyt unohtamaan
Craik ja Lochart
Muistin prosessointitasot, jossa merkityksellistä on tiedon prosessointi mahdollisimman syvällä tasolla, jolloin sen muistaminen on kaikista helpointa.
EI KOROSTA muistin rakennetta.
Muistin rekonstruktiivisuus
Tietoa UUDELLEEN JÄRJESTELEVÄ ja RAKENTAVA.
-» Yhdistelee tietoa, täydentää aukkoja, altis muuttumiselle
Muisti on joustava ja uutta luova prosessi, jossa informaatio muuttuu skeemojen ohjaamana.
Muistiin liittyvät tutkijat ja teoriat
- Atkinsonin ja Shiriffin - Monivarastomalli
- Baddley ja Hitch - Työmuistin jaottelu
- Elisabeth Loftus - Valemuistot
- Schacter ja Tulving - Eksplisiittinen ja implisiittinen muisti
- Craik ja Lockart - Prosessointitasot
- George Sperling - Ikonimuisti ja kirjainmatriisikokeet
- Brown ja Petersonit - Työmuistin kesto
- Wagenaar - Episodinen muisti
- Sir Frederik Bartlett - Skeemat muistisuorituksessa
- Muisti ei palauta muistoja muuttumattomina
- Skeemoilla on ratkaiseva vaikutus siihen mitä ja miten muistetaan - Aleksander Lurija - Herra S ja synestesia
- Unohtamisteoriat
- Häipymisteoria
- Häirintäteoria
Proaktiivinen eli ennen opittu häiritsee uuden oppimista.
Retroaktiivinen eli jälkeen opittu pyyhkii edelliset, esim. opiskelut
- Torjuntateoria - yksilö torjuu epämiellyttävät ja vastenmieliset muistiainekset, freudilainen
Työmuistin rakenteiden hermostollinen perusta
1. Keskusyksikkö:
- Etuotsalohkot
…
2. Visuaalisspatiaalinen:
- Oikea parietaalinen lohko
…
3. Fonologinen kehä:
- Vasen parietaalinen lohko
- Brocan alue
…
4. Episodinen puskuri:
- Vasen ohimolohko
- Hippokampus, amygdala
- Nisälisäkkeet
Säilömuistin rakenteiden hermostollinen perusta
- Deklaratiivinen: EPISODINEN
- Hippokampus, mediaalitemporaalilohkot eli MTL
- Talamus, aivokuori - Deklaratiivinen: SEMANTTINEN
- Aivokuori
- Ohimolohkot - Proseduraalinen muisti
- Aivokuorukka
- Häntätumake
- Pikkuaivot
- Nisälisäkkeet
