Kardiologia Flashcards

1
Q

Rintakipu: erotusdiagnostiikka ja tyypilliset piirteet

A

○ Infarkti, UAP, AP
→ kard. vask riskitekijät (suku, DM, hyperlipidemia, tupakointi), provosoituuko liikkeessä, kivun säteily vas yläraajaan/ lapojen väliin/ kaulalle

○ FA
→ EKG, FA voi nostaa myös TnI:tä ja tehdä EKG:n strain-muutoksia → erota infarkti!

○ Lisälyönnit
→ Lyhytkestoinen kipuoire, vas kyljessä

○ Närästys
→ paheneeko maatessa (voi myös provosoitua liikkuessa), jos epäilet kokeile antaa esim Somac 40 mg ja Gaviscon

○ TULE-peräinen
→ palpoi rintakehä, katso ylävartalon symmetria

○ KE
→ takykardia, HA, HF ↑, pO2 ↓ / ↔, pCO2 ↓ / ↔, FiDD koholla, EKG:ssa oikean puolen kuormitus, takykardia, pRBBB, T-aallon repolarisaatiomuutokset kytkennöissä V1–3, S1Q3T3

○ Aortan dissekaatio
→ äkillinen paikkaa vaihtava kipu, usein VAS 8-10, pulssistatus raajoissa!!, RR ↓ / ↔, joskus leveä mediastinum keuhkokuvassa, uusi aorttavuoto (sivuääni)

○ Myokardiitti
→ edeltävä infektio? Hengitys, yskiminen ja asennon muutokset voivat provosoida kipua, diffuusit ST-T-tason muutokset EKG:ssa (ST-nousuja, muttei -laskuja)

○ Pneumonia
→ Leuk ja CRP koholla, Thorax-rtg:ssä mahd löydös, takypnea, hypoksemia, hypokapnia

○ Ilmarinta:
→ Hengenahdistus, auskultaatio, Thorax-rtg, toispuoleinen kipu joka pahenee hengityksessä

○ Alkava vyöruusu
→ tarkista iho

○ Paniikkikohtaus/ hyperventilaatio:
→ Keskeisin oire on hengenahdistus, usein nuori potilas, ääreisjäsenten pistely, huimaus, PaCO2 ↓, PaO2 on normaali/ ↑

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Akuutti sepelvaltimotautikohtaus ja sydäninfarkti: oireet

A

Rintakipu:
■ Äkisti alkava, usein voimakas puristava, painava tai vannemainen rintakipu, johon hengitys tai asennon muutos ei sanottavasti vaikuta
■ Sydäninfarktiin viittaava kipu on kestoltaan pitkittynyt, yli 20 min, ja voimakkuudeltaan usein samanlaisena jatkuva
■ Paikantuu laajalle retrosternaalialueelle, josta kipu voi säteillä olkavarsiin (tavallisesti vasemmalle), selkään, niskaan tai leukaperiin.

○ Osalla potilaista (kivun alkaminen ylävatsan alueelta yhdessä pahoinvoinnin kanssa) muistuttaa akuutin vatsan oireita.
○ Erityisesti vanhuksilla (> 75-vuotiailla) ja potilailla, joilla on DM, krooninen sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta tai dementia, lisäksi naisilla, voi oireena olla pahoinvointia, heikotusta, raskasta oloa ja hikisyyttä ilman rintakipua.
○ UAP:hen viittaa uutena alkava, oireiltaan tihenevä rasitusrintakipu tai aiemmin stabiili sepelvaltimotaudin oireisto, joka nopeasti pahenee (päivissä – alle 2
viikossa).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Akuutti sepelvaltimotautikohtaus ja sydäninfarkti: tutkimukset

A
○  EKG heti
○  PVK, CRP, NTP
○  TnI (+ CK-MBm)
○  Thorax-rtg
○  ECHO mahdollisimman pian
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Akuutti sepelvaltimotautikohtaus ja sydäninfarkti: sydänlihasvaurion diagnostiset raja-arvot

A
  • Viiteraja TnI < 25 ng/l
  • Kertamittauksella TnI > 125 ng/l -> todennäköinen akuutti sydänlihasvaurio
  • 3h protokolla: TnI mitataan tulonäytteestä ja 3h kuluttua seurantanäytteestä
    - Alle 25 ng/l pitoisuuksilla pienin merkitsevä muutos on vasta +100%.
    - Yli 25 ng/l pitoisuuksilla merkitsevän muutoksen raja-arvo on noin +50%.
  • Potilaan kliininen kuva tulee huomioida: TnI voi nousta monista syistä (mm. myokardiitti, sydämen vajaatoiminta, keuhkoembolia, sepsis, munuaisten vt)
  • Troponiinipitoisuudet suurenevat sydäninfarktissa 2-4 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. TnI:n pitoisuus pysyy suurentuneena 3-10 vrk
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

STEMI: EKG-muutokset

A

○ EKG tulee ottaa välittömästi ensikontaktissa. EKG-rekisteröintiä toistetaan tiheästi, jos muutoksia ei ole, mutta oireet viittaavat sydäninfarktiin.

● EKG löydökset:

○ Uusi > 2 mm:n suuruinen ST-nousu miehillä ja > 1.5 mm:n suuruinen ST-nousu naisilla V2–V3-kytkennöissä ja/tai > 1 mm:n suuruinen ST-nousu vähintään kahdessa muussa rinnakkaisessa kytkennässä edellyttäen, että EKG:ssä ei ole LBBB- eikä LVH-muutoksia
■ Rinnakkaiset kytkennät: vasen lateraalialue I, AVL, V6; alaseinä II, III ja aVF; etuseinä V4–V6

○ Uusi haarakatkos (LBBB) äkillisen rintakivun yhteydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

STEMI: antitrombootti- ja antikoagulaatiohoito

A
  • ASA 250 mg pureskeltuna
  • enoksapariini (Klexane) 30 mg iv (tai sc)
  • tikagrelori-lataus (Brilique) 180 mg – mikäli jo tässä vaiheessa on tiedossa, että potilasta lähdetään liuottamaan, annetaan tikagrelorin sijasta mieluummin klopidogreeliä (Plavix)
  • Klexanea ja Brilliquea ei anneta, mikäli potilaalla AK-hoito!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

STEMI: iskemian hoito

A
  • Nitrosuihke, mikäli syst RR >100
  • Voidaan tarvittaessa toistaa 5 min välein

○ Kipu jatkuu/ sydämen vt epäily/ RR koholla → nitrotippa
■ Alkuannos 20 µg/min = 12 ml/t, kun vahvuus on 100 µg/ml. Annosta voidaan tarvittaessa nostaa 12 ml/t muutaman minuutin välein ad 120 ml/t verenpainetta tiheästi seuraten

  • Mikäli takykardia/korkea RR ->beetasalpaaja: metoprololi (Seloken) 2-5 mg iv
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

STEMI: yleishoito

A
  • Aloitetaan monitorointi (EKG, verenpaine, SpO2) ja avataan suoniyhteys
  • Lisähappi mikäli HA, sydämen vt-oireita, tavoitteena Sp02 >90%
  • Kipuun morfiini 2-4 mg iv tai oxanest 3 mg iv
  • Potilaan rauhoittamiseen diatsepaamia 2,5-5 mg iv
  • Pahoinvointiin metoklopramidi 10 mg tai ondansetroni 4 mg iv
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

STEMI: reperfuusiohoito

A
  • Tehdään koronaariangio tukosalueen selvittämiseksi ja reperfuusion mahdollistamiseksi
  • Ensisijaisesti PCI eli pallolaajennus, johon usein liitetään suonen stenttaus
  • Liuotushoito, mikäli kohtauksen alusta < 3h (-6h)
  • Liuotushoitolääkkeenä useimmiten tenekteplaasi tai reteplaasi
  • Vasta-aiheet: verenvuodot anamneesissa (aivot, ruoansulatuskanava), aortan dissekaatio, merkittävät traumat, aneurysmat
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

NSTEMI ja UAP: EKG-muutokset

A

○ Uusi > 0.5 mm:n suuruinen ST-lasku kahdessa rinnakkaisessa
kytkennässä, ohimeneväkin, viittaa sydänlihasiskemiaan rintakipuilevalla
potilaalla.

○ Tuoreet T-inversiot (> 1 mm) kahdessa rinnakaisessa kytkennässä tai vanhan T-inversion kääntyminen kivun yhteydessä positiiviseksi ovat viite kivun sydänperäisyydestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

NSTEMI ja UAP: muut tutkimukset

A

○ PVK, CRP, NTP
○ TnI
○ Thorax-rtg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

NSTEMI ja UAP: lyhyen aikavälin vaaran arviointi

A

Suuri vaara

  • 48 h sisällä tihenevästi rintakipukohtauksia
  • Pitkittynyt rintakipu
  • Kohonnut TnI
  • EKG:ssä ST-lasku tai ohimenevä ST-nousu, laaja-alaiset T-inversiot
  • Epävakaa hemodynamiikka (keuhkopöhö, hypotensio tai uusi hiippaläpän vuotoääni)
  • DM II
  • Rytmihäiriö (VT tai VF)
  • Uusi tai pahentunut mitraalivuoto tai kammiogaloppi
  • Iskemian aiheuttama sydämen vajaatoiminta

Pieni vaara

  • Rintakipu ei uusi seurannassa
  • Kahdesti määriteltynä troponiiniarvo normaali, jälkimmäinen mitattuna 9–12 t kivun alkamisesta tai herkkä troponiini 6 t kivun alusta
  • EKG:ssä ei iskemiaan viittaavia muutoksia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

NSTEMI ja UAP: hoito

A

○ Ensihoito sama kuin STEMI:ssä (ASA, nitro, happi, morfiini, diapam…)

○ Hypertensio ja takykardia hoidetaan ensisijaisesti beetasalpaajalla (Seloken
2.5-5 mg i.v.). Hoito aloitetaan välittömästi kaikille, jos ei ole vasta-aiheita.
■ Tavoitesyke on 50–60/min (vajaatoimintapotilailla 70–80/min)
■ Vasta-aiheet: Hypotensio (systolinen < 90 mmHg), bradykardia (< 40/min), johtumishäiriö (harkinnan mukaan), vaikea astma (harkinnan mukaan)
■ Pulssia hidastava kalsiuminestäjä (verapamiili tai diltiatseemi) aloitetaan, jos beetasalpaaja on vasta-aiheinen

○ Suuri vaara -potilas →
■ ASA: aloitusannos 250 mg po/iv ja ylläpitoannos 100 mg x 1

■ Klexane: aloitusannos 30 mg iv, jatkossa annostelu 1 mg/kg × 2 (alennettu yli 75-vuotiailla ja munuaisten vt:ssä)
● Jos potilaalla on hoitotasolla (INR 2.0–3.0) oleva Marevan-
hoito, sitä jatketaan keskeytyksettä hepariinihoidon sijasta.

■ Brillique: aloitusannos 180 mg ja ylläpitoannos 90 mg x 2
● Lääkitys aloitetaan suuren vaaran
sepelvaltimotautikohtauspotilaille, ellei ole syytä epäillä
päivystyksellistä leikkaustarvetta

■ Pikainen sepelvaltimoiden angiografia tehdään lähivuorokausina
(<48–72 t), ellei kokonaistilanne edellytä pidättyvää suhtautumista
hoitoon (kardiologin kons)

○ Pieni vaara →
■ Potilas mobilisoidaan alkuseurannan jälkeen. ■ Jos sepelvaltimotauti on todennäköinen, tehdään tai ohjelmoidaan
rasituskoe.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Sepelvaltimotautikohtaus: jatkolääkitys

A
  • ASA 100 mg 1 x 1
  • Beetasalpaaja: metoprololi (Seloken Zoc) 47,5–200 mg/vrk tai bisoprololi (Emconcor/ Orloc) 5–10 mg/vrk
  • Erityisesti, jos rytmihäiriöitä tai alentunut kammiofunktio
  • Tavoitteena syke levossa 50–60/min.
  • ACE:n estäjä: ramipriili 2,5-10 mg/vrk tai perindopriili 2-10 mg /vrk.
  • Erityisesti, jos hypertensio, diabetes tai alentunut kammiofunktio
  • Statiini: atorvastatiini 80mg x 1
  • LDL:n tavoitetaso on sepelvaltimotautipotilailla alle 1,8 mmol/l
  • Tikagrelori 90 mg 1 x 2 vuoden ajan
  • Nitro
    ■ Nopeavaikutteinen nitro-resepti tulisi antaa sydäninfarktin
    sairastaneille kotiutuessa
    ■ Pitkävaikutteinen nitraatti aloitetaan vain potilaille, jotka oireilevat rintakivulla
  • Spironolaktoni: erityisesti, jos infarktivaurio on suuri
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Sydämen akuutti vajaatoiminta: kliiniset oireet

A
Oireet
○  Painon nousu lyhyessä ajassa
○  Hengenahdistus, HF koholla
○  Takykardia
○  Pitting turvotus
○  Inspiratoriset basaaliset rahinat
○  JVP koholla
○  Hepatomegalia

○ Hypoperfuusion merkkejä: tajunnan tason aleneminen, uneliaisuus, sekavuus, perifeerisen ihon viileys, syanoosi ja alentunut diureesi → KIIRE!!
- Laktaatin nousu yli 2 mmol:iin/l ja metabolinen asidoosi ovat hypoperfuusion
merkkejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Sydämen akuutti vajaatoiminta: kongestion ja verenkiertovajeen kliininen arviointi

A

Kongestion arviointi

  • Kaulalaskimopaine
  • Maksan palpaatio
  • Kuoppaturvotus
  • Keuhkoauskultaatio
  • Thoraxkuva

Verenkiertovajeen arviointi

  • Ihon lämpö, syanoosi
  • Vireystaso, tajunta
  • Virtsantulo
  • Happo-emästasapaino, laktaatti
17
Q

Sydämen akuutti vajaatoiminta: tutkimukset

A

○ Peruslab (PVK, CRP, NTP, TnI)
■ Suurentunut troponiinitaso ilman muita sydäninfarktilöydöksiä ei tarkoitasepelvaltimotautikohtausta, vaan liittyy vaikeaan vajaatoimintaan

○ Astrup, SaO2

○ pro-BNP

○ EKG

○ Thorax-rtg

○ ECHO
■ pikaisesti, jos potilas on kardiogeenisessä sokissa
■ parin vrk:n sisällä, ellei käytettävissä ole ajan tasalla olevaa tietoa
■ Kaikututkimuksella voidaan myös nopeasti arvioida sydämen
täyttöpainetasoja

18
Q

Sydämen akuutti vajaatoiminta: erotusdiagnostiikka

A
○  Keuhkokuume
○  Keuhkoembolia
○  Akuutti sepelvaltimotautikohtaus
○  Astman ja keuhkoahtaumataudin vaikeutuminen
○  Keuhkoparenkyymin taudit
○  Ilmarinta, pleuraalinen effuusio
○  Atelektaasit
19
Q

Sydämen akuutti vajaatoiminta: lääkehoito

A

○ Sydämen rytmiä, verenpainetta ja happikyllästeisyyttä seurataan

○ Lisähappi, tarvittaessa CPAP (7.5–10 cm H2O:n PEEP-venttiilillä)

○ Furesis p.o. tai i.v. riippuen nesteretention määrästä
■ I.v.: 10-20(-40) mg 1x3

○ Nesterajoitus on välttämätön, jos potilas on selvässä nestelastissa
■ Vuorokauden perustarpeeksi riittää 1.5 litraa nesteitä

○ Nitraatti-infuusio
■ Ellei verenpaine ole vaikeasti alentunut (< 90 mmHg), annetaan potilaalle nitraattia
■ Ensiapuna voidaan käyttää suihketta tai kielenalustablettia.

○ Morfiini tai oksikodoni
■ Ensiapuna lievittää hengenahdistusta ja levottomuutta ja laajentaa
verisuonia
■ Aluksi 2–4 mg laskimoon, tarvittaessa toistetaan 10 minuutin välein

○ Trombiprofylaksiaan Klexane

20
Q

Sydämen akuutti vajaatoiminta: muu hoito

A

● Sydämen vajaatoiminnan aiheuttaneet tekijät ja syysairaudet tulee aina selvittää
○ ACS
○ Infektiot
○ Anemia

● Vuodeosastolla
○ Seurantaan kuuluvat RR, lämmön ja syke- ja hengitystaajuuden tarkkailu
sekä päivittäinen punnitus
○ Telemetriaseuranta on valikoidusti tarpeen

21
Q

Sydämen krooninen vajaatoiminta: syyt ja mekanismit

A

Systolinen vajaatoiminta: sydämen supistusvireys on heikentynyt (vasemman kammion EF < 40 %).

  • Sepelvaltimotauti
  • Verenpainetauti
  • Läppäviat (aorttastenoosi ja mitraalivuoto)
  • Sydänlihassairaudet (laajentava, hypertrofinen, restriktiivinen kardiomyopatia)
  • Rytmihäiriöt (nopea eteisvärinä, jatkuva takykardia)

Diastolinen vajaatoiminta: vasemman kammion relaksaatio ja/tai passiivinen venyvyys sekä diastolinen laajentuminen ovat heikentyneet. Vasemman kammion EF normaali

  • Vasemman kammion hypertrofia (verenpainetautiin, ikä)
  • Sepelvaltimotauti
  • Restriktiivinen kardiomyopatia (sydänamyloidoosi, hemokromatoosi)
22
Q

Krooninen sydämen vajaatoiminta: NYHA-luokitus

A
  • NYHA I: Suorituskyky ei ole merkittävästi rajoittunut. Arkiaskareet eivät aiheuta oireita, vaikka kaikututkimuksella voidaan todeta poikkeava vasemman kammion toiminta.
  • NYHA II: Suorituskyky on rajoittunut. Voimakas rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai poikkeavaa väsymystä.
  • NYHA III: Suorituskyky on vahvasti rajoittunut. Tavallista vähäisempi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymystä.
  • NYHA IV: Kaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita. Oireita voi olla myös levossa.
23
Q

Krooninen sydämen vajaatoiminta: lääkehoito

A

Systolinen vajaatoiminta

  • ACE-estäjä/ATR-salpaaja
  • Beetasalpaaja
  • Spironolaktoni (vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa)
  • Oireenmukainen: diureetti (Furesis), digitalis, nitraatti…

Diastolinen vajaatoiminta

  • Kohdistuu perussairauteen
  • Ensisijaisena diureetti
  • Sama kuin systolisessa, ei juuri vaikuta ennusteeseen
24
Q

AV-blokki: tyypit

A

● I asteen AV-katkos: PQ-aika on pidentynyt

● II asteen AV-katkos:
- Mobitz I (Wenckebach): PQ-aika pitenee vähitellen, kunnes P-aalto jää johtumatta
- Mobitz II (distaalinen AV-katkos): P-aalto jää johtumatta
ilman edeltävää pitenemistä

● III asteen AV-katkos (totaaliblokki): P-aallot eivät johdu lainkaan kammioihin.
- Totaaliblokissa korvausrytmin taajuus on 20–60/min riippuen rytmin lähtökohdasta.

25
Q

AV-blokki: hoito

A
  • Oireetonta bradykardiaa ei yleensä tarvitse hoitaa
  • Lievä sinussolmukkeen toimintahäiriö, sekä I asteen ja Mobitz I -tyyppinen
    AV-katkos -> sykettä ja eteis-kammiojohtumista hidastavan lääkityksen lopettaminen
  • Oireinen bradykardia / Mobitz II / totaaliblokki -> tahdistin
26
Q

Bradykardia: hoito

A

○ Atropiini 0.5 mg i.v. toistettuna 5 minuutin välein on ensisijainen lääke äkillisiin (vagotonian aiheuttamiin) bradykardioihin

○ Ulkoinen tahdistin tarvittaessa

○ Ensiavun jälkeen vaikeasta sinussolmukkeen toimintahäiriöstä (SSS), Mobitz II tai totaaliblokista kärsivät potilaat ->
kardiologisiin tutkimuksiin tahdistinarvioon

27
Q

Rytmihäiriöt: anamneesi

A

○ Milloin rytmihäiriöt alkoivat?

  • Lapsuudesta lähtien esiintyneet tykytyskohtaukset -> SVT
  • Sydäninfarktin jälkeen alkaneet rytmihäiriöt ovat todennäköisesti kammioperäisiä.

○ Kohtausten esiintymistiheys ja kesto

○ Rytmihäiriön alkamis- ja loppumistapa

  • SVT alkaa ja loppuu äkillisesti
  • Sinustakykardia alkaa ja loppuu vähitellen.
  • Vagusstimulaatio lopettaa SVT:n, mutta ei juurikaan vaikuta sinustakykardiaan, eteisvärinään tai kammiotakykardiaan.

○ Rytmihäiriön aikainen syketaajuus ja sykkeen luonne

  • Lisälyöntisyys: yksittäiset ”muljahdukset” ja ”lyönnin jääminen väliin”
  • SVT: tasainen, nopea tykytys
  • Eteisvärinä: rytmi on ”kokonaan sekaisin”

○ Rytmihäiriön vaikutus potilaan hemodynamiikkaan (synkopee)
-> vakavan rytmihäiriön merkki

○ Oireiden vaikutus potilaan työkykyyn ja elämänlaatuun
- Eteisvärinässä EHRA-luokitus

○ Provosoivat tekijät: kahvi, valvominen, rasitus, stressi jne.

○ Perussairaudet (erit. sv-taudit)

○ Lääkitys

○ Sukuanamneesi

28
Q

Rytmihäiriöt: potilaan tutkiminen

A

○ Kliininen tutkimus

  • Sydämen ja kaulavaltimoiden auskultaatio (sivuäänet)
  • Keuhkojen auskultaatio (mm. vajaatoimintaan viittaavat staasirahinat)
  • Verenpaine

○ 12-kytkentäinen EKG
- Syketaajuus, eteis-kammiojohtuminen (PQ-aika), kammionsisäiset johtumishäiriöt (haara- tai haarakekatkos), hypertrofiat, patologiset Q-aallot, repolarisaatiohäiriöt (QT-aika), delta-aalto

○ Laboratoriotutkimukset

  • PVKT, Na, K, Krea ja fP-Gluk
  • TSH ainakin eteisvärinäpotilailta ja nopeissa rytmihäiriöissä
  • Muut tutkimukset kliinisen kuvan mukaan

○ Thorax-kuva (jos sydän- tai keuhkosairauksia)

29
Q

Rytmihäiriöt: potilaan jatkotutkimukset

A

○ Tarve arvioidaan yksilöllisesti. Mm:

○ Sydämen ECHO jos potilaalla (tai lähisukulaisilla) todettu: sydäninfarkti, kardiomyopatia, alentunut suorituskyky, epäilyttävä sivuääni, EKG:ssa LVH, poikkeavan suuri sydänvarjo thoraxissa

○ Kliininen rasituskoe, jos:
rytmihäiriötuntemuksia rasituksessa, suorituskyky heikentynyt, sepelvaltimotautiin viittaavia oireita

○ EKG:n vuorokausinauhoitus (Holter), jos potilaalla on tiheään esiintyviä rytmihäiriötuntemuksia

30
Q

Eteisvärinäkohtauksen hoito

A

○ Hidastetaan kammiotaajuutta: tavoite syke < 100/min
- ensisijaisesti beetasalpaaja (metoprololi (Seloken) 5mg iv), myös kalkkisalpaajat, digoksiini

○ Rytminsiirron vaatimukset:

  • Kestoltaan < 48 h kestänyt eteisvärinä - potilas tietää milloin alkanut TAI
  • AK-hoito toteutunut: ei unohduksia, INR hoitotasolla väh. 3 vkoa
  • Kalium ok
  • Potilas (kliinisesti) kompensaatiossa (tarv. thorax-rtg)
  • EKG: flimmeri päällä
  • Potilas ollut syömättä/juomatta väh. 4-6 h

○ Sähköinen rytminsiirto

  • Vaatii anestesian: propofoli
  • Hapetus maskilla, monitorointi
  • Defibrillaattori: synkronoitu tila, energia (75-) 100 J, nosto ad 200 J. Max 3-5 yritystä
  • Seurataan väh. 2 h

○ Lääkkeellinen rytminsiirto: rytmihäiriölääkkeet (flekainidi, vernakalantti)

○ Eteisvärinän esto:

  • Beetasalpaajat: bisoprololi 5–10 mg × 1, metoprololi 50–200 mg × 1
  • Kalsiumsalpaajat: verapamiili
  • Digoksiini: sydämen vt-potilaat
  • Rytmihäiriölääkkeet (esh): flekainidi, amiodaroni
  • Katetriablaatio

○ Pelkkää sykkeenhallintaa puoltavia tekijöitä:

  • Iäkäs ja lieväoireinen (EHRA 1–2) potilas (erit. jos altistava sairaus)
  • oireet hallittavissa sykettä hidastavilla
  • eteisvärinä uusii nopeasti
31
Q

AK-hoito eteisvärinässä

A

○ Akuutissa (< 48 h) eteisvärinässä AK-hoidon tarve riippuu

  • Pienen ja keskisuuren riskin potilailla (CHA2DS2-VASc ≤ 1) -> sinusrytmi voidaan palauttaa ilman edeltävää antikoagulaatiohoitoa
  • Suuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc ≥ 2) -> annetaan antikoagulanttia ennen rytminsiirtoa (n. 3 vkoa, INR hoitotasolla)

○ Kestoltaan tuntemattomassa tai > 48 h jatkuneessa eteisvärinässä rytminsiirron edellytys

  • INR ≥ 2 väh. 3 viikon ajan TAI
  • potilaalla suora ak-lääke (Eliquis, Pradaxa, Xarelto) väh. 3 viikkoa

○ Antikoagulaatiohoito rytminsiirron jälkeen

  • Suuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc ≥ 2) -> pysyvä AK-hoito
  • Keskisuuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc = 1) -> yksilöllinen harkinta, käytännössä AK-hoito
  • Pienen riskin potilailla (CHA2DS2-VASc = 0) -> ei AK-hoitoa, mikäli heti käännetty. Elektiivisen jälkeen AK-hoito 4 vkoa.
32
Q

CHA2DS2-VASc-pisteytys

A

○ Congestive heart failure: Sydämen systolinen vajaatoiminta: 1

○ Hypertension: Kohonnut verenpaine: 1

○ A2ge ≥ 75 years: Ikä ≥ 75 vuotta: 2

○ Diabetes: Diabetes: 1

○ S2troke or TIA: Aiempi aivohalvaus tai TIA: 2

○ Vascular disease: Valtimosairaus (Aiempi sydäninfarkti, sepelvaltimotauti, aortankaaren plakki tai vaikea perifeerinen valtimosairaus): 1

○ Age 65–74 years: Ikä 65–74 vuotta: 1

○ Sex category female: Naissukupuoli, kun ikä ≥ 75 vuotta: 1