Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

psyka > 2.5 Muisti > Flashcards

2.5 Muisti Flashcards

1
Q

Atkinsonin ja Shiriffin muistimalli

A
  • Aisti-
  • Työ-
  • Säilömuisti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Baddley ja Hitch

A

Työmuistin jaottelu:
- Visuaalisspatiaalinen
- Fonologinen kehä
- Keskusyksikkö
+ EPISODINEN PUSKURI

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Aistimuistin jaottelu

A

Sensorinen tai purskurimuisti
-» Kaiku-, ikoni- ja kosketusmuisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Keskusyksikkö: määritelmä, tehtävä, hermostollinen perusta.

A
  • M = TARKKAAVAISUUSPROSESSORI, joka toimii JAETUN ja VALIKOIVAN tarkkaavaisuuden tilanteissa ja
    PITKÄKESTOISEN MUISTIN aktivoinnissa
    …….
  • T = Kontrolloi ja koordinoi ALASYSTEEMIEN TOIMINTAA sekä
    työstää KOGNITIIVISIA TEHTÄVIÄ, kuten ongelmanratkaisua
    ..
  • Ylläpitää KOKONAISKUVAA
    ja TOIMINTASUUNNITELMAA
    yhdistämällä käsiteltävää ainesta ja muistitietoa
    …….
  • H = Sijaitsee etuotsalohkoissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Visuaalisspatiaalinen: määritelmä, tehtävä, sijainti

A
  • M = VISUAALISEN ja AVARUUDELLISEN informaation käsittelyjärjestelmä.
    ..
    Kaksi erilaista muistiprosessia:
  • yksityiskohtien muistaminen ilman tietoa sijainnista ja
  • tarkan sijainnin muistaminen.
    ……..
  • T = YLLÄPITÄÄ tiedonkäsittelyyn liittyviä MIELIKUVIA VÄLIAIKAISESTI ja
    toimii mm. suunnistaessa.
    ………
  • S = Oikeanpuoleinen päälakilohko
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Fonologinen kehä, jaottelu, määritelmä, tehtävä, sijainti

A

Jaetaan:
1. Fonologinen varasto
-> säilyttää väliaikaisesti 1-2 sekuntia PUHEPERUSTAISTA INFORMAATIOTA
-» osallinen PUHEEN TULKINNASSA.
……
2. Fonologinen silmukka
-> Tuottaa puhetta KONTROLLOIMALLA SISÄISEN PUHEEN ARTIKULAATIOTA.
- Vasemman aivopuoliskon päälakilohko
……
Lisäksi Brocan alue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Episodinen puskuri, tehtävä, hermosto

A
  • T = Yhdistelee työmuistissa käsiteltyä aistitietoa moniaistisiksi tapahtumiksi ja palauttaa muistoja säilömuisista.
    ……
  • H = Vasen ohimolohko,
    Hippokampus,
    Amygdala,
    Nisälisäkkeet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Säilömuistin jaottelu, perusta, kapasiteetti

A
  1. Deklaratiivinen muisti
    - Episodinen: eksplisiittiset muistot
    - Semanttinen: eksplisiittiset muistot
    ……
  2. Proseduraalinen eli taitomuisti: implisiittinen muisti
    …….
    Kyseiset muistin rakenteet toimivat rinnakkain ja vertailevat sekä ovat jatkuvassa yhteydessä.
    ..
    Perustuu hermoverkkojen miljardeissa synapseissa tapahtuviin yhtäaikaisiin muutoksiin.
    ..
    Kapasiteetti on lähes rajaton, mikä perustuu limittäisiin hermoverkkoihin,7
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Episodinen muisti, määritelmä, tehtävä, hermosto // Mikä mahdollistaa tämän synnyn?

A
  • M = Elämänkerrallinen muisti + tunnemuisti
    ……
  • T = Tallentaa NARRATIIVISTA, TAPAHTUMIIN LIITTYVÄÄ JA AJALLISTA TIETOA henkilökohtaisesta elämästä.
    ……
  • H =
    Hippokampuksen mediaalitemporaalilohkot eli MTL
    Talamus
    Aivokuori
    …….
    Minuus mahdollistaa -» alle 2-vuotiaalla ei ole tällaista minuutta.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Semanttinen muisti, määritelmä, tehtävä, hermosto

A
  • M = Tietomuisti, joka sisältää käsitteet ja asiat
    ……
  • T = Merkityksen ymmärtäminen
    ……
  • H =
    Aivokuori
    Ohimolohkot
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Proseduraalinen muisti, määritelmä, tehtävä, hermosto

A
  • M = Eli taitomuisti
    ……
  • T = Automatisoituneet taidot ja
    tietoisesta ohjauksesta riippumattomat tavat
    ……
  • H =
    Häntätumake
    Aivokuorukka
    Pikkuaivot
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Amnesioiden joattelu

A

Retrogradinen ja
anterogradinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Retrogradinen amensia: määritelmä, syyt

A

Muistinmenetys, joka kohdistuu aivojen VAURIOITUMISTA TAI SAIRASTUMISTA EDELTÄVÄÄN AIKAAN.
…
Syitä:
- Aivohalvays
- Aivovaurio
- Neurologiset sairaudet: Korsakovin oireyhtymä (alkoholi), Alzheimer
- Epsiodiseen muistiin liittyvien alueiden vauriot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Anterogradinen amnesia

A

Eteenpäin suuntautuva muistinmenetys, jossa potilas ei kykyene muodostamaan uusia muistoja vaurion jälkeiseltä ajalta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Muistin toimintaan vaikuttavia tekijöitä, 8 kpl

A
  1. Väsymys ja uniongelmat
  2. Ikä
  3. Vähäinen liikunta
  4. Puuttellinen ravitsemus
  5. Kiire ja stressi
    …
  6. Alkoholi ja muut päihteet
  7. Lääkkeet
    …
  8. Sairaudet, kuten masennus ja dementiat
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Dementia: määritelmä ja ominaiset piirteet (4)

A
  • Laaja-alainen aivotoiminnan häiriö.
    1. Ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua
    2. Agnosiat: näkeminen
    3. Afasiat: kuulo
    4. Apraksia: vaikeus pukeutua ja suorittaa motorisia liikesarjoja
17
Q

Dementian syitä 6

A
  1. Vitamiinien puutos
    …
  2. Myrkytystila
  3. Liiallinen lääkekäyttö
    …
  4. Sairaudet: Parkinson, Alzheimer, Lewyn kappale -tauti, masennus
    …
  5. Aivokasvaimet
  6. Keskushermoston tulehdukset
18
Q

Pseudodementia

A

Masennuksen aiheuttama dementiaa muistuttava tila.

19
Q

Muistin toimintaperiaatteet, 6 kpl

A
  1. Aivokuorelle saapuvat ärsykkeet aktivoivat laajan määrän neuroneja, jotka jakautuvart kaikkialle korteksin alueelle: Hippokampus
  2. 0,5 h -» pysyvään muistiin
  3. Vain pieni osa varastoidaan muistiin joko AUTOMAATTISESTI TAI AKTIIVISEN TOIMINNAN myötä.
    -» osa pyritään unohtamaan
  4. VALVEILLAOLO on välttämätöntä ja TARKAAVAISUUS AUTTAA
  5. MOTIVAATIO edesuattaa
  6. Mieleenpainamista voi tehostaa
20
Q

Schacter ja Tulving

A

Jaottelivat säilömuistin:
1. Deklaratiivinen eli eksplisiittinen muisti
- Mieleenpalautettavat muistot, jotka voivat muuttua mieleenpalautuksen ja säilömisen välissä
- Episodinen ja semanttinen muisti
- Häiriöiden, valhemuistojen ja virheiden mahdollisuus
..
2. Nondeklaratiivinen eli implisiittinen muisti:
- TIETOISUUS EI TAVOITA.
- Varhaisimmat kokemuksemme
- Proseduraalinen, virittäminen ja ei-assosiatiivinen muisti
Priming:
- Semanttisen muistin tulkinnallinen puoli

21
Q

Deklaratiivinen eli eksplisiittinen muisti

A
  • Mieleenpalautettavien muistojen käsittely.
  • HÄIRIÖIDEN, VALHEMUISTOJEN ja VIRHEIDEN MAHDOLLISUUS
    -» Elämänhistorian uudelleenjäsentäminen mahdollistuu.
    …
  • Sir Frederic Bartlett ja Elisabeth Loftus
22
Q

Nondeklaratiivinen eli implisiittinen muisti, myös jaottelu

A
  • Varhaisimmat kokemuksemme
    1. Taitomuisti
    2. Refleksit
    3. Ei-assosiatiivinen muisti: sensitaatio ja habituaatio: aivotoiminnallisesti refleksiradat aktiivisia.
    4. Virittäminen eli priming
23
Q

Virittämis- eli alustusmuisti eli priming, merkitys, tehtävä, hermosto, jaottelu

A

Semanttisen muistin TULKINNALLINEN muisti
-» ohjaa vaihdoksia mieltymyksissä ja arvioinneissa.
..
- Ärsykkeen tuottama valmius reagoida samantyyppisiin ärsykkeisiin
..
Aivokuori
…
1. Käsitteellinen: Yhteydessä etuaivolohkon käsitteellisten systeemien muutoksiin.
2. Tulkinnallinen: Tulkinnallisten representaatioiden muutoksiin posteriorisella neokortkesilla
…
Cruscon ja Wetzel

24
Q

Kuka on tutkinut ikonimuistia?

A

George Sperling
Ikonimuistin ajallisen keston tutkiminen
-» Näköaisti koodaa havainnot vain 1/4 sekunnin ajaksi ellei ne jostain syystä valikoidu työmuistiin

25
Q

Kuka on tutkinut työmuistia?

A

John Brown, Lloyd ja Margaret Peterson
- Näytettiin kolmen konsonantin sarjoja
-» Heti palauttaminen johti hyvään muistisuorituksen
-» Välitehtävän pituus ja vaikeus vaikeutti muistisuoritusta

26
Q

Kuka on tutkinut episodista muistia?

A

Wagenaar
Kirjasi kuuden vuoden ajalta tapahtumista:
- Miellyttävyys
- Oma tunnereaktio
- Tapahtuman erikoislaatu
…
-» Ajankohta hyödytön
-» Erikoislaatu paransi muistamista
-» Tunnereaktio: viimesen vuoden aikana miellyttävät asiat > epämiellyttävät

27
Q

Vauriot amygdalassa ja muistaminen

A

Vauriot aiheuttavat emotionaalisesti virittyneiden asioiden muistamisen vaikeuksia.

28
Q

Vauriot hippokampuksessa ja muistaminen

A

Vauriot aiheuttavat ongelmia mieleenpainamisen suhteen.
Tietoinen uuden oppiminen hankaloituu. (myös talamus)

29
Q

Elisabeth Loftus

A

Tutki valemuistoja

30
Q

Aleksander Lurija

A

Tutki Herra S ja hänen äärimmäistä muistitoimintaa, joka johtui todella voimakkaasta aistiiedon sekoittumisesta eli synestesiasta.
Ei kyennyt unohtamaan

31
Q

Craik ja Lochart

A

Muistin prosessointitasot, jossa merkityksellistä on tiedon prosessointi mahdollisimman syvällä tasolla, jolloin sen muistaminen on kaikista helpointa.
EI KOROSTA muistin rakennetta.

32
Q

Muistin rekonstruktiivisuus

A

Tietoa UUDELLEEN JÄRJESTELEVÄ ja RAKENTAVA.
-» Yhdistelee tietoa, täydentää aukkoja, altis muuttumiselle
Muisti on joustava ja uutta luova prosessi, jossa informaatio muuttuu skeemojen ohjaamana.

33
Q

Muistiin liittyvät tutkijat ja teoriat

A
  1. Atkinsonin ja Shiriffin - Monivarastomalli
  2. Baddley ja Hitch - Työmuistin jaottelu
  3. Elisabeth Loftus - Valemuistot
  4. Schacter ja Tulving - Eksplisiittinen ja implisiittinen muisti
  5. Craik ja Lockart - Prosessointitasot
  6. George Sperling - Ikonimuisti ja kirjainmatriisikokeet
  7. Brown ja Petersonit - Työmuistin kesto
  8. Wagenaar - Episodinen muisti
  9. Sir Frederik Bartlett - Skeemat muistisuorituksessa
    - Muisti ei palauta muistoja muuttumattomina
    - Skeemoilla on ratkaiseva vaikutus siihen mitä ja miten muistetaan
  10. Aleksander Lurija - Herra S ja synestesia
  11. Unohtamisteoriat
    - Häipymisteoria
    - Häirintäteoria
    Proaktiivinen eli ennen opittu häiritsee uuden oppimista.
    Retroaktiivinen eli jälkeen opittu pyyhkii edelliset, esim. opiskelut
    - Torjuntateoria - yksilö torjuu epämiellyttävät ja vastenmieliset muistiainekset, freudilainen
34
Q

Työmuistin rakenteiden hermostollinen perusta

A

1. Keskusyksikkö:
- Etuotsalohkot
…
2. Visuaalisspatiaalinen:
- Oikea parietaalinen lohko
…
3. Fonologinen kehä:
- Vasen parietaalinen lohko
- Brocan alue
…
4. Episodinen puskuri:
- Vasen ohimolohko
- Hippokampus, amygdala
- Nisälisäkkeet

35
Q

Säilömuistin rakenteiden hermostollinen perusta

A
  1. Deklaratiivinen: EPISODINEN
    - Hippokampus, mediaalitemporaalilohkot eli MTL
    - Talamus, aivokuori
  2. Deklaratiivinen: SEMANTTINEN
    - Aivokuori
    - Ohimolohkot
  3. Proseduraalinen muisti
    - Aivokuorukka
    - Häntätumake
    - Pikkuaivot
    - Nisälisäkkeet

psyka (29 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions