Tenttitärpit Flashcards

1
Q

Mikä on arbitraasi?

A

Arbitraasi on taloustieteessä ja rahoituksessa strategia, jossa hyödynnetään hintaeroja eri markkinoiden välillä saavuttaakseen riskitöntä voittoa. Arbitraasi perustuu siihen, että sama hyödyke, arvopaperi tai valuutta voi olla hinnoiteltu eri tavoin eri markkinoilla, ja sijoittaja voi ostaa halvemmasta markkinasta ja myydä kalliimmassa markkinassa.

Esimerkki arbitraasista:
Oletetaan, että osake maksaa 100 euroa Helsingin pörssissä, mutta New Yorkin pörssissä sama osake maksaa 102 euroa. Arbitraasiin erikoistunut sijoittaja voisi ostaa osakkeen Helsingistä ja myydä sen New Yorkissa, jolloin hän tekisi 2 euron voiton jokaisesta osakkeesta (huomioiden transaktiokustannukset).
Arbitraasi on yleensä mahdollista vain lyhyen aikaa, koska markkinat pyrkivät tasapainottumaan nopeasti. Kun sijoittajat hyödyntävät arbitraasimahdollisuuden, hinnat lähestyvät toisiaan ja hintaero katoaa.

Arbitraasissa on siis kyseessä riskitön voitto, sillä sijoittaja tietää saavansa voiton hintaeron ansiosta ilman markkinariskin ottamista. Johdannaiset korjaa arbitraaseja.

ChatGPT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Lyhyeksi myynti

A

Sijoitusstrategia -Sijoittaja lainaa arvopapereita (osakkeita) välittäjältä
- Osakkeet myydään ja odotetaan hinnanlaskua – Tarkoitus ostaa takaisin halvalla
- Voitto = Alkuperäinen myyntihinta – Ostohinta – Tappiot voivat olla erittäin suuria
- Esimerkki =Lainaan osakkeen, jonka arvo 100 €, ostan takaisin 90 €, voitto 10 €

(ChatGPT):
Riski shorttauksessa
- Rajoittamaton tappio: Jos osakkeen hinta nousee rajusti, tappiot voivat olla periaatteessa äärettömät, koska osakkeen hinta voi nousta rajattomasti.
- Short squeeze: Jos moni sijoittaja joutuu sulkemaan shorttinsa yhtä aikaa (ostamaan takaisin), osakkeen hinta voi pompata nopeasti ylös, aiheuttaen suuria tappioita shorttaajille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Welch CAPM kritiikki

A

Teoreettiset oletukset ei sovellu oikeaan maailmaan mielekkäästi
- Sijoittajat välittävät vain riskistä ja tuotoista – Täydellisen markkinan oletus
- Oletus, että kaikilla on samalaiset sijoitukset ja sijoitusmahdollisuudet
- Oletus sijoittajien rationaalisuudesta – Haasteet beta:n määrittämisessä
- Empiirinen tutkimus ei tue – Ei anna tarkkaa arvoa – Ei systeemiriskiä mukana
- Riskipreemio, beta ja markkinapreemio muuttuvat jatkuvasti

tai

g. CAPM teoreettiset oletukset eivät hirveän sovellettavissa oikeaan maailmaan, CAPM mukaan kaikki sijoittajat välittävät vain riskistä ja tuotosta, kaikilla samanlaiset sijoitukset ja sijoitusmahdollisuudet. Näin ei kuitenkaan ole.
h. Empiirinen tutkimus ei tue CAPM
i. CAPM ei anna tarkkaa arviota, on ”ballparkissa” (toisaalta rahoituksessa harvoin on mitään täysin tarkkoja malleja)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Welch CAPM puolesta

A

Yksinkertaista käyttää, laajasti käytetty ja standardi alalla
- Omaisuusluokkien välinen vertailu -> Osakkeet tuottaneet bondeja paremmin
- Antaa korkean pääoman tuottovaatimuksen korkeariskisille projekteille:
1) Korkeampi vaatimus projekteille, jotka ei täytä ehtoja täydellisillä markkinoilla
2) Näillä projekteilla myös todellisuudessa korkeampi pääomakustannus
- Helppokäyttöinen ja karkea yksinkertaistus – Tuottojen ja riskien arviointi
- Standardi ja benchmark useille sijoittajille (vertailukohta suhteutukseen)
- Keskittyy hajauttamiseen – Vahva usko -> Perusteiden puutteelle ei haittaa

tai

a. CAPM toimii eri omaisuusluokkien vertailussa, esim. osakkeet tuottivat enenmmän kuin velkakirjat
b. Yksinkertaisuus ja keskittyminen hajauttamiseen
c. Vahva usko malliin, uskotaan itse malliin, eikä perusteiden puute sen käyttämiselle niinkään ”haittaa”
d. CAPM antaa usein suuremman pääoman tuottovaatimuksen projekteille, jotka ovat todennäköisempiä epäonnistumaan  suurempi hurdle rate
e. CAPM antaa usein suuremman pääoman tuottovaatimuksen projekteille, jotka eivät toteuta täydellisten markkinoiden vaatimuksia, ja näillä on täten korkeammat pääomakustannukset.
f. Laajalti käytetty

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Joukkovelkakirjan duraatio

A
  • Duraatio (ns. Macaulayn duraatio) mittaa lainan korkoherkkyyttä - riskin mittari - ja se kuvaa lainan painotettua efektiivistä juoksuaikaa, jossa huomioidaan sekä pääoman palautukset että koronmaksut:
    ”Milloin paperista keskimäärin kassavirrat realisoituvat”
  • Ei tarkka hinnanmuutoksille – Virhettä voi korjata konveksisuuskorjauksella
  • Korko- tai lainasalkun analysointi -> Riskiä ja maturiteettia voi muuttaa pohjalta
  • Modifioitu duraatio = Mittaa lainan hinnan laskun suuruuden prosentuaalisesti kun markkinoiden tuottovaatimus nousee 1%
  • Nollakuponkikoron duraatio = Yhtä suuri kuin lainan maturiteetti (kokonaiskesto)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Termiini

A

Termiini tarkoittaa terminisopimusta (forward contract), joka on kahden osapuolen välinen johdannaissopimus, jossa sovitaan tulevaisuudessa toteutuvasta kaupasta tiettyyn hintaan.

Keskeiset ominaisuudet:
1) Sitova sopimus – Molemmat osapuolet (ostaja ja myyjä) sitoutuvat toteuttamaan kaupan sovittuna ajankohtana.
2) Ei-standardisoitu – Terminisopimukset ovat räätälöityjä sopimuksia, jotka sovitaan suoraan osapuolten välillä (over-the-counter, OTC).
3) Kauppa toteutuu joka tapauksessa – Toisin kuin optiosopimuksissa, joissa on oikeus mutta ei pakkoa ostaa/myydä, termiinisopimus on pakollinen molemmille osapuolille.
4) Hinnoittelu ja aika-arvo – Termiinin hinta perustuu nykyiseen spot-hintaan, riskittömään korkoon, aika-arvoon ja mahdollisiin kassavirtoihin, kuten osinkoihin.

F = S0e^rt

missä:
F = termiinin hinta
S0= kohde-etuuden nykyhinta
r = riskiitön korko
T = sopimuksen voimassaoloaika
Jos kohde-etuutena on osinkoa maksava osake, osingot vähentävät termiinin hintaa, koska ne pienentävät osakkeen arvoa ajan myötä.

Futuuri vs. Termiini
Futuuri = standardisoitu termiini, jolla käydään kauppaa pörsseissä (esim. CME, Euronext).
Termiini = räätälöity OTC-sopimus, jonka osapuolet sopivat keskenään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Markkinasegmentaatioteoria

A

– Eri toimijat suosivat eri pituisia maturiteetteja
- Lainojen liikkeellelaskijat ja sijoittajat jakautuneet eri ryhmiin: tämän vuoksi pitkät ja lyhyet korot eivät ole riippuvaisia toisistaan
- Pankit sijoittavat mielellään lyhyisiin ja keskipitkän aikavälin instrumentteihin: pankkien velkasitoumukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Informaatiotehokkuus

A

– Täydellisten rahoitusmarkkinoiden vaatimus
- Kaikilla sama ja yksimielinen tulkinta – Informaatio ilmaista ja heti saatavilla
- Olennainen uusi informaatio heijastuu välittömästi hintoihin
- Faman teoria = Heikko, keskivahva ja vahva informaatiotehokkuus
Heikko = Menneeseen kurssikehitykseen sisältyvä tieto sisältyy kursseihin
Keskivahva = Kaikki julkisesti saatava tieto heijastuu välittömästi kurssiin
Vahva = Arvopapereiden hinnat sisältää julkaisemattoman sisäpiiritiedon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Likviditeettipreferenssiteoria

A
  • Sijoittajat riskinkarttajia
  • Tuottokäyrä oikealle nouseva
  • Suositaan lyhyitä korkoinstrumentteja ⇨ Pitkien lainojen tarjottava preemio: Lyhyissä lainoissa pienempi korkoriski ja helpompi realisoitavuus
  • Yhteys likviditeetin ja koron välillä – Pienellä likviditeettillä vaikea realisoida
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kiinteäkorkoiset velkainstrumentit

A
  • Yli 1 v mittaisia – Tiedetään kassavirrat etukäteen
  • Samansuuruisiin osiin jaettu lain – Korko ja kuoletus sopimusehtojen mukaan
  • JVK-lainan hinnan ja tuottovaatimuksen välillä negatiivinen riippuvuussuhde
  • Mitä pidempi jvk:n maturiteetti -> Sitä herkempi hinta on korkotason muutoksille
  • Mitä alhaisempi kuponkikorko -> Sitä herkempi hinta on korkotason muutoksille
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Eurooppalaisen myyntioption (put) asettaja

A
  • Voitto, jos optio erääntyy arvottomana
  • Asettaja on velvollinen toteuttamaan transaktion, jos haltija niin haluaa
  • Voitto voi olla enintään optiopreemion suuruinen ja tappiot hyvin suuria
  • Myyntioption asettaja voittaa, jos hinta nousee ja häviää jos hinta laskee
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Gordonin malli

A

= “osakkeen arvonmääritys tasaisesti kasvavan osinkovirran nykyarvona”
- Osakkeesta realisoituva osinko kasvaa tasaisesti vuodesta toiseen
- Arvomääritys osinkojen kassavirtojen mukaan – Ei huomioi omaisuutta ja velkoja
- Gordonin kaava = Seuraavan vuoden osinko / (Tuottovaatimus – Osingon kasvu)
- eli mitä suurempi osingon ikuisen kasvun odotetaan olevan, sitä kalliimpi osakkeen hinta on mallin mukaan
- Mikään ei kuitenkaan kasva ikuisesti -Osinkopolitiikka ei vaikuta yrityksen arvoon

Esimerkki: Osakkeesta odotetaan realisoituvan vuoden kuluttua osinkoa 3 € ja osingon odotetaan kasvavan 8 % vuodessa ikuisesti. Tuottovaatimus on 15 %.
Hinta Gordonin mallin mukaan:
P0 = 3 / (0,15 – 0,08) = 42,66 €

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Karakteristinen suora

A

– Havainnollistaa systemaattista ja epäsystemaattista riskiä
- Yksittäisen arvopaperin tuoton tilastollinen riippuvuus markkinaportfoliosta
1) Kulmakerroin pienempi kuin yksi = Kyseessä defensiivinen osake
2) Kulmakerroin suurempi kuin yksi = Kyseessä aggressiivinen osake
- Epäsystemaattinen riski = Arvopaperin tuottojen vaihtelu suoran ympärillä: Vähän havaintopisteiden hajontaa ⇨ Suurempi osuus systemaattista riskiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Senior bond

A
  • Senior bond (seniorilaina) on joukkovelkakirja, jolla on etuoikeus maksuihin yrityksen konkurssitilanteessa verrattuna juniorilainaan (alemman etuoikeuden velkaan).
  • Koska seniorilainalla on korkein prioriteetti, sijoittajat saavat siitä maksut ennen muita velanhaltijoita, mikä tekee siitä vähemmän riskialttiin.
  • Matalin riski tarkoittaa myös sitä, että sijoittajat hyväksyvät alhaisemman koron verrattuna riskisempiin lainoihin.
  • Seniorilaina on usein collateral-backed, eli sen vakuutena voi olla esimerkiksi yrityksen omaisuutta, mikä lisää sen turvaa sijoittajille.

Toisin sanoen seniorilainat ovat turvallisempia sijoituksia, mutta niistä saatava tuotto (korko) on yleensä matalampi verrattuna riskisempiin juniorilainoihin.

t.ChatGPT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Baumolin malli

A

Baumolin malli on kassanhallintamalli, joka auttaa yrityksiä optimoimaan kassavarojaan. Tässä on sen keskeinen idea:
- Kassan koko optimoidaan niin, että yritys ei pidä liikaa rahaa (joka ei tuota mitään), mutta toisaalta sillä on tarpeeksi varoja kattamaan juoksevat menot ilman kassakriisiä.
- eli tasapainottelu likviditeetin puutteen ja kassan pääomantuoton välillä

  • Tasapaino haetaan kahden asian välillä:
    1) Turvataan likviditeetti – Yrityksellä täytyy olla riittävästi rahaa maksaakseen laskut ja muut menot ajallaan.
    2) Hyvä tuotto/ pienet kustannukset – Liian suuri kassavara on tehotonta, koska ylimääräinen raha voisi tuottaa paremmin muualla (esim. sijoituksissa).

t.muistiinpanot + ChatGPT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitä tarkoittaa ”callability” yrityslainojen ominaisuuksista puhuttaessa?

A

“Callability” yrityslainojen yhteydessä viittaa siihen, että liikkeeseenlaskijalla (yrityksellä) on mahdollisuus lunastaa tai maksaa takaisin laina ennen sen virallista erääntymispäivää. Tätä kutsutaan myös “call-option” tai “early redemption” -ominaisuudeksi. Yrityslainojen callability tuo liikkeeseenlaskijalle joustavuutta taloudellisissa päätöksissään.

Tällainen ominaisuus voi olla etu liikkeeseenlaskijalle tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi jos markkinakorot ovat laskeneet, yritys voi haluta lunastaa korkeakorkoisen lainansa ja ottaa uuden lainan matalammalla korolla säästääkseen kustannuksissa. Toisaalta sijoittajille callability voi olla riski, koska lainan takaisinmaksu voi tapahtua odottamatta, ja he menettävät mahdollisen korkeamman tuoton, jonka korkeampi korko tarjoaa.

Yrityslainojen callability-ominaisuudet määritellään lainasopimuksissa, ja ne voivat vaihdella suuresti eri lainojen välillä. Jos callability on käytössä, lainaehtoihin sisältyy yksityiskohtia, kuten mahdolliset lunastuspäivät, lunastushinta ja muut ehdot, jotka määrittelevät, milloin ja millä ehdoilla lunastus voi tapahtua.

17
Q

Convertibility

A

Convertibility viittaa joukkovelkakirjalainan vaihdettavuuteen osakkeiksi. Tämä tarkoittaa, että lainanhaltija voi tietyin ennalta määritellyin ehdoin muuttaa lainansa yrityksen osakkeiksi.

Keskeiset ominaisuudet:
- Vaihtovelkakirjalaina (Convertible Bond) on tyypillinen esimerkki tällaisesta lainasta.
- Vaihto tapahtuu ennalta määrätyillä ehdoilla, kuten tietyn hinnan ja aikarajan puitteissa.
- Vaihto voi olla osittainen tai kokonainen, jolloin velkoja voi muuttaa osan tai koko lainan osakkeiksi.
- Lainan korko on matalampi kuin tavallisella joukkovelkakirjalainalla, koska lainan haltijalla on mahdollisuus hyötyä osakkeen arvonnoususta.
- Optio-oikeutta ei voi erottaa lainasta, eli sijoittaja ei voi myydä vaihtomahdollisuutta erikseen.

Missä tätä käytetään?
- Venture Capital (VC) -sijoituksissa, joissa startup-yritykset voivat houkutella sijoittajia tarjoamalla mahdollisuuden vaihtaa laina osakkeiksi.
- Yrityssaneerauksissa, joissa velkojille voidaan tarjota mahdollisuus muuttaa velka omistusosuudeksi yrityksen pelastamiseksi.

Miksi tämä on hyödyllinen?
- Sijoittajalle tämä tuo alaspäin rajatun riskin (koska laina maksetaan takaisin, jos osakekurssi ei kehity suotuisasti) ja ylöspäin potentiaalisen tuoton (jos osakkeen arvo nousee, sijoittaja voi vaihtaa osakkeiksi ja hyötyä kurssinoususta).
- Yritykselle tämä mahdollistaa rahoituksen hankkimisen matalammalla korolla, koska sijoittajat hyväksyvät alhaisemman koron vaihtomahdollisuuden vuoksi.

Käytännössä tämä on yhdistelmä lainan ja osakkeen ominaisuuksia, joka voi olla hyödyllinen sekä yrityksille että sijoittajille. 🚀

t.ChatGPT

18
Q

Collateral

A

“Collateral” viittaa panttiin tai vakuuteen, jonka lainanottaja antaa lainanantajalle turvatakseen lainansa. Collateral toimii takuuna lainanantajalle siinä tapauksessa, että lainanottaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin sovitun ajanjakson aikana.
Tyypillisiä esimerkkejä vakuudesta ovat kiinteistöt (kuten kiinteistöt tai asunnot), ajoneuvot, arvopaperit tai muut arvokkaat omaisuuserät. Kun lainanottaja asettaa omaisuutensa vakuudeksi, se antaa lainanantajalle oikeuden ottaa haltuunsa tämä omaisuus, jos lainanottaja laiminlyö maksuvelvoitteensa.

  • Yrityksen lainalleen asettama vakuus – Esimerkiksi konkurssin varalta
  • Tarjotaan lainanantajalle lainan takauksena – Kiinteistöt, ajoneuvot, osakkeet
  • Vakuus voi auttaa edullisempaan korkoon tai parempiin lainaehtoihin
  • Vähentää lainaajan riskiä – Debentuuri = Velkakirja, jolla ei ole takausta
19
Q

EBO

A

EBO (Edwards-Bell-Ohlson) -malli on tilinpäätösperusteinen arvonmääritysmalli, joka pohjautuu yrityksen epänormaaleihin voittoihin (abnormal earnings). Se on kehittyneempi versio perinteisestä osakekohtaisen oman pääoman (book value per share) käytöstä yrityksen arvon laskennassa.

Miten se toimii?
Yrityksen osakkeen arvo lasketaan kahdesta osasta:
1) Osakekohtaisen oman pääoman kirja-arvo (B):
Tämä on yrityksen taseeseen kirjattu oman pääoman määrä per osake.
2) Tulevien epänormaalien voittojen nykyarvo (PV of abnormal earnings)
Epänormaalit voitot tarkoittavat yrityksen tuottoa, joka ylittää sijoittajien vaatimustason (eli pääoman tuottovaatimuksen). Epänormaalit voitot voivat olla positiivisia tai negatiivisia tuottoja.
Tulevaisuuden epänormaalit voitot diskontataan nykyarvoon, koska tulevaisuuden kassavirrat ovat nykyhetkeä vähemmän arvokkaita.

t.ChatGPT

20
Q

Tilinpäätösbeta

A
  • Mittaa yrityksen voittojen kehittymiseen liittyvää systemaattista riskiä
  • Uskotaan olevan läheinen yhteys yrityksen osakkeiden systemaattiseen riskiin
  • Hyödyllinen OPO:n tuottovaatimuksien arvioinnissa listaamattomille yrityksille
  • Beta-kerroin = Kuvaa herkkyyttä, jolla osake heilahtelee suhteessa markkinaan
21
Q

Tasalyhenteinen laina

A

= Lyhennys tasaerissä - Kuponkikorko maturiteetin ajan vuosittain
- Bullet-laina = Kertalyhenteisiä, eli kuoletetaan yhdessä maturiteetin päätyttyä; Kuponkikorot maksetaan vuosittain–Yleisimmät joukkovelkakirjalainat

22
Q

Osinkojen epärelevanttius arvonmäärityksessä

A

Tässä käsitellään Modigliani-Millerin (MM) osinkorelevanssiteoriaa, joka väittää, että osingonjakopolitiikka ei vaikuta yrityksen arvoon. Tämä on yksi modernin rahoitusteorian perusväitteistä.

Osinkojen epärelevanttius (MM-teoria)
🔹 Modigliani & Miller (1961) esittivät, että osinkopolitiikka ei vaikuta yrityksen arvoon, koska sijoittajat voivat itse päättää, milloin ja miten he saavat rahansa.
🔹 Kotitekoinen osingonjako tarkoittaa, että sijoittajat voivat itse:
- Luoda osinkoja myymällä osakkeita (jos yritys ei maksa osinkoja).
- Sijoittaa saadut osingot takaisin ostamalla lisää osakkeita (jos yritys maksaa osinkoja).
Täten yrityksen osinkopolitiikka ei lisää eikä vähennä sijoittajan varallisuutta.
🔹
Osakkeen arvo perustuu kahteen asiaan eikä osinkoihin:
- Liikeriski – Kuinka riskialtis yrityksen liiketoiminta on?
- Tulontuottokyky – Kuinka paljon yritys pystyy tekemään voittoa?

Gordon-Lintnerin bird-in-the-hand -teoria (Vastakkainen näkemys)
🦜 Tämä teoria väittää päinvastaista:
- G&L väittävät että opon tuottovaatimus kasvaa kun osinkoa supistetaan. (MM:n olettavat mallissaan, että osinkopolitiikka ei vaikuta osakkeen tuottovaatimukseen.)
- Sijoittajat pitävät osinkoja varmana tuottona, kun taas yrityksen tulevat voitot ovat epävarmoja.
- Osinkojen supistus kasvattaa tuottovaatimusta, koska sijoittajat kokevat, että heille maksetaan vähemmän heti, ja heidän on odotettava mahdollisia tulevaisuuden tuottoja.
- Käytännössä onkin havaittu että osingon nosto nostaa osakkeen hintaa ja päinvastoin.

🛑 Miksi sijoittajat saattavat suosia osinkoja?
Varmuus: Heti saatavat osingot ovat varmoja, kun taas tulevaisuuden arvonnousu on epävarma.
Positiivinen signaali: Osingonkorotus voi olla merkki yrityksen hyvästä taloudellisesta tilanteesta.
Verotus: Joissakin tapauksissa osingot voivat olla verotuksellisesti epäedullisia verrattuna pääomatuloihin (osakkeiden arvonnousu).
Johtopäätös
🔹 MM-teoria pätee ideaalisessa maailmassa ilman veroja ja transaktiokustannuksia. Käytännössä kuitenkin:
- Osingot voivat vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen ja yrityksen arvostukseen.
- Bird-in-the-Hand -teoria korostaa osinkojen varmuutta ja sijoittajien riskipreferenssejä.
- Osingot voivat olla signaali yrityksen taloudellisesta tilasta, mikä voi vaikuttaa sijoittajien luottamukseen ja siten osakkeen hintaan.
- MM kuitenkin tulkitsevat osingon nostoon liittyvän osakkeen kurssinousun signalointihypoteesin kannalta: Yritykset ovat vastahakoisia laskemaan osinkoa ja eivät nosta osinkoa tasolle, jolla ne eivät voi sitä yllä pitää. Näin ollen, osinkoa nostaessaan yritys signaloi aiempaa paremmasta tulontuottamiskyvystään. Osakkeen arvo nousee tämän takia, ei osinkopreferenssien takia.

📈Lopputulos: Vaikka MM-teoria väittää, että osingot eivät vaikuta arvoon, todellisuudessa sijoittajat saattavat pitää osinkoja tärkeinä eri syistä!

t.ChatGPT

23
Q

Implisiittinen volatiliteetti

A
  • Markkinoiden odotus tulevasta volatiliteetistä
  • Voidaan laskea optioiden hinnoittelusta – Käytetään optioiden hinnoittelussa
  • Black-Scholes-malli: Eurooppalaisen osto-optioiden teoreettinen arvo: Perusarvo + Aika-arvo–Todennäköisyys, että jää normaalijakauman alle
    huom. Vuotuinen volatiliteetti, juoksuaika ja riskitön korko huomioidaan
  • Arvoihin tulee suhtautua kriittisesti – Tulevaisuuden volatiliteetin arviointi
  • Ilmaisee sijoittajien näkemyksen hintojen vaihtelusta – Odotusten laskeminen
    ⇨ Korkea volatiliteetti = Suuria hinnanvaihteluja ja epävarmuutta
  • Perustuu arbitraasin kieltäviin ehtoihin – Parametrit mallissa yksiselitteisiä
24
Q

Päämies-agenttisuhde

A
  • Johdon, työntekijöiden ja omistajien välillä eturistiriita
  • Syntyy, kun johto ja omistajat eri henkilöitä – Tavoitteet erilaisia
  • Asymmetrinen informaatio = Johdolla tietoa, mitä omistajilla ei välttämättä
  • Omistajat eivät voi tietää tekeekö johto hyviä päätöksiä

Syntyy agenttikustannuksia (johdon valvonta) = Valvontakustannukset (tilintarkastus)
- Sopimuskustannukset–Sopimusten korvaukset (bonukset ja optiot)
- Jäännöskustannukset – Jos agentti, ei toimi päämiehen eduksi

25
Q

Luottoluokitushaasteet (Welch)

A
  • Luottoluokituslaitokset saavat maksuja yrityksiltä , joista he (S&P ja Moody’s) laativat luottoluokituksen – Eturistiriita
  • Kannustimet antaa liian myönteisiä luokituksia, vaikka maine ylläpidettävänä
  • Luottoluokituslaitokset ei vastuussa luokituksistaan ⇨ Finanssikriisi: Liian optimistiset luottoluokitukset mortage backed securities
  • Ei huomioida riskiä, että velkakirjan kassavirrat loppuvat liikkeellelaskijan takia: Luottoluokitukset ottavat yksittäisen velkakirjan riskiin kantaa
  • Velkakirjojen arvo vaihtelee paljon (3–10 %) vuositasolla

tai

j. Luottoluokituksissa ei oteta huomioon sitä riskiä, että monen velkakirjan kassavirrat tyrehtyisivät samaan aikaan liikkeellelaskijoiden maksukyvyttömyyden takia. Tämän sijasta luottoluokitukset ottavat yksittäisen velkakirjan riskiin kantaa.
k. Luottoluokittajat eivät ole vastuunalaisia antamistaan luokituksista tai näkemyksistä, vaikka he tahallaan harhaanjohtaisivatkin sijoittajia.
l. Luottoluokittajien luottoluokituksesta maksavat itse tahot, jotka ovat luokituksien kohteena, tämä herättää kysymyksen mahdollisista eturistiriidoista.
m. Viimeisenä haasteena se, että velkakirjojen arvo vaihtelee hyvinkin paljon, n. 3–10 % vuositasolla

26
Q

Pääomamarkkinasuora

A

– Tangenttiportfolio (eli tehokas portfolio) on ns. markkinaportfolio, jos optimoinnissa on ollut mukana kaikki arvopaperit (laajasti kaikki riskilliset
sijoituskohteet)
- Markkinaportfolio sisältää määritelmän mukaisesti kaikkia tarjolla olevia riskillisiä sijoituskohteita niiden markkina-arvojen suhteessa
- Riskitön korko ja markkinaportfolio määrittävät pääomamarkkinasuoran (CML= capital market line)
- Tuotto (y) - keskihajonta (x) = Kulkee riskittömän koron ja markkinaportfolion kautta

  • Teorian mukaan kaikki sijoittajat riskipreferensseistä riippumatta pitävät hallussaan markkinaportfoliota
    ⇨ Sijoittaja tekee allokaatiopäätöksen riskittömän koron ja markkinaportfolion välillä (tähän allokaatiopäätökseen vaikuttavat sijoittajan riskipreferenssit)
  • Kaikki CML:llä sijaitsevat portfoliot ovat tehokkaita portfolioita - CML:llä sijaitsevat portfoliot sisältävät markkinaportfolion tavoin pelkästään systemaattista riskiä, koska yksittäiseen sijoituskohteisiin liittyvä riski on hajautettu pois
  • On hyvä huomata, että kun osakkeita lisätään portfolioon, on portfolion riskisyyden kannalta olennaista se, miten osake korreloi portfolion kanssa, ei se mikä on yksittäisen osakkeen tuoton keskihajonta
27
Q

Satunnaiskulun malli (random walk with drift)

A

Satunnaiskulun malli driftillä – Mitä se tarkoittaa?
🕺🏼 Satunnaiskulku tarkoittaa, että jonkin asian, kuten osakekurssin, liike on ennustamatonta ja riippuu vain edellisestä arvosta sekä sattumanvaraisesta muutoksesta.
🎭 Drift-tekijä on pitkän aikavälin trendi, joka voi olla joko positiivinen (nousu) tai negatiivinen (lasku) - joka lisätään satunnaismuuttujan vaikutukseen

Miten tämä näkyy osakemarkkinoilla?
Osakkeiden hinnat noudattavat tätä ajallista mallia, koska:
🗞️ Lyhyellä aikavälillä osakkeet voivat nousta tai laskea sattumanvaraisesti, koska uudet uutiset ja tapahtumat vaikuttavat niihin jatkuvasti.
📈 Pitkällä aikavälillä osakkeilla voi olla selvä suunta, kuten keskimääräinen nousu (positiivinen drift), koska yritykset kasvavat ja talous kehittyy.
📅 Mutta satunnaisuus tekee vaikeaksi ennustaa, mitä tapahtuu seuraavaksi – vaikka tiedämme, että osakemarkkinat yleensä kasvavat pitkällä aikavälillä, emme voi varmasti sanoa, miten ne liikkuvat huomenna tai ensi viikolla.