YLE Flashcards

1
Q

Kohonnut verenpaine: anamneesi

A
  • Perussairaudet: erit. DMII, kihti, astma, nefropatia
  • Lääkitys: estrogeeni, glukokortikoidit, sympatomimeetit, NSAID, SSRI/SNRI, antipsykootit
  • Sukuanamneesi: hypertensio, DMII, dyslipidemia, sydäninfarktit nuorena sekä muut sydän- ja verisuonitaudit
  • Elintavat: ruoka (suola, rasva, kasvikset), paino, liikunta, alkoholi, tupakka, huumeet, lakritsi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kohonnut verenpaine: status

A
  • Sydän- ja keuhkoauskultaatio, valtimosuhinat
  • Pulssit, raajojen turvotukset
  • Mahan palpaatio
  • BMI, vyötärönympärys
  • Silmänpohjatutkimus mikäli diast. RR > 120 mmHg
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kohonnut verenpaine: labrat

A
  • PVK, NTP (hypokalemia/hyperaldosteronismi)
  • Glukoosi, lipidit
  • KemSeul, U Alb/Krea
  • EKG
  • Sydämen vajaatoimintaepäily -> BNP, Thorax
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Verenpainetauti: hoidon aloitus

A
  • Optimaalinen < 120 / < 80
  • > Tarkistusmittaus 5 v:n välein
  • “Normaali” 120–129 / 80–84
  • > Elintapaohjeet ja tarkistusmittaus 2 v:n välein
  • “Tyydyttävä” (korkea normaali) 130–139 / 85–89
    -> Elintapaohjeet ja verenpainetason arviointi 4 kk:n aikana
    ■ Lääkehoidon aloittamista voidaan harkita, jos potilaalla on DM I tai DM II ja munuaisten vajaatoiminta.
  • Kohonnut verenpaine:
  • Lievästi tai kohtalaisesti kohonnut 140–179 / 90–109
    -> Elintapaohjeet ja verenpainetason arviointi 2 kk:n aikana
    ■ Lääkehoito aloitetaan, jos kotona mitattu tai ambulatorinen verenpaine on koholla (> 135/85 mmHg) elintapahoidosta huolimatta.
    ■ Jos potilaalla on oireinen sydän- ja verisuonisairaus tai munuaissairaus, annetaan elintapaohjeet ja lääkehoito aloitetaan ilman seurantaa, kun verenpainetaso on varmistettu riittävällä määrällä mittauksia
  • Huomattavasti kohonnut ≥ 180 / ≥110
  • > Verenpainetason arviointi 1–2 viikon aikana, elintapaohjeet ja hoidon aloitus
  • Hypertensiivinen kriisi ≥ 200 / ≥130
    -> Välitön hoito
    ■ Oireeton →
    ● Hoidon aloitus 3–4 lääkkeen yhdistelmällä, esim. amlodipiini 5 mg +bisoprololi 5 mg + hydroklooritiatsidi 12.5 mg + enalapriili 10 mg.
    ● Hoitovaste tarkistetaan 1–3 vrk:n kuluessa.
    ■ Päänsärky/huimaus → Catapresan 0.5-1 amp (voidaan uusia 30-60 min jälkeen)
  • Isoloitunut systolinen hypertensio ≥ 140 / < 90
  • > Verenpainetason arviointi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Verenpainetauti: kotihoito

A

Kotimittaukset
- vähintään 4 päivän ajan, kaksoismittausten keskiarvo (aamu + ilta)

Elintapaohjeet

  • enemmän vihanneksia ja hedelmiä
  • enemmän täysjyväviljaa
  • vähemmän suolaa (< 5 g/pvä)
  • liikuntaa: väh. 30 min 5 krt/vko
  • laihdutus 5-10% ruumiinpainosta
  • tupakoinnin lopetus
  • alkoholin vähentäminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Verenpainetauti: tavoitetaso

A

○ Tavallisesti <140/90, kotimittauksissa 135/85
■ Optimaalinen RR on <120/80 mmHg.
■ Normaali RR on < 130/85 mmHg
■ Tyydyttävällä tasolla (korkea normaali) verenpaine on 130–139/85–89 mmHg

○ Iäkkäät (>80-v): RR <150/90

○ DM: RR <140/80

○ Albuminuria, munuaisten vajaatoiminta, sairastettu sydän- tai aivoinfarkti: RR
< 130/80

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Verenpainetauti: lääkitys

A

○ ACE-estäjä: Cardace (ramipriili) 2,5 mg -> nosta 5 mg 1 kk jälkeen (maksimiannos 10 mg)

  • NTP-kontorlli 1 kk kuluttua
  • Kontraindikaatiot: munuaisten vajaatoiminta vanhuksilla, vaikea aortta- tai mitraalistenoosi, raskaus
  • Ei raskaana oleville
  • Maksimivaikutus 3-4 vkon kuluttua
  • Haittavaikutukset: yskä

○ AT-salpaaja: Losartan 50 mg -> voidaan myöshemmin nostaa 100 mg (voi aloittaa 0,5 tabl 100 mg)

  • NTP-kontrolli 1 kk kuluttua
  • Vaikutus 3-6 vkon kuluttua

○ Kalsium-salpaaja: Amlodipiini 5 mg -> voidaan nostaa 10 mg

  • Ei lab. kontrollien tarvetta
  • Haittavaikutukset: jalkojen turvotus

○ Diureetit: Hydrex semi 25 mg / Hydrex 50 mg (hydroklooritiatsidi) tai Diurex mite 2,5/25 mg / Diurex 5/50 mg (amiloridi ja hydroklooritiatsidi)

  • Hyvä vanhoille naisille (hidastaa osteoporoosia), tai jos nesteretentiota tai yhdistelmänä
  • Kontraindikaatiot: munuaisten vajaatoiminta
  • Ei ensisijaisesti potilaille joilla on: DM II, MBO, kihti
  • Na ja K-kontrolli 1-2 kk, jatkossa 1 vuoden välein

○ Beetasalpaaja: Bisoprololi 5–10 mg × 1

  • Ensisijaisvalinta sepelvaltimotautia sairastaville tai jos potilaalla on muita beeta­salpaajahoidon indikaatioita, kuten rytmihäiriöitä
  • Käytetään myös yhdistelmähoidossa
  • Kontraindikaatiot: bradykardia ja johtumishäiriöt, astma, voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Verenpainetauti: lääkkeiden yhdistäminen

A

○ Parhaat yhdistelmät
■ ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja ja kalsiumkanavan salpaaja
■ ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja ja diureetti (tai suolarajoitus alle 5 g/vrk)
■ Beetasalpaaja ja kalsiumkanavan salpaaja (Amlodipiini, Zanidip (lerkanidipiini))
■ Kalsiumkanavan salpaaja ja diureetti

○ Mahdollisia yhdistelmiä
■ Beetasalpaaja ja diureetti (tai suolarajoitus alle 5 g/vrk)
- Tulisi välttää ensisijaisena lääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä
■ Beetasalpaaja ja ACE:n estäjä
- Ei ole verenpaineen laskun kannalta optimaalinen yhdistelmä, mutta tätäkin voidaan käyttää, jos se on muusta syystä aiheellinen (esim. sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta).

○ Varottava yhdistämästä
■ Beetasalpaaja ja verapamiili tai diltiatseemi
- Yhdistelmä voi aiheuttaa liiallisen bradykardian, verenpaineen laskun tai sydämen vajaatoiminnan vanhukselle sekä potilaalle, jonka sydänlihaksen toiminta on huonontunut.
■ Verenpainepotilaiden hoidossa ei tule käyttää RAS-järjestelmää lamaavien lääkkeiden (ATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, reniinin estäjä) yhdistelmiä, koska ne lisäävät haittavaikutuksia, mutta eivät vähennä sydän- ja verisuonitapahtumia.

○ Kolmen lääkkeen yhdistelmähoito
■ Diureetti, ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja/beetasalpaaja
■ Beetasalpaaja, vasodilatoiva kalsiumkanavan salpaaja ja diureetti

○ Neljän–viiden lääkkeen yhdistelmähoito
■ Diureetti, ACE:n estäjä/ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, beetasalpaaja
■ Hyperaldosteronismin yhteydessä spironolaktoni on tehokas lisälääke, jolla voi korvata usein ACE:n estäjän.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Verenpainetauti: seuranta

A

○ Lääkityksen vaikutukset arvioidaan 1–2 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta tai muutoksesta
■ Kotimittaukset, puhelinaika ja lab. kontrollit
● NTP ACE-estäjillä ja ATR-salpaajilla
● Na ja K diureeteilla

○ Jatkossa vuosikontrollit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Verenpainetauti: vuosikontrolli

A

○ Vointi, lääkehoidon sopivuus, syke, verenpainetaso (kotimittaukset)

○ Elintapahoidon toteutuminen: tupakointi, paino, liikunta, alkoholi,
ravintotottumukset

○ NTP (eGFR) diureettia, ACE:n estäjää, ATR:n salpaajaa ja reniininestäjää
käyttäviltä; muilta tarpeen mukaan.

○ P-Gluk, lipidit, ALAT tilanteen mukaan

○ EKG, eGFR ja U-Alb/Krea tilanteen mukaan elinkomplikaatioiden
seuraamiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Verenpainetauti: ESH-konsultaatio

A

○ Hypertensiivinen hätätilanne päivystyksenä

○ Epäily sekundaarisesta hypertensiosta:
■ Nuori potilas (alle 30-vuotias)
■ Systolinen verenpaine yli 220 mmHg tai diastolinen yli 120 mmHg
■ Äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio
■ Hoitotavoitetta ei saavuteta 3-4 lääkkeellä
■ Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireet tai löydökset
■ Potilaalla merkittäviä kohde-elinvaurioita (LVH, albuminuria,
silmänpohjalöydöksiä)
■ Munuaissairaus
■ Hypokalemia ilman diureettia

○ Epäillään vahvasti pseudohypertensiota
■ Potilaat ovat yleensä iäkkäitä, ja syynä on olkavarsivaltimon
kalkkiutuminen, jolloin mansettimenetelmällä tehty mittaus antaa liian
suuria arvoja todelliseen painetasoon nähden

○ Vaikeus löytää sopivaa lääkitystä

○ Raskaudenaikainen hypertensio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Alkoholi: liikakäytön merkkejä

A

○ Suurentuneet maksa-arvot, maksasairaus, haimatulehdus
○ Kouristukset, epilepsia
○ Unettomuus ja masentuneisuus
○ Toimintakyvyn ja suoritusten heikkeneminen, työstä poissaolot
○ Ihmissuhdeongelmat, käytöshäiriöt
○ Pikkuaivoatrofia, polyneuropatia
○ Tapaturma-alttius, myrkytykset
○ Ihottumat, ihon punoitus, teleangiektasiat
○ Hormonihäiriöt: alkoholi maskulinisoi naisia ja feminisoi miehiä (mm. impotenssi)
○ Ylipaino
○ Hypertriglyseridemia, hyperurikemia ja kihti
○ Kohonnut verenpaine, rytmihäiriöt, kardiomyopatia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Alkoholi: riskirajat

A

○ Miehillä ≥ 24 ja naisilla ≥ 16 annosta/ vko tai

○ Miehillä ≥ 4 ja naisilla ≥ 2 annosta säännöllisesti päivittäin tai

○ Miehillä ≥ 7 ja naisilla ≥ 5 annosta kerralla (toistuen viikoittain)

○ Iän ja sairauksien myötä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee, joten
ikääntyneillä keskimääräiset riskirajat ovat enintään 7 annosta alkoholia viikossa ja enintään 2 annosta kerralla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Alkoholi: anamneesi

A

○ Kysy suoraan ja selkeästi: määrä laaduittain (esim. olut, siideri, viini, väkevät)

○ AUDIT-kysely
■ Liikakäytön riskiraja on miehillä 8 ja naisilla 6 p.
■ Kolmen ensimmäisen kysymyksen AUDIT-C: raja miehillä 6 p ja naisilla 5 p
■ Vain kysymys 3: raja 2 p

○ AUDIT C-kysely
1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? 
 ei koskaan (0)
 noin kerran kuussa tai harvemmin (1)
 2-4 kertaa kuussa (2)
 2-3 kertaa viikossa (3)
 4 kertaa viikossa tai useammin (4)
2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia?
 1-2 annosta (0)
 3-4 annosta (1)
 5-6 annosta (2)
 7-9 annosta (3)
 10 tai enemmän (4)
3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia?
 en koskaan (0)
 harvemmin kuin kerran kuussa (1)
 kerran kuussa (2)
 kerran viikossa (3)
 päivittäin tai lähes päivittäin (4)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Alkoholi: tutkimukset

A

○ Osoitus: alkometri tai määritys verestä, viitteellisenä hengityksen haju

○ Lab:
■ S-CDT, desialotransferriini
● Spesifein
● Viitearvo < 2.5 %
● Sopii myös käytön vähentämisen seurantaan

■ Glutamyylitransferaasi (GT)
● Sopii käytön vähentämisen seurantaan (pienenee hitaasti, puoliintumisaika n. 26 vrk).
● Suurenee myös muiden sairauksien (hepatobiliaariset sairaudet, DM, ylipaino) ja joidenkin lääkeiden käytön (amitriptyliini, fenatsoni, fenytoiini, varfariini) yhteydessä

■ ALAT, ASAT
● Normaalistuvat 2 viikon abstinenssin jälkeen
● Epäspesifejä (myös lihavuus, DM, anaboliset steroidit, jotkut
lääkkeet ja luontaistuotteet, sydämen vajaatoiminta, sydänlihasvaurio, sappitietukos, virushepatiitit, maksakasvaimet suurentavat)

■ MCV
● Ei sovellu seurantaan (puoliintumisaika 120 vrk).
● Myös mm. B12-vitamiinin tai folaatin puutos, retikulosytoosi
(vuoto tai hemolyysi), myelodysplasia suurentavat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Alkoholin riskikäyttäjä: lyhytneuvonnan periaatteista

A

○ Sopii riskikäyttäjälle, mutta ei välttämättä auta alkoholiriippuvaista

○ Kysy tutkittavan omaa arviota alkoholin käytöstä ja siihen liittyviä huolia

○ Käy läpi alkoholin vaikutuksia terveydentilaan
■ Huonontaa unta
■ Masentuneisuus
■ CNS haittoja: keskittymisvaikeudet, muistihäiriöt, tasapainovaikeudet
■ Vaikuttaa negatiivisesti mielialaan
■ Syöpäriski kohoaa
■ Nostaa RR → MI- & AVH-riski koholla
■ Maksan vajaatoiminta → vuotoriski nousee
■ Haimatulehdus
■ Impotenssi miehillä, hedelmättömyys naisilla
■ Polyneuropatia (sormien ja varpaiden tunnottomuus)
■ Tapaturma-alttius

○ Vertaile potilaan alkoholinkulutusta suhteessa keskikulutukseen ja hänen ystäväpiiriinsä

○ Arvioi halukkuutta muutokseen ja motivoi kohtuukäyttöön

○ Mielenterveystalo.fi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Alkoholin riskikäyttäjä: Lyhytneuvonta ja seuranta

A

RAAMIT
■ Rohkeus – tue rohkeuteen ja uskoon muutoksen mahdollisuudesta
■ Alkoholitietous – anna yksilöllistä tietoa
■ Apu – ole apuna muutoksessa
■ Myötätunto – osoita kiinnostusta ja ymmärrystä
■ Itsemääräämisvastuu – vastuu muutoksesta on potilaalla
■ Toimintaohjeet – mieti yhdessä vaihtoehtoisia toimintamalleja
juomisen tilalle

○ Sovi seuraavat tapaamiset (1–3), tavoite ja kuinka käyttöä vähennetään (selkeästi yksilöitynä esim. raja kertakäytölle tai käyttöpäivien määrälle)

○ Jos henkilö ei esim. 3 kk:n lyhytneuvonnan aikana pysty vähentämään alkoholinkulutustaan, olisi hänet ohjattava tiiviimpään hoitoon päihdehuollon yksiköihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Alkoholiriippuvuuden hoito

A

○ Psykososiaalisilla hoidoilla ja terapioilla saadaan ilman lääkkeitä vähäinen tai kohtalainen vaikutus lievässä ja keskivaikeassa riippuvuudessa

○ Terapioihin yhdistettynä valvottu naltreksoni- tai disulfiraamilääkitys (Antabus) parantaa ja akamprosaattilääkitys saattaa parantaa hoitotulosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Refluksitauti: oireet

A

● Refluksitaudin tyypilliset oireet

○ Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta, joka alkaa epigastriumista tai rintalastan alaosan korkeudelta ja säteilee kaulalle (oire on syytä kuvata potilaalle)

○ Tuntuu ruokailun jälkeen, maaten ja rasituksessa
■ Etenkin runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät
alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä

○ Toinen pääoire on käänteisvirtaus (regurgitaatio), joka tarkoittaa
mahansisällön nousua kurkkuun ilman pahoinvointia tai oksentamista

○ Ruokatorven ulkopuolisia manifestaatioita voivat olla laryngiitti, astma,
krooninen yskä, hampaiden kiillevauriot

● Refluksitaudin diagnostiset kriteerit ovat refluksioireiden esiintyminen vähintään
2x/vko ja elämänlaadun heikkeneminen oireiden takia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Refluksitauti: anamneesi

A

○ Oireiden kesto ja esiintymisfrekvenssi (kertoja/viikko)

○ Esiintyykö vain päivällä vaiko myös yöllä

○ Onko hälyttäviä oireita?
■ Nielemisvaikeus, nielemiskipu
■ Oksentelu, verioksentelu
■ Laihtuminen
■ Anemia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Refluksitauti: diagnoosi

A

● Ellei hälyttäviä oireita ole ja potilas on alle 50-vuotias, voidaan refluksitauti-diagnoosi asettaa ilman skopiaa

● Jos tutkittavalla on refluksioireiden lisäksi dyspeptisiä oireita (ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne, varhainen kylläisyys, ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai polttelun tunne), tähystystutkimus on syytä tehdä erotusdiagnostisessa mielessä mm. ulkustaudin poissulkemiseksi

● Jos hälyttäviä oireita on → skopiaan
○ Varhaista tähystystä puoltavat myös ikä > 50–55 v, NSAID tai ASA:n käyttö,
tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä lähisuvussa todetut ylä-GI-kanavan syövät

● Hoitokokeilu:
○ PPI-lääke tupla-annoksella 2-4 vkoa → jos ei auta → skopia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Refluksitauti: hoito

A

○ PPI-lääke 4 vk
■ Jos oireet poissa, lääkkeetön hoito ja tarvittaessa lääkekuureja silloin tällöin
■ Jos oireet jatkuvat lääkityksen loputtua, jatka lääkitystä 4–8 vk
■ Tämän jälkeen käytetään pienimmällä oireet poissa pitävällä
annostuksella:
● 1⁄2–1 hoitoannoksesta päivittäin, kuureina tai muutaman päivän
välein

○ Mikäli 3 kk hoidolla ei vastetta, endoskopia-harkinta (pohdi myös ulkus- ja helikomahdollisuus)

○ Operaatioharkinta, jos jatkuvan lääkityksen tarve, ja potilas tätä haluaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Huonontunut kuulo: anamneesi

A

● Alku (erityisesti vamma, meluvamma)
○ Nopea tai vähitellen kehittyvä
○ Liittyikö alkuun jokin ulkoinen tekijä, kuten ponnistus, rasitus, paineenvaihtelu (lento, sukellus), lääkitys, punkinpurema, ylähengitystieinfektio tai vamma

● Lääkitys
○ Usein molemmat korvat, liittyy yleensä yliannostuksiin
- Esim. ASA, Furesis, aminoglykosidit

● Kesto

● Uni- vai bilateraalinen?

● Sairaudet

● Sukuanamneesi

● Muut oireet:
○ Korvakipu → otiitti?
○ Huimaus (vertigo)
○ Tinnitus
○ Kohtauksittainen huimaus + tinnitus + kuulon alenema → Meniere
○ Aivohermovaurioiden aiheuttamat oireet
○ Koordinaatiohäiriöt
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Huonontunut kuulo: hoidonarvio

A

● Päivystyksellistä arvioita vaativat
○ Acute sudden deafness: aihe päivystyslähetteeseen: jos oireet ovat alkaneet esim.
sukeltamisen, niistämisen, ruumiillisen ponnistuksen tai lentomatkan aikana, voi
kysymyksessä olla sisäkorvan kalvorakenteen repeämä → perilymfafisteli

● Kiireellinen arvio
○ Virka-aikana: Acute sudden deafness, ei yllä mainittuja oireita

● Meluvamma-potilas tutkitaan ja hoidetaan ESH:ssa

● Tärkykalvoreikä (vamma, akuutti tai krooninen tulehdus)
○ Valtaosa voidaan alkuvaiheessa hoitaa PTH:ssa
○ Erikoislääkärin konsultaatiota tarvitaan hälyttävien oireiden, kuten jatkuvan säryn,
huimauksen tai kasvohermohalvauksen yhteydessä tai tilanteen pitkittyessä
○ Huimaus vamman aiheuttaman tärykalvoreiän yhteydessä → sisäkorvavaurio →
päivystyksellisesti KNK
○ Krooninen tai akuutti tulehdus + Yleisvoinnin heikkeneminen, huimaus, voimakas kipu,
kasvohalvaus tai tajunnan häiriöt → päivystys

25
Q

Huonontunut kuulo: status

A

● Putsaa korva, jos tarvetta

● Uni- vai bilateraalinen
○ Bilateraalinen: barotrauma, meluvamma, ototoksiset lääkkeet

● Otoskopia
○ Vaha, otiitti, vierasesine, tärykalvo

● Weber, Rinner:
○ Konduktiivisessa eli johtumis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu sairaaseen korvaan ja Rinnen testi on poikkeava

○ Sensorineuraalisessa eli aistimis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu terveeseen korvaan ja Rinnen testi on normaali (positiivinen)

● Aivohermostatus (+ neurologinen status)
○ → erityisesti vestibulaariset vaikutukset

● Kuulon aleneman toteaminen (kuulon asteen alenema)
○ Kuiskaus: 15 cm ja 60 cm etäisyydeltä, toinen korva peitetään sormella
○ Kellon tikitys, sormien yhteen hierominen
○ Audiogrammi (jos mahdollista)

● Valsalvan testi (jos epäillään reikää)
○ Potilas puristaa sieraimet umpeen ja puhaltaa ilmaa korviin
○ Pienissä rei’issä voi kuulua suhinaa

26
Q

Huonontunut kuulo: erotusdiagnostiset vaihtoehdot

A

● Tavallisia
○ Meluvamma, barotrauma
○ Vahatulppa, furunkkeli, vierasesine, kasvain
○ Tärykalvoreikä, infektio, inflammaatio

● Harvinaisempia
○ Ototoksiset lääkkeet
○ Otoskleroosi
○ Ikäkuulo
○ Meniere (kohtauksittain)
○ Sudden deafness
○ Labyrintiitti
● Yleissairauksia
○ Tertiärinen syfilis
○ TBC
○ Granulomatoottinen polyangiitti (Wegener)
○ MS (harvinaisissa tapauksissa)
○ Temporaaliarteriitti
27
Q

Huonontunut kuulo: diagnostiikkaa

A

Akuutti alku

■ Meniere: vertigo, kuulonalenema (paineen tunne), tinnitus. Endolymfan turvotus → Korvaklinikka
○ Hoitovaihtoehdot: diureetit, pahoinvointilääkkeet, myös kirurgisia hoitovaihtoehtoja (gentamysiini-injektio)

■ Sudden deafness: vain kuulon alenema, sensorineuraalinen. Usein unilateraalinen. Vaskulaarista etiologiaa epäilty → Korvaklinikka

■ Labyrintiitti: Otiitti leviää sisäkorvaan. Krooninen otiitti, joka leviää. Oireita: vertigo, pahoinvointi, oksentelua, kuulon alenema → Korvaklinikka

Hiipiviä alku

■ Krooninen otiitti:
○ Krooninen luuotiitti: periferinen TK-reikä, kolesteatooma voi esiintyä
○ Krooninen limakalvo-otiitti: usein tärykalvoreikä sentraalisesti

■ Akustikusneurinooma:
○ Unilateraalinen tinnitus, unilateraalinen kuulonalenema, tasapainohäiriö
○ Harvoin vaikea tasapainohäiriö, adaptaatio helpottaa oiretta
○Tärkeä erotusdiagnostiikka Menieren taudissa (MRI)

■ Otoskleroosi
○ Vahvasti perinnöllinen, ilmaantuu 20-30 v iässä
○ Kuulon alenema on konduktiivinen
○ Luiden skleroosi
○ Hoito: kuulolaite tai kiruginen hoito

■ Prebyakuusi
○ Perinnöllinen
○ Sensorineuraalinen: erityisesti diskantti
○ Hoito: kuulolaita

Akuutti ja/tai hiipivä
■ Meluvamma
■ Vahatulppa

28
Q

Huonontunut kuulo: kuulovian aste

A

Kuulovian aste luokitellaan yleensä paremman korvan kuulon mukaan

  • Lievä
    20 dB < BEHL0.5–4 kHz < 40 dB
  • Keskivaikea
    40 dB ≤ BEHL0.5–4 kHz < 70 dB
  • Vaikea
    70 dB ≤ BEHL0.5–4 kHz < 95 dB
  • Erittäin vaikea
    BEHL0.5–4 kHz ≥ 95 dB
29
Q

Huonontunut kuulo: konduktiivinen vai sensorineuraalinen vika?

A

● HUOM: KATSO KUVAT

● Äänirautakokeet

○ Konduktiivisessa eli johtumis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu sairaaseen korvaan ja Rinnen
testi on poikkeava

○ Sensorineuraalisessa eli aistimis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu terveeseen korvaan ja
Rinnen testi on normaali (positiivinen)

● Konduktiivisessa kuuloviassa luujohtokynnykset ovat normaalit (20 dB tai paremmat) ja ero ilma- ja luujohtokynnysten välillä vähintään 15 dB taajuuksien 0.5–2 kHz keskiarvona

● Sensorineuraalisessa viassa luujohtokynnykset ovat huonommat kuin 20 dB eikä ilma- ja luujohtokynnysten ero ylitä 15 dB:ä

● Konduktiivisen ja sensorineuraalisen kuulovian yhdistelmää kutsutaan sekatyyppiseksi. Tällöin luujohtokynnykset ovat huonommat kuin 20 dB ja ilma- ja luujohdon ero on vähintään 15 dB.

● Audiogrammin luotettavuudesta
○ Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 10 dB:n tai pienemmät erot eivät ole mittaustarkkuuden rajoissa merkitseviä.

30
Q

Huonontunut kuulo: konduktiivisia kuulovikoja

A

● Käytännössä konduktiiviset kuuloviat ovat lähes aina ns. jäykkyystyyppiä, jossa konduktiivinen vika on suurimmillaan pienillä taajuuksilla

● Otiitti
○ Tavallisin ohimenevän kuulovian aiheuttaja

● Iso tärykalvoperforaatio
○ Kuulovika painottuu tavallisesti pieniin taajuuksiin

● Otoskleroosi
○ Alkaa pienillä taajuuksilla, leviää myöhemmin koko taajuusalueelle
○ Konduktiivinen kuulovika saattaa saavuttaa 60 dB:n tason; mukana voi olla myös
sensorineuraalista kuulon huononemista

● Massatyyppiset konduktiiviset kuuloviat (suurissa taajuuksissa esiintyvät) ovat harvinaisia, esim.
○ atrofinen tärykalvo
○ kuuloluuketjun katkos

31
Q

Huonontunut kuulo: sensorineuraalisia vikoja

A

● Ikähuonokuuloisuus eli presbyakuusi
○ Aina sensorineuraalinen
○ Yleensä kuulokäyrä laskee suuria taajuuksia kohti mentäessä. Käyrän jyrkkyys vaihtelee.
○ Progression nopeus vaihtelee

● Meluvammat
○ Lievissä meluvammoissa kuulonheikkenemä on usein suurimmillaan 4 kHz:n (3–6 kHz) tienoilla (ns. 4 kHz:n dippi).
○ Pidemmälle edennyt meluvamma saattaa ulottua myös keskitaajuuksille, mutta puhdas krooninen meluvamma ei koskaan vaurioita aivan pieniä taajuuksia.
○ Mikään audiogrammityyppi ei oikeuta meluvammadiagnoosiin ilman riittävää altistusta! Muut samantapaisen kuulovian syyt on suljettava pois

● Menièren tauti
○ Yleensä erityisesti taudin alkuvaiheessa esiintyy fluktuoiva sensorineuraalinen kuulovika
○ Alkuvaiheessa ilmenee pienissä taajuuksissa, välillä kuulo voi olla täysin normaali.
○ Päivystystilanteessa kohtauksen aikana taudin alkuvaiheessa todettu matalan pään lasku voi
nopeuttaa oikeaan diagnoosiin pääsemistä.
○ Myöhemmässä vaiheessa kuulonalenema on tasainen tai jopa suuriin taajuuksiin paheneva.
Myöhäisvaiheessa kuulo ei yleensä fluktuoi mainittavasti

● Äkillinen kuulon heikkeneminen (sudden deafness)
○ Etiologia on tuntematon; todennäköisesti diagnoosin alla on useita tauteja.
○ Kuulovika on sensorineuraalinen. Muoto voi olla minkälainen hyvänsä.
○ Lievillä ja pieniin taajuuksiin keskittyvillä äkillisillä kuulon menetyksillä on paras ennuste.
Kortikosteroidihoidosta saattaa olla apua, joskin käsitykset eri hoitojen hyödyistä vaihtelevat.
Tuoreessa tutkimuksessa kortikosteroidihoidon hyöty on kyseenalaistettu
○ Kiireellisen lähetteen aihe
○ Aihe päivystyslähetteeseen: jos oireet ovat alkaneet esim. sukeltamisen, niistämisen,
ruumiillisen ponnistuksen tai lentomatkan aikana, voi kysymyksessä olla sisäkorvan
kalvorakenteen repeämä

● Pitkäaikainen välikorvan tulehdus
○ Jos pitkäaikaisen välikorvatulehduksen tai kolesteatoomataudin yhteydessä kuulo heikkenee äkillisesti, se saattaa olla merkki kiireellistä hoitoa vaativasta sisäkorvakomplikaatiosta

● Vestibulaarischwannooma (akustikusneurinooma, 8. aivohermon kasvain)
○ Tavallisesti todetaan hitaasti etenevä toispuolinen sensorineuraalinen kuulovika.
○ Painottuu usein suuriin taajuuksiin.
○ Vestibulaarischwannoomaan voi toisaalta liittyä millainen tahansa, jopa äkillinen tai
fluktuoiva toispuolinen sensorineuraalinen kuulovika

32
Q

Huonontunut kuulo: konsultaation aiheet

A

● Pääsääntöisesti toispuolinen tai epäsymmetrinen kuulovika viittaa korvasairauteen, jonka syy tulisi selvittää

● Audiometrian tulos on lähettämisen aihe ainakin, kun sen perusteella
○ Tuntuu olevan aihetta kuntoutukseen; nyrkkisääntö: paremman korvan kuulotaso taajuuksilla
0.5–4 kHz on 30 dB tai huonompi (lapsilla 20 dB, vanhuksilla 30–40 dB)
○ on mahdollista, että kysymyksessä on vakava sairaus (kroonisen välikorvatulehduksen
komplikaatio, vestibulaarischwannooma jne.)
○ on kysymyksessä muu hoitoa vaativa korvasairaus (liimakorvatauti, otoskleroositauti,
äkillinen kuulon heikkeneminen jne.)

33
Q

Tyypin II diabetes: diagnoosi

A

● Diabetesdiagnoosi tehdään kohonneen paastoglukoosin (fP-Gluk ≥ 7.0 mmol/l) tai 2 tunnin
sokerirasituksen jälkeen (P-Gluk ≥ 11.1 mmol/l)
- Oireettomalta potilaalta vaaditaan 2 raja-arvon ylittävää mittausta
- Jos hyperglykemian oireita je kertamittaus P-Gluk > 11, diagnoosi voidaan asettaa

● Myös HbA1c ≥ 48 mmol/mol (6.5 %) riittää diabeteksen diagnoosiin

34
Q

Tuore tyypin II diabetes: anamneesi

A

● Elämäntavat: liikunta, alkoholi, tupakka, makeiset, energiajuomat, sokerilimonadit, tyydyttynyt rasva, suola

● Sepelvaltimotaudin oireita voi olla jo diagnoosivaiheessa

● Sukurasite (tyypin 1 tai 2 diabetes, sepelvaltimotauti, hypertonia, lihavuus)
- Sisaruksen riski saada tyypin 2 diabetes on 40 % – sukulaisten tutkiminen on suositeltavaa

35
Q

Tuore tyypin II diabetes: status

A

● Paino, pituus, painoindeksi

● Verenpaine

● Sydän ja suuret valtimot: auskultaatio

● Perifeeriset valtimot: palpaatio, dopplertutkimus

● Jalat (monofilamenttikoe)

● Näkö

● Silmänpohjien tutkiminen silmänpohjakuvauksella

36
Q

Tuore tyypin II diabetes: labrakokeet

A

● Paastoverensokeri

● HbA1c

● Virtsan ketoaineet (pääsääntöisesti negatiiviset tyypin 2 diabetesta sairastavalla)

● Kol , Kol-HDL , Trigly, Kol-LDL

● ALAT

● EKG

● TSH: hypotyreoosi todennäköisempi diabeetikoilla

● Krea

● Yövirtsan albumiini 10 (< 20 µg/min normaali, 20–200 µg/min mikroalbuminuria, > 200 µg/min makroalbuminuria) tai U-AlbKrea

● Ei rutiinisti C-peptidi- ja GAD-vasta-ainetutkimuksia

37
Q

Tyypin II diabetes: hoitotavoitteet

A

● HbA1c-tavoite on lääkehoidossa < 53 mmol/mol

● Verenpaine hoidetaan tehokkaasti: tavoite 140/80 mmHg

● Rasva-arvojen tavoitepitoisuudet: HDL miehillä > 1, naisilla > 1.3, Trigly < 1.7, LDL < 2.5 mmol/l (< 1.8 mmol/l, jos valtimotauti)

● ASA 100 mg annetaan kaikille, joilla on valtimotauti

● Kaikille tupakoinnin lopetus, painon pudotus, liikunta

38
Q

Tyypin II diabetes: lääkitys

A

● Lääkitys aloitetaan kun diagnoosi saadaan

● Jos yksi oraalinen diabeteslääke ei riitä laskemaan HbA1c-arvoa alle 53 mmol/mol, tulee aloittaa toinen ja kolmas lääke, ellei vasta-aiheita ole
- Lopulta insuliinihoito, ellei oraalisilla/pistettävillä tähän päästä

● Lääkkeet

  1. Metformiini 1000 mg x 2 (Diformin, Metforem)
    - aloitetaan porrastetusti 4 vkon aikana
    - kontraindikaatiot: munuaisten vajaatoiminta, maksasairaus, alkoholismi
    - tauotus infektioiden yms ajaksi
  2. Sitagliptiini (Januvia)
    - gliptiinit ovat DPP-IV-inhibiittoreita
    - ei merkittäviä haittoja, eivät kovin tehokkaita
  3. Empagliflotsiini (Jardiance)
    - SGLT2-estäjä
    - ei munuaisten vajaatoiminnassa, riski genitaali-infektioille
  4. Liraglutidi (Saxenda/Victoza)
    - GLP-1-analogeja, pistettäviä, tehokkaita
    - ei yhdessä gliptiinien kanssa
    - Kela-korvaus: kokeiltuna 2 muuta lääkettä, BMI>30
39
Q

DM II vuosikontrolli: ennen vastaanottoa

A

○ Lab. kokeet:

  • PVK, NTP
  • P-Gluk, HbA1c (tavoite < 53 mmol/l, yksilöllinen!)
  • Lipidit (LDL-tavoite < 2,5 mmol/l, < 1,8 mikäli ASO-tauti tai mikrovaskulaarisia komplikaatioita)
  • nU-Alb/Krea
  • Krea
  • Virtsanäyte (U-KemSeul, U-Solut)

○ EKG

40
Q

DM II vuosikontrolli: anamneesi

A

○ Tarkista lääkitys

  • Jos potilaalla on verenpainetauti, tulisi hänellä aina olla joko ACE-estäjä tai ATR-salpaaja
  • Valtimotauti: ASA indisoitu, muuten pois

○ Tupakka

○ Yleisvointi

○ Ruokailutottumukset

○ Liikunta

○ Hypot (jos insuliini tai sulfonyyliurea käytössä)

○ Rintakipu, hengenahdistus

○ Kotimittaukset (gluk, RR)

  • Paastosokeri < 7 mmol/l, 2 h ruokailun jälkeen < 10 mmol/l
  • RR-tavoite < 140/80, TAI 130/80 mikäli mikroalbuminuria tai nefropatia tai aivo-/sydäninfarkti taustalla
41
Q

DM II vuosikontrolli: status

A
○ Sydän- ja keuhkoauskultaatio
○ Verenpaine + distaaliset pulssit
○ Jalat, filamenttikoe
○ Pistopaikat (usein hoitaja tarkistaa)
○ Paino
○ Infektiot: iho, hampaat

○ Silmänpohjakuvaus: 3 vuoden välein ellei muutoksia

42
Q

VTI: diagnostiikka

A

● Oireet kertovat virtsatieinfektion (VTI) tason.
○ Kystiitti: tiheävirtsaisuus, virtsaamispakko, kirvely virtsatessa
○ Pyelonefriitti: kuume, selkä- tai kylkikipu, CRP > 40 mg/l

● 18–65-vuotiailla perusterveillä naisilla satunnainen virtsarakon tulehdus voidaan diagnosoida ilman laboratoriotutkimuksia tyypillisten oireiden perusteella, kun sukupuolitautiin tai muuhun gynekologiseen tulehdukseen viittaavaa ei ole.

● Muilla potilailla kystiittiä epäiltäessä ja kaikilla potilailla pyelonefriittiä epäiltäessä diagnoosiin vaaditaan oireet ja PLV (U-Solut/U-KemSeul ja bakteeriviljely)

● Raskauden aikana seurantaviljely

43
Q

VTI: erotusdiagnostiikka

A
● Seksitaudit, etenkin klamydia
● Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus)
● Yliaktiivinen virtsarakko
● Gynekologiset tulehdukset
● Eturauhastulehdus
● Krooninen lantionpohjan kiputila
44
Q

VTI: hoito

A

● Kystiitti hoidetaan naisella 3 vrk:n ja miehellä 7 vrk:n pituisella mikrobilääkehoidolla

  • Naisilla trimetopriimi, nitrofurantoiini, pivmesillinaami
  • Miehillä (sulfa)trimetopriimi, nitrofurantoiini, siprofloksasiini

● Pyelonefriitti hoidetaan munuaiskudokseen hyvin tunkeutuvalla mikrobilääkkeellä 5–10 vrk:n ajan
- Siprofloksasiini 500 mg x 2

● Miehillä VTI vaatii lisäksi

  • Eturauhasen palpaatio, residuaalin mittaus, PSA ja Krea
  • Mikäli kuumetta, hoitoaika 14 vrk (prostatiitti tai epididymiitti yleinen)
  • Herkästi urologin konsultaatio
45
Q

Tupakoinnin lopettaminen: motivoiva keskustelu (viisi A:ta)

A

● Kysy ja keskustele tupakoinnista vähintään kerran vuodessa (Ask; kesto askivuosina, määrä, hyödyt ja haitat, lopettamisyritykset).

  • Sairauden tutkimiseen, hoitoon tai ehkäisyyn liitettynä tupakoinnista kysyminen on luontevaa.
  • Tupakointitapa ja määrä (savuke, sikari, nuuska, piippu, sähkösavuke)
  • Kesto (yhteensä askivuosia; esim. 20 v ½ askia päivässä = 10 askivuotta)
  • Miten aiemmat lopettamisyritykset onnistuivat, mihin repsahti jne.

● Kerro lopettamisen tärkeydestä erityisesti potilaan mahdollisten sairauksien kannalta (Advise).

● Arvioi halukkuutta lopettamiseen (Assess).

● Mieti potilaan kanssa suunnitelma, keinot, lääkitys, tuki ja aikataulu (Assist).
- Neuvo valmistautumisesta tilanteisiin, joissa tupakoinnin houkutus on suuri, sekä odotettavissa olevista vieroitusoireista.

● Sovi jatkokontaktit ainakin 1–2 viikon, 1 kk:n ja 3 kk:n kuluttua lopettamisesta (Arrange).

  • Myönteinen palaute auttaa onnistumisessa.
  • Jokainen päivä tupakoimatta on hyvä saavutus.
  • Ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon (organisoitu ryhmä, hoitaja, alueellinen osaamiskeskittymä).
46
Q

Tupakoinnin lopettaminen: lääkitys

A

● Varenikliini (Champix)

  • Tehokas: vähentää tupakoinnista saatavaa mielihyvää
  • Nikotiinireseptorin osittaisagonisti
  • Seuranta

● Buproprioni (Voxra)

  • Tehokas: estää katekoliamiineja
  • Voidaan yhdistää nikotiinikorvaushoitoon
  • Seuranta

● Nikotiinikorvaushoito

  • Lievittää vierotusoireita
  • Potilaalla oltava fyysinen nikotiiniriippuvuus! Tee Fagerströmin testi
  • Suositeltava hoitoaika 2-3 kk
  • Seuranta
47
Q

Anemia: määritelmä

A

Hemoglobiinirajat anemian määrittämiseksi:
● Lapset < 110 g/l
● Naiset 117–155 g/l
● Miehet 134–167 g/l

Hemoglobiinin alenemista > 20 g/l yksilön normaalitasosta voidaan yhtä hyvin pitää vastaavana oireena

48
Q

Anemia: MCV:n tulkinta

A

● Mikrosyyttiset anemiat (MCV < 80 fl)
○ Raudanpuuteanemia
○ Kroonisen sairauden anemia (pieni osa)
○ Talassemiat (suomalaisessa alkuperäisväestössä harvinaisia)

● Normosyyttiset anemiat (MCV 80–100 fl)
○ Kroonisen sairauden anemia (suurin osa)
○ Hemolyyttinen anemia (suurin osa)
○ Akuutti vuoto
○ Aplastinen anemia tai ydininfiltraatit
● Makrosyyttiset anemiat (MCV > 100 fl)
○ B12-vitamiinin puute
○ Folaatin puute
○ Verenmenetys (yli 2 vrk aiemmin tapahtunut vuoto tai hemolyysi aiheuttaa retikulosytoosia, joka ilmenee lievänä makrosytoosina)
○ Maksasairaus
○ Alkoholin suurkulutus
○ Muut (myelodysplasia, pahanlaatuinen veritauti, hypotyreoosi)
○ Makrosytoosi ilman anemiaa
49
Q

Anemia: diagnoosi

A

● Jos anemia on mikrosyyttinen, ei pitkäaikaissairauksia ja La normaali -> raudanpuuteanemia
- Tutki Ferrit ja TfR

● TVK kaikissa muissa kuin selvissä raudanpuuteanemioissa

● Makrosytoosi anemian yhteydessä viittaa usein megaloblastiseen anemiaan
- Tutki B-12, fS-Folaat

● Normosyyttinen anemia on yleensä kroonisen sairauden anemia eli sekundaarianemia (taustalla esim. krooninen infektio, autoimmuunisairaus, munuaisten tai maksan vt, syöpä)

  • Tutki E-Retik
  • Retikulosytoosi viittaa vahvasti vuotoon tai hemolyysiin
  • Retikulosytopenia viittaa huonontuneeseen punasolutuotantoon (esim. sekundaarianemiaan)

● Luuydintutkimusta tarvitaan, jos anemiaan ei saada vastausta seuraavista:

  • TVK, Ferrit, TfR, B12-vitamiini, fS-Folaat, hemolyysikokeet
  • Potilaalla ei ole mitään kroonista anemiaa selittävää yleissairautta
50
Q

Raudanpuuteanemia: syyt

A

● Fertiili-ikäiset naiset: kuukautiset, raskauden aikainen hemolyysi

● Vuodot, erit. gastrointestinaaliset

● Tutkimusjärjestys

  • Yli 50-vuotiaat: kolonoskopia
  • Alle 50-vuotiaat: gastroskopia
51
Q

Raudanpuuteanemia: hoito

A

● Rautasubstituutio oraalisesti

  • Rautamäärä on 100–200 mg, kerran vrk tai joka toinen vrk
  • B-Hb:n ja E-MCV:n normaalistuminen on odotettavissa 2–4 kk:n kuluessa.
  • Rautasubstituutiota jatketaan Hb-arvon normaalistumisen jälkeen vielä n. 6 kk varastojen täydentämiseksi

● Harkitse Ferinject iv, jos potilas ei siedä oraalista hoitoa, on raudan imeytymishäiriöitä, tai munuaispotilailla dialyysien yhteydessä

52
Q

Pogostan tauti: aiheuttaja ja oireet

A

● Aiheuttajana Sindbis-virus, jota levittävät elo-syyskuun hyttyset

● Tyypillinen taudinkuva: nivelkivut, kutiava makulopapulaarinen ihottuma vartalolla ja raajoissa, lihaskivut ja lievä kuume

● Muita mahdollisia oireita ovat väsymys, päänsärky ja pahoinvointi.

● Yleensä polyartriitti (usein 3–5 niveltä), erityisesti nilkka, sorminivelet, ranne ja polvi

  • Niveloireet ilmestyvät lähes samanaikaisesti muiden oireiden kanssa
  • Niveloireet ilmenevät tyypillisesti liikearkuutena, särkynä ja turvotuksena
53
Q

Pogostantauti: diagnoosi

A

● Ajankohta: valtaosa akuuteista pogostantautitapauksista esiintyy syyskesällä

● Kliininen tautiepäily tulee varmistaa serologisesti.

  • IgM- ja IgG-luokan Sindbis-virusvasta-aineita osoitetaan EIA-menetelmällä.
  • Diagnostisia löydöksiä ovat positiivinen IgM yhdessä näytteessä tai vasta-ainenousu parinäytteissä (näyteväli 1 viikko).
  • Mikäli oireiden alusta on näytteenottohetkellä alle viikko, ei negatiivinen vasta-ainetulos ole poissulkeva, vaan tarvitaan II-näyte

● Nivelneste on mononukleaari- tai niukasti polynukleaarivaltainen;
- kokonaisvalkosolumäärä on tavallisesti alle 10 000.

● PVKT ja CRP ovat tavallisesti viitealueella.

● Erotusdiagnoosi: parvorokko, vihurirokko, vesirokko, nivelreuma

54
Q

Pogostan tauti: hoito

A

● Hoito on oireenmukainen.

● Tulehduskipulääkettä annetaan tarvittaessa.

● Iho-oireet häviävät muutamassa päivässä.

● Niveloireet kestävät yleensä muutamia viikkoja, mutta merkittävällä osalla potilaista oireet jatkuvat kuukausia tai jopa vuosia.

55
Q

Myyräkuume: aiheuttaja ja milloin epäillä?

A

● Puumala-viruksen aiheuttama akuutti infektiotauti
- Usein tongittu maata tms mökillä

● Epäile, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan

  • trombosytopenia
  • hematuria
  • proteinuria
  • suurentunut CRP-pitoisuus.
56
Q

Myyräkuume: oireet ja löydökset

A

Oireet
- Kuume, päänsärky, selkäkipu, pahoinvointi, polyuria…

Löydökset
- Proteinuria, hematuria, suurentunut Krea, trombosytopenia, suurentunut CRP…

57
Q

Myyräkuume: diagnoosi

A

● Diagnostiikka perustuu tyypilliseen kliiniseen kuvaan ja serologiaan.

● Ensivaiheen tutkimukset avohoidossa: PVKT, CRP, Krea, U-KemSeul

● Puumalaviruksen vasta-aineet

58
Q

Myyräkuume: hoito

A

● Virustauti, oireenmukainen hoito

● Lievät tapaukset voidaan hoitaa avohoidossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla
○ Nestehoito
○ Kipujen hoito
- Parasetamoli. NSAID:eja tulee välttää
○ Potilaan voinnin ja laboratorioarvojen tiheä seuranta: väh. 2–3 vrk välein

● Sairaalahoitoon lähettämisen aiheet:
○ heikentynyt yleistila
○ sokin oireita tai löydöksiä
○ nestetasapainon häiriö (hypo- tai hypervolemia)
○ voimakkaat kivut
○ akuutti munuaisvaurio (suurentunut kreatiniinipitoisuus tai virtsamäärien selvä väheneminen)
○ virtsan liuskatestissä albumiinin määrä vähintään ++
○ vaikea trombosytopenia (B-Trom alle 50 × 109/l)
○ epävarmuus diagnoosista