Psykiatria Flashcards
Masennus: oireet ja diagnoosi
○ Oireet vähintään 2 vkoa: 4 seuraavasta (joista vähintään 2 kolmesta ensimmäisestä)
■ masentunut mieliala
■ mielihyvän ja mielenkiinnon menetys
■ uupumus
■ itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys
■ kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyyden tunne
■ toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen
käytös
■ aloitekyvyttömyys, päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne
■ psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys
■ unihäiriö
■ ruokahalun ja painon muutos
Masennuksen vaikeusaste
○ lievä: 4–5 oiretta
○ keskivaikea: 6–7 oiretta
○ vaikea: 8–10 oiretta
Masennus: arvioi vastaanotolla
● Arvioi toimintakyky, selviytyminen työssä ja kotona sekä sairauspoissaolon,
tukitoimien tai sairaalahoidon tarve
● Arvioi itsetuhoriski, psykoosioireet ja mahdolliset maniajaksot AINA!
- Järjestä tarvittaessa tiivis avohoitoseuranta tai psykiatrinen sairaalahoito (vapaaehtoisesti tai M1-lähetteellä)
● Masennuksen aste: BDI
Masennus: erotusdiagnoosi
○ Selvitetään, onko potilaalla koskaan esiintynyt merkittävää mielialan
kohoamista (mania-vaiheet), joka yleensä viittaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön
○ Skitsoaffektiiviseen häiriöön viittaavat skitsofrenialle luonteenomaiset
harhaluulot tai aistiharhat
○ Elimellisen mielialahäiriön voi aiheuttaa somaattinen sairaus, lääke tai muu
kemiallinen aine (esim. päihde)
■ PVK, CRP, La, NTP, Ca, ALAT, AFOS, GT, (CDT), U-KemSeul, TSH, T4v, EKG, Folaatti, B12
Masennus: hoito
○ SSRI, esim. essitalopraami 10 mg → soittoaika 2-3 vkoa → annosnosto 4 viikon
kuluttua
○ Lähete psykiatriselle hoitajalle
○ Mielenterveystalo.fi
○ Vaikea masennus → lääkehoito + lähete psykiatrialle samalla
Unettomuus: oirekuva ja tyypit
Insomniatyypit: selvitä mikä on
1) Nukahtamisvaikeus > 30 min, > 60-vuotiailla> 60 min
2) Yöllinen heräily >45 min tai >3 krt/yö
3) Liian aikainen herääminen >90 min
4) Unen kesto < 6 h tai < 80 % aikaisemmasta
+ Vaikutus toimintakykyyn! (uneliaisuus, ärsyyntyneisyys, masentuneisuus, muisti- ja
keskittymisvaikeudet)
Unettomuus: anamneesi
● Oirekuva: nukahtamisvaikeus, yöllinen heräily, liian aikainen herääminen, virkistämätön uni
● Unettomuuden historia ja kesto?
○ Oireiden alku, kesto, kehitys, vaihtelu, vaihtelun syyt?
■ > 3 pv/vko
■ Provosoivat tekijät, helpottavat tekijät?
■ Unen laatu
○ Unen kesto: vuoteessaoloaika vs.“oikea uni”, nukkumaanmeno- ja heräämisaika?
○ Aiemmin vastaavaa? → Nukkuminen ennen oireiden alkua?
○ Potilaan subjektiivinen arvio unentarpeesta
● Elämänmuutokset unettomuuden alkamisaikana
○ Potilaan oma käsitys oireilun syystä?
● Elintavat?
○ Alko, kahvi, tupakointi, liikunta, sosiaalinen ympäristö
○ Työnkuva; vuorotyö
● Aikaisemmat hoidot?
● Nukkumisympäristö?
● Esiintyykö kuorsausta, hengityskatkoksia → viitteellinen uniapnealle
● Vaikutus seuraavan päivän vointiin ja toimintakykyyn
○ Uneliaisuus päivällä
○ Päiväunet → primaarista unettomuudesta kärsivä ei yleensä pysty nukkumaan päiväunia
○ Tarkkaavaisuus, keskittyminen, muisti, tapaturma- ja virhealttius
○ Mieliala (masennusta vai unettomuuden aiheuttamaa dysforiaa)
○ Fyysiset tuntemukset
● Lääkitys, pitkäaikaiset sairaudet
● Arvio, onko potilaalla unettomuushäiriötasoinen oireisto → Kahden kysymyksen avulla saadaan käsitys, mikäli potilaalla on kliinistä huomiota vaativa unihäiriö
○ Oireita min. 3 pv/vko > 1 kk ajan?
○ Vaikuttaa toimintakykyyn?
● Unikysely BNSQ-FIN
→ Määrittelee oireiden vaikeusasteen
Unettomuus: status ja tutkimukset
● Poissulje:
- uniapnea
- levottomat jalat
- psykiatriset sairaudet
- lääkkeiden aiheuttama unettomuus
- somaattiset syyt
○ Viitteitä uniapneasta: ylipaino, pieni leuka, kuorsaus, hengityskatkokset → yöunipolygrafia
- Uniapneassa enemmän tahatonta nukahtelua päivisin ja päiväväsymystä kuin unettomuudessa
■ Status: BMI, kg, pituus, ylähengitystiet, vyötärönympärys
○ Psykiatriset oireet: masennus, ahdistus, psykoottistasoiset oireet
● Unipäiväkirja
○ Vähintään 1 vko
● Labrat
○ Normaalissa unettomuudessa ei yleensä tarvita unirekisteröintiä tai labroja
○ Unipolygrafia, mikäli uniapnea epäily
Unettomuus: lääkkeetön hoito
● Hyvä hoitosuhde
○ Muutama seuranta- ja hoitokäynti
● Unihygenia
○ Nukkumisympäristö, nukkumistottumukset ja niiden säännöllisyys
○ Valveajan toimintatapa ja rytmitys
○ Nautintoaineiden välttäminen
○ Ei syömättömyyttä ennen nukkumaanmenoa
○ Kevyt liikunta
● Lääkkeetön hoito: potilaalle → mielenterveystalo.fi
○ Huomio
■ Elintavat, liikunta, rentoutuminen, uniärsykkeiden hallinta
○ Kognitiivinen terapia
■ Unettomuuden aiheuttama huoli lisää unettomuutta
○ Vuoteessaolon rajoittaminen
■ Vuoteessa ei tehdä muuta kuin nukutaan
■ Jos nukahtaminen venyy > 20 min → ylös sängystä
■ Herääminen aina samaan aikaan
Unettomuus: lääkehoidon periaatteita
○ Potilasohje
■ Max. annosta ei saa ylittää, kerta-annos ennen nukkumaanmenoa
■ Lääkityksen mahdolliset jäännösvaikutukset (esim. lisääntynyt tapaturmariski, väsymys ja muut kognitiiviset haitat, liikennekelpoisuus)
■ Ei pitkäaikaiseen käyttöön, yli 60-vuotiailla haitat > hyödyt
○ Lääkehoidon valintaan vaikuttaa
■ T1/2 → nukahtamisvaikeus, yöllinen herääminen, aikainen herääminen
Unettomuus: lääkkeet
■ Melatoniini
- Erityisesti jetlag-tyyppisessä väsymyksessä (vuorokausirytmin aikaistaminen)
- Otettava tarpeeksi ajoissa
- Lyhytvaikuttinen: 0,5-6 mg klo 18-23 välillä, vaikutus alkaa 40-60 min
- Pitkävaikutteinen 2 mg, viim. klo 22, vaikutuksen huippu 3 h kuluttua. Saattaa suurentaa INR.
■ Pieni annos masennuslääkettä
○ Mirtatsapiini: 3,75 - 7,5 mg, 2 h ennen nukkumaanmenoa
- Voi aiheuttaa hypotensiota ikääntyneillä
○ Doksepiini, Doxal: 3-6 mg (Suomessa pienin tabletti 10 mg)
■ Sedatiiviset antihistamiinit
○ Atarax (hydroksitsiini)
○ Dormix (doksylamiini): 12,5 - 25 mg, 30 min ennen nukkumista
- Vain pari pv - 1 vko
- Autoa ei saa ajaa 8 h sisällä lääkkeen otosta
■ Z-lääkkeet (tsopikloni, tsolpideemi)
○ Eivät muuta unen rakennetta kuten bentsot
○ Imovane: Yleensä 3,75 - 7,5 mg
- Autoa ei saa ajaa 12 h sisällä lääkkeen otosta
○ Zolpidem: 10 mg aikuiset, 5 mg vanhukset, juuri ennen nukkumaanmenoa
- Max. käyttöaika 4 vkoa, yleensä kuitenkin päiviä - 2 vkoa
- Autoa ei saa ajaa 7 h sisällä lääkkeen otosta
→ AINA asteittainen lopettaminen, eli potilas vähentää lääkkeen käyttöä → vähentää vieroitusoireita
■ Bentsodiatsepiinit: tematsepaami, oksatsepaami
○ Vähentävät syvän unen ja REM-unen määrää
○ Keventävät ja pidentävät unta
○ Pienin mahdollinen annos ja lyhyin mahdollinen hoitoaika
○ Opamoxia suositaan?
Unettomuus: hoitolinjat
● Tilapäinen (< 1 kk) ja lyhytkestoinen (1–3 kk) unettomuus
○ Unettomuuden aiheuttajan selvittäminen ja helpottaminen
○ Lääkkeettömän hoidon periaatteita voi alkaa noudattaa, ellei oireisto ala nopeasti lievittyä
○ Ellei unenhuolto riitä, lyhytaikainen unta edistävä lääkitys saattaa olla tarpeen
○ Akuuttiin unettomuushäiriöön lyhytkestoinen pienellä annoksella aloitettu unilääkitys
saattaa joskus olla tarpeen pitkäkestoisen unettomuuden kehittymisen ehkäisemiseksi
● Pitkäkestoinen primaari unettomuus (> 3 kk; usein toiminnallinen unettomuus tai mukana sen selviä piirteitä)
○ Kognitiiviset menetelmät ovat ensisijaisia
○ Lääkkeetön hoito voidaan toteuttaa tehokkaasti myös PTH:ssa
○ Mahdollisen perussairauden hoito on myös unettomuuden hoitoa (esim. masennukseen
masennuslääkettä, kipuun särkylääkettä tai levottomiin jalkoihin dopamiiniagonistia)
● Erityisryhmät
○ Raskaana: ei lääkitystä, unen laatu heikkenee fysiologisesti raskauden aikana
○ Vaihdevuodet: hormonihoito
○ Ikääntyneet: kaikki sopivat huonosti - ensisijaisesti Z-lääkkeet tai bentsot, huomioi pienemmät annokset: Tenox max. 15 mg, Opamox 7,5 - 15 mg. Myös melatoniini ja doksepiini mahdollisia.
○ Uniapnea: ei lääkitystä, hengityksen salpaus. Poissulje uniapnea ennen kuin aloitat PKV
Unettomuuden syyt
● Monitasoiset tekijät johtavat oireiluun
○ altistavat (“sukurasite”, herkkäunisuus, persoonallisuuspiirteet, toimintatavat)
○ laukaisevat (kasautuva tai akuutti kuormitus/stressi työssä tai muussa elämäntilanteessa,
terveydentilan muutos)
○ ylläpitävät (toiminnallisen unettomuuden mekanismit ks. yllä, unettomuuden aiheuttamat
nukkumistottumusten muutokset, kuten aikaistunut nukkumaanmeno tai pidentynyt
vuoteessaoloaika, tai lisääntynyt piristeiden, esim. kofeiinin, käyttö)
● Nautintoaineet voivat jo pieninä määrinä vaikuttaa uneen
○ Kofeiini (adenosiinisalpaus) voi huonontaa unta erityisesti siihen herkästi reagoivilla nauttimisajankohdasta riippumatta
○ Tupakoijat nukkuvat muita huonommin
○ Jo pienehkö määrä alkoholia (< 3 annosta) keventää unta ja huonontaa sen virkistävää
vaikutusta
● Kuormittava elämäntilanne tai psykiatrinen häiriö
● Unettomuus on yleinen myös monien elimellisten häiriöiden yhteydessä, esim.
○ kipu
○ levottomat jalat -oireyhtymä
○ refluksitauti ja muut vatsaoireiden syyt
○ hengenahdistusta aiheuttavat syyt, kuten krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet ja
sydämen vajaatoiminta
○ eturauhas- ja vaihdevuosioireet
○ kilpirauhasen liikatoiminta
○ diabetes
○ Huom: myös uniapnea voi ilmetä unettomuutena (potilas herää hengityshäiriötapahtumiin)
● Psykiatriset syyt ○ Masennus ○ Ahdistuneisuus ○ Psykoosit ○ Mania
● Kronobiologiset syyt
○ Epäsäännölliset nukkumistottumukset (esim. suuri vaihtelu unijakson ajoittumisessa ja kestossa viikolla ja viikonloppuna)
○ Vuorotyö ja muut epätyypilliset tai pitkät työajat
○ Viivästynyt unijakso: potilas kykenee nukahtamaan vasta myöhään yöllä, mutta saadessaan olla rauhassa nukkuu normaalisti
● Myös eräät lääkkeet voivat aiheuttaa unettomuutta, esim.
○ anksiolyytit: bentsodiatsepiinit, buspironi
○ statiinit
○ tulehduskipulääkkeet
○ astmalääkkeet: beetamimeetit, aminofylliini, teofylliini
○ dementialääkkeet: donepetsiili, rivastigmiini
○ epilepsialääkkeet: fenytoiini, lamotrigiini, levetirasetaami, topiramaatti
○ keskushermostostimulantit: amfetamiini, atomoksetiini, bupropioni, buspironi, kofeiini,
metyylifenidaatti, nikotiini, pseudoefedriini, efedriini, modafiniili
○ masennuslääkkeet: fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, tratsodoni ja muut SSRI-lääkkeet,
MAO-A:n estäjät, duloksetiini, mirtatsapiini (yli 30 mg)
○ parkinsonlääkkeet: dopamiiniagonistit, levodopa, MAO-B:n estäjät
○ psykoosilääkkeet: klassiset lääkkeet (fentiatsiinin johdokset)
○ steroidit
○ tyroksiini
● Idiopaattinen unettomuus on harvinainen
Bulimia: diagnoosi
● Tyypillinen alkamisikä 16-20 v (anoreksia 14-24 v)
● Diagnostiset kriteerit
○ Kokemus lihavuudesta ja voimakas lihomisen pelko
○ Ajattelua hallitsee syöminen ja voimakas halu tai pakonomainen tarve syödä.
○ Toistuvat ahmimiskohtaukset, joissa syömisen kontrolli menetetään
○ Ahmimiskohtauksen jälkeen potilaat pyrkivät eroon nauttimastaan ruoasta esim.
oksentamalla ja ulostus- tai nesteenpoistolääkkeitä väärinkäyttämällä
Syömishäiriö-epäily: seulonta
SCOFF-seulan kysymykset (1 p/ kysymys, tarkemmat
selvittelyt jos > 2 p)
- Yritätkö oksentaa, jos tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen?
- Huolestuttaako sinua ajatus, ettet pysty enää hallitsemaan syömisesi määrää?
- Oletko laihtunut yli 6 kiloa viimeisen 3 kk:n aikana?
- Uskotko olevasi lihava, vaikka olisit muiden mielestä laiha?
- Hallitseeko ruoka/ruoan ajattelu elämääsi?
Bulimia: anamneesi ja status
Anamneesi
○ Ruokailu ja liikunta?
○ Kasvu ja kehitys?
○ Kuukautiset?
Status
○ Pituus, paino, RR
○ Löydökset korostuneet anorektikoilla
○ Hampaiden kiillevauriot?
Labrat
○ Elektrolyyttihäiriöt
- hypomagnesemia, hypokalsemia ja hypofosfatemia
○ Suurentunut S-Amyl
- Johtuu sylki-isoentsyymin suurenemisesta
○ Kuivuminen
