Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

psyka > 2.4 Havaitseminen > Flashcards

2.4 Havaitseminen Flashcards

1
Q

Havaitseminen on…

A

Aisti-informaation vastaanottamista, tulkintaa ja jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi eli reprsentaatioiksi maailmasta, jota sisäiset mallit ohjaavat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Millainen havaitsemisprosessi on ja mitä siihen liittyy?

A

Aktiivinen ärsykkeiden jäsentäminen, valikointi ja tulkinta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Havaintokynnys

A

Heikoin ärsyke, jonka aistit havaitsevat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sensorinen adaptaatio

A

Sopeutuminen vallitsevaan ärsykeympäristöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Havaintoprosessin vaiheet

A
  1. Ärsyke aiheuttaa aistinelimestä lähteviä signaaleja, jotka se esikäsittelee.
  2. Signaali lähtee aistihermoa pitkin eteenpäin keskushermostoon
  3. Primaarit ja sekundaarit aivokuoren alueet + assosiaatioalueet, jossa ärsykettä analysoidaan.
  4. Tietoinen kokemus ärsykkeestä tapahtuu aivojen etuotsalohkoissa.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Havainnointiin vaikuttaa: (6)

A
  • Muut kognitiiviset toiminnot
  • Sisäiset mallit
  • Mielekkyysperiaate
    ….
  • Havaintokonstanssit
  • Hahmolait
  • Syvyysvihjeet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Havaintokonstanssi ja mitä sen avulla havaitaan

A

Ympäristön kohteiden uskotaan säilyttävän ominaisuutensa SUHTEEELLISESTI VAKIONA.
….
-> Etäisyydet, muodot, värit ja koot
-» Ihminen ei usko kaukana olevan ihmisen olevan senttimetrin pituinen ja kasvavan kokoa lähestyessään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mielekkyysperiaate ja miten ilmenee?

A

Tasapainon ylläpitäminen minuuteen kohdistuvien sisäisten ja ulkoisten paineiden välillä
….
Toteutuu mielekkyyskokemuksena:
1. Psyyken tasapaino
2. Miielihyväsävytteinen minäkokemus
3. Minäkokemuksen eheys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mielekkyyskokemuksen kolme kriteeriä

A
  1. Psyyken tasapainotila
  2. Mielihyväsävytteinen minäkokemus
  3. Minäkokemuksen eheys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Psyykkinen itsesäätely + 2 ilmenemismuotoa

A

Dynaamista SISÄISEN KOKEMUSMAAILMAN muokkaamista ja ULKOISEN TOIMINNAN ohjaamista.
….
1. Ulkoisesti havaittava toiminta ja persoonallisuus
2. Mielekkyysperiaate eli ei-ulospäin havaittava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Psyykkisen itsesäätelyn keinot ja miten niitä kuvataan?

A
  1. Coping-keinot
    TIETOISIA, TAHDONALAISIA ja TAVOITTEELLISIA menetelmiä ongelman ratkaisemiseksi.
    ….
  2. Defenssimekanismit
    ESITIETOISIA, jopa TIEDOSTAMATTOMIA, jopa lapsekkaita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Coping-keinot jaetaan…

A
  1. Psyykkinen työ
    -> Ajattelutoiminta, muisti- sekä mielikuvat, ongelman ulottuvuuksien kartoitus, purku, ratkaisu.
    ….
  2. Fyysinen työ -> endorfiinit
    ….
  3. Sosiaalinen toiminta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Esimerkkejä defenssimekanismeista

A
  1. Huumori
  2. Torjunta
  3. Selittely
  4. Omien arvojen hylkääminen
  5. Syyttely
  6. Introjektio
    = Asian ongelmat otetaan osaksi itseään ja syyllistetään itseä
  7. Projektio
    = Oma ongelma heijastetaan muihin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Syvyysvihjeet

A

Syvyysvihjeet kertovat esineiden ETÄISYYDESTÄ
1. Binokulaariset
-> Kaksi eri näkökulmaa
-> Pienet silmän ympäryslihakset tekevät sitä enemmän työtä, mitä lähempänä kohde on.
…
2. Monokulaariset
-> Täydentävät binokulaarista
- Liittyvät etäisyyden havainnointiin
- Esineiden peittyminen
- etäisyys horisontista
- pintagradientti eli pintakuvioiden toistumistiheys: kauempana tiheämmässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Hahmolaki + 3 esimerkkiä

A

Periaatteet, jotka selittävät miten havainnon osat ryhmittyvät yhteen ja miten havaintokohde erottuu taustastaan
1. Läheisyyden laki:
- Toisiaan lähellä olevat kohteet hahmotetaan yhdeksi joukoksi.
…
2. Yhteisen liikkeen laki:
- Samaan suntaan liikkuvat kohteen hahmotetaan yhteenkuuluviksi.
…
3. Sulkeutuneisuuden laki:
- Viivoista täydennetään kuvio
…
4. Hyvän jatkon laki:
- Viivat ja linjat hahmotetaan mahdollisimman sujuvana jatkumona

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Havaintoharhat ja illuusiot

A

Keskushermoston ulkomaailman ärsykkeistä tekemiä virhepäätelmiä, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaistulkintaa.

17
Q

Havaitsemisen häiriöitä

A

Agnosiat eli havaintotoiminnan häiriö, joka ilmenee vaikeutena TUNNISTAA AISTINEMLIMISTÄ TULEVAA TIETOA, vaikka AISTINELIMET TOIMIVATKIN.

  • Visuaalinen agnosia: tunnistamisen ja kuvailun vaikeus
  • Auditiivinen agnosia: kyvyttömyys tunnistaa tuttuja sanoa
  • Taktiilinen agnosia = vaikeus tunnistaa koskettamaansa
  • Prosopagnosia: kasvojen perusteella tunnistaminen ei onnistu
  • Yhdistelyagnosia: vaikeus yhdistää havaitut muodot kokonaisuuksiksi, silmälasit = polkupyörä
18
Q

Agnosien jaottelu

A
  1. Visuaalinen agnosia: tunnistamisen ja kuvailun vaikeus
  2. Auditiivinen agnosia: kyvyttömyys tunnistaa tuttuja sanoa
  3. Taktiilinen agnosia = vaikeus tunnistaa koskettamaansa
  4. Prosopagnosia: kasvojen perusteella tunnistaminen ei onnistu
  5. Yhdistelyagnosia: vaikeus yhdistää havaitut muodot kokonaisuuksiksi, silmälasit = polkupyörä
19
Q

Huomiotta jättäminen eli ngelect

A

Yksilö ei kykene suuntaamaan tarkkaavaisuutta havaintokentän vasemmalle puolelle eikä siten havaita ärsykkeitä tietoisesti.
-> Parietaalilohkon vaurio. Oikealla puolella seuraukset ovat vakavammat.

20
Q

Tarkempi kuvaus ärsykkeen muuttumisesta havainnoksi aivoissa, hermostollinen perusta

A
  • Aistielinten reseptorit reagoivat VAIN TIETTYHIN ärsykkeisiin.
  • Hermoimpulssin AIKAkoodaus ja PAIKKAkoodaus
21
Q

Aikakoodauksen muodot ja mitä ne kertovat

A

Hermoimpulseissa impulssien TIHEYTENÄ
-» Voimakkuus
….
ja NÄKÖ- JA KUULOAISTIN osalta pienenä ERIAIKAISUUTENA johtuen onko ärsyke lähempänä vasenta vai oikeaa silmää/korvaa.
-» Suunta

22
Q

Paikkakoodaus, mihin perustuu

A

Perustuu aivojen hermoRATOJEN erikoistumiseen TIETYNTYYPPISILLE ÄRSYKKEILLE
-» Näkö- ja kuulojärjestelmässä eri hermoratoja eri väreistä ja erikorkuisista äänistä.
….
Aistitiedolle varattu primaari aivokuori

23
Q

Millaisia primaasisensoriset alueet ovat?

A
  • Hermosolut ovat järjestäytyneet SENSORISIKSI KARTOIKSI.
    …
  • Tunto- ja liikeaistin edustus on hajautunut riippuen, mitä kehon eri aistimuksia käsitellään.
  • Kuuloaivokuorella omat alueet eri korkuisille äänille.
24
Q

Mikä on sekundaari- ja assosiaatioalueiden tarkoitus?

A

Näillä alueilla aistitieto yhdistyy toiminnanohjaukseen, muistiin ja opittuihin asioihin.

25
Q

Rinnakkainen ja hierarkkinen käsittely

A

Useilla eri alueilla aivoissa.
Tiedonkäsittely hermoston eri tasoilla.
…
YHTEYKSIÄ ON NIIN NOUSEVISTA KUIN MYÖS LASKEVISTA HERMORADOISTA.

26
Q

McGurk-effekti

A
  • Kuulo- ja näköinformaation sekoittuminen
    Näköhavaintona “ba” tavu
    Kuulohavaintona “ga” tavu
    -» “da” tavu
  • Kategorinen havaitseminen
    = Ihminen ei ole kykenevä havaitsemaan kuuloinformaation epäselviä välimuotoja, vaan näköinformaatio muuttaa kuulohavainnon kategorian.
    -» AISTIEN INTEGRAATIO
27
Q

Aistien integraatio

A
  • Esimerkkinä McGurk-effekti
  • Eri aisteista tulevien ärsykkeiden yhdistäminen kokonaisuudeksi eli kokonaisvaltaiseksi havainnoksi.
28
Q

Helmholz-illuusio ja Thompson & Mikellidou

A

Illuusion myötä vaakaraitainen ärsyke koetaan kapeamammaksi ja korkeammaksi

29
Q

Sensorinen deprivaatio

A

Ilman aistiärsykkeitä ihminen ahdistuu

30
Q

Priming

A

Eli tiedostamaton havaitseminen, jossa tietty aistiärsyke vaikuttaa tiedostamattomasti toisten ärsykkeiden havainnointiin.
- Cruscon ja Wetzel: kosketus lisäsi tipin antamista

31
Q

Havaitsemisen kaksisuuntaisuus

A
  1. Ärsykelähtöinen prosessointi: “Alhaalta ylös”
    - aistinelimistä -» aivokuorelle
    - vastaanottaminen ja analysointi
    …
  2. Skeemalähtöinen prosessointi: “Ylhäältä alas”
    - aivokuorelta -» aistinelimiiin
    - tulkinta kokemusten ja aiemman tiedon valossa
32
Q

Havainnointiin liittyvät tutkijat ja teoriat

A
  1. McGurk efekti
  2. Cruscon ja Wetzel - Priming

psyka (29 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions