3. KIINTEÄKORKOISET VELKAINSTRUMENTIT Flashcards
Mitä ominaispiirteitä on yrityksen lainaksi ottamassa pääomassa, vieraassa pääomassa?
Ominaispiirteitä:
- Takaisinmaksuvelvoite
- VPO:sta maksetaan ennakkoon sovittu korvaus eli korko
- VPO:n ehtoiset velat maksetaan ennen oman pääoman palautuksia, jos yritys menee konkurssiin
- Sijoittajan kannalta VPO sijoituksen tekeminen on riskittömämpää kuin oman pääoman ehtoisen sijoituksen tekeminen
=> yrityksen kannalta halvempaa kuin oma pääoma
- Vieraan pääoman korko on verotuksessa vähennyskelpoinen
Millaisia vieraan pääoman instrumentteja on olemassa?
Instrumentteja: pankkilaina, luotollinen tili, jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit eli joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit.
Mitä ovat rahamarkkinainstrumentit?
Rahamarkkinainstrumentit (alle 1 v instrumentit)
- Jälkimarkkinakelpoisia: pankkien sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset, yritystodistukset ja kuntatodistukset. Hinta määräytyy rahamarkkinoilla jatkuvasti (kysyntä ja tarjonta).
- Ei-jälkimarkkinakelpoisia esim. sopimusvelka tai markkinarahavelka (pankki lainaa asiakkaaltaan velkakirjalla). Sijoitusaika 1pv-1v. Sijoitukselle kertynyt kiinteä korko maksetaan eräpäivänä ja sijoitusta ei voi purkaa ennen eräpäivää.
Mitä tarkoittaa kuponkikorko?
Kuponkikorko (englanniksi coupon rate) viittaa joukkovelkakirjan tai muun velkakirjan korkoon, joka maksetaan sijoittajalle velkakirjan nimellisarvon (eli lainan alkuperäisen määrän) perusteella.
Tarkemmin sanottuna kuponkikorko on prosenttiosuus joukkovelkakirjan nimellisarvosta, ja se ilmaisee, kuinka paljon korkoa sijoittaja saa vuosittain. Esimerkiksi, jos joukkovelkakirjan nimellisarvo on 1 000 euroa ja kuponkikorko on 5 %, sijoittaja saa vuosittain 50 euroa korkoa.
Toisin sanoen, kuponkikorko lasketaan aina velkakirjan nimellisarvolle, ei markkina-arvolle, joka voi vaihdella ajan kuluessa. Kuponkikorko pysyy muuttumattomana, vaikka joukkovelkakirjan markkinahinta nousisi tai laskisi.
ChatGPT
Mitä tarkoittaa maturiteetti?
laina-aika tai lainan juoksuaika
Millaisia eri tyyppejä on olemassa joukkovelkakirjalainoista?
- Yleisimmät joukkovelkakirjalainat ovat kertalyhenteisiä eli ns. bullet-lainoja, jotka kuoletetaan yhdessä erässä laina-ajan lopussa ja kuponkikorot maksetaan esimerkiksi vuosittain tai puolivuosittain
- Tasalyhenteiset lainat lyhennetään tasaerissä, useimmiten vuosittain ja kuponkikorot maksetaan esimerkiksi vuosittain tai puolivuosittain
- Lisäksi mm. nollakuponkilainoja, ikuisia lainoja ja erilaisia vaihtovelkakirjalainoja tai indeksisidonnaisia lainoja
Joukkovelkakirjalainat:
Mitä eroa nettohinta vs. bruttohinta?
1. Bruttohinta:
- Bruttohinta tarkoittaa joukkovelkakirjalainan kokonaishintaa, joka sisältää sekä joukkovelkakirjan markkinahinnan että siihen kertyneet korot edellisestä kuponkimaksusta lähtien.
- Kun puhutaan bruttohinnasta, tulevat kassavirrat (esimerkiksi kuponkikorot ja pääoman takaisinmaksu) diskontataan nykyhetkeen, eli lasketaan niiden nykyarvo.
- Bruttohintaa käytetään usein, kun arvioidaan joukkovelkakirjan “koko arvoa” ostohetkellä.
2. Nettohinta:
- Nettohinta on joukkovelkakirjan hinta ilman siihen kertyneitä korkoja. Eli se kertoo joukkovelkakirjan “puhdas” markkinahinta.
- Nettohintaa käytetään yleisesti hinnoittelussa, koska se tekee joukkovelkakirjat vertailukelpoisiksi riippumatta siitä, milloin kuponkikorot maksetaan. Toisin sanoen nettohinta ei riipu siitä, kuinka lähellä seuraava kuponkimaksu on.
- Tiedotusvälineiden julkaisemissa joukkovelkakirjalainojen noteerauksissa yleensä ilmoitetaan nettohintaprosenttilukuna suhteessa lainan nimellisarvoon (esimerkiksi 95 % tai 105 % nimellisarvosta).
3. Käytännön ero netto- ja bruttohinnan välillä:
- Kun joukkovelkakirjalaina lasketaan liikkeelle tai kuponkimaksu suoritetaan (eli kun kuponki irtoaa), nettohinta on yhtä suuri kuin bruttohinta. Tämä johtuu siitä, että tällöin kertyneitä korkoja ei vielä ole, koska viimeisin kuponki on juuri maksettu.
- Muina ajankohtina nettohinta on pienempi kuin bruttohinta, koska bruttohintaan sisältyvät edellisen kuponkimaksun jälkeen kertyneet korot. Siksi nettohinta saadaan vähentämällä bruttohinnasta kertyneet korot.
4. Hintanoteeraukset:
- Joukkovelkakirjojen hinnat noteerataan nettohintoina suhteessa niiden nimellisarvoon. Esimerkiksi jos joukkovelkakirjan nimellisarvo on 1 000 euroa, ja sen nettohinta on 98 %, se maksaa 980 euroa.
Lainat voidaan noteerata eri hintaluokissa:
- Discount bond: Noteerataan alle nimellisarvon (esim. 95 %).
- Premium bond: Noteerataan yli nimellisarvon (esim. 105 %).
- Par bond: Noteerataan nimellisarvossa (100 %).
Yhteenvetona: Nettohinta on joukkovelkakirjan “puhdas hinta” ilman siihen kertyneitä korkoja, ja sitä käytetään vertailtavuuden takia. Bruttohinta sisältää joukkovelkakirjan hinnan sekä kertyneet korot edellisestä kuponkimaksusta alkaen.
ChatGPT
Miten lainanantaja määrittää vieraan pääoman tuottovaatimuksen tason?
- Riskitön korko lisättynä yrityskohtaisella riskipreemiolla
- Yrityksen taloudelliset toimintaedellytykset: maksuvalmius, pääomarakenne, kannattavuus, tulevaisuuden näkymät yms.
- Yrityskohtaisten tekijöiden lisäksi huomioidaan markkinoiden yleinen epävarmuuden taso
- Vaihtoehtoiskustannus: tuotto joka saataisiin vastaavan riskin omaavasta paperista
Miten perustelisit väitteen: kuponkikorko ei ole sama kuin tuottovaatimus.
Kuponkikorko vs. tuottovaatimus:
Kuponkikorko ei ole sama kuin tuottovaatimus! Kuponkikorko on joukkovelkakirjan maksama vuotuinen korko suhteessa nimellisarvoon, mutta tuottovaatimus (Yield to Maturity, YTM) voi poiketa siitä riippuen joukkovelkakirjan markkinahinnasta. Jos markkinahinta laskee, tuottovaatimus nousee.
Yield to Maturity (YTM):
YTM on markkinoiden tuottovaatimus, eli se korko, joka diskonttaa joukkovelkakirjan kassavirrat niin, että niiden nykyarvo (PV, Present Value) on sama kuin lainan nykyinen markkinahinta.
Esimerkissäsi: jos lainan nimellisarvo on 1 000 euroa, mutta sen markkinahinta on laskenut 950 euroon, YTM heijastaa tuottovaatimusta, jolla kyseinen laina vastaa nykyistä markkinahintaa. YTM voi olla siis suurempi kuin lainan kuponkikorko (4 %), koska markkinahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo.
ChatGPT
Mitä riskejä sijoittaja kohtaa sijoittaessaan
joukkovelkakirjalainaan?
- Hinta- eli korkoriski: joukkovelkakirjan hinta muuttuu markkinakorkojen (ja tuottovaatimuksen) muuttuessa
- Luottoriski: lainan liikkeellelaskija ei kykene suoriutumaan lainaan liittyvistä velvoitteistaan
- Likviditeettiriski: lainalla ei voida tarvittaessa käydä kauppaa jälkimarkkinoilla
- Uudelleensijoitusriski: kuponkikorot ja pääomanpalautukset joudutaan ehkä sijoittamaan sijoituskohteen ostohetkeä matalammalla korolla
Mikä on duraatio?
Duraatio (ns. Macaulayn duraatio) mittaa lainan korkoherkkyyttä ja se kuvaa lainan painotettua efektiivistä juoksuaikaa, jossa huomioidaan sekä pääoman palautukset että koronmaksut:
”Milloin paperista keskimäärin kassavirrat realisoituvat”
kirjasta:
Joukkovelkakirjalainan korkoriskin ja hinnanmuutosten käytetyin mittari on duraatio ( duration ). Duraatiolla tarkoitetaan lainan tai sijoituksen painotettua efektiivistä juoksuaikaa, jossa huomioidaan paitsi pääoman palautukset myös koronmaksut. Tästä johtuu, että lainan duraatio on tavallisesti lyhyempi kuin sen maturiteetti 5 . Duraatio mittaa joukkovelkakirjalainan hinnan korkoherkkyyttä eli lainan korkoriskiä. Sitä käytetään selvitettäessä, mitä kohteen markkina-arvolle tapahtuu korkojen muuttuessa.
Matemaattisesti duraatio on joukkovelkakirjalainan hinta-tuottosuhdetta kuvaavan yhtälön ensimmäinen derivaatta. 6 Graafisesti duraatiota voidaankin kuvata siten, että duraatio on joukkovelkakirjalainan hintayhtälön tangentti tietyssä, markkinoiden tuottovaatimuksen mukaisessa pisteessä.
Duraatiota voidaan tarkastella myös lainan hinta- ja uudelleensijoitusriskien toteutumisen näkökulmasta markkinoiden tuottovaatimuksen muuttuessa. Kun toisaalta markkinoiden tuottovaatimuksen noustessa joukkovelkakirjalainan hinta laskee, voidaan samanaikaisesti lainasta saadut kuponkikorot sijoittaa korkeammalla tuotolla. Vastaavasti kun joukkovelkakirjalainan hinta nousee markkinoiden tuottovaatimuksen laskiessa, voidaan samanaikaisesti lainasta saadut kuponkikorot sijoittaa pienemmällä tuotolla. Duraatiolaskelman antama luku on samalla duraatiopiste , jolla tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin toisilleen vastakkaiset lainan hintariski ja uudelleensijoitusriski ovat yhtä suuret ja ne kumoavat toisensa. Duraatiopiste osoittaa siis sen ajankohdan, jolloin sijoitukselle alun perin sovittu tuotto toteutuu markkinakoroissa tapahtuvista muutoksista riippumatta. Joukkovelkakirjalaina on näin ollen korkoriskin suhteen riskitön, jos sijoitusperiodi vastaa lainan duraatiopistettä. Muussa tapauksessa sijoituksen lopullinen tuotto määräytyy myyntihetkellä vallitsevan korkotilanteen ja sitä kautta määräytyvän markkinoiden tuottovaatimuksen mukaan.
Duraation arvo on suoraan riippuvainen lainan maturiteetista, ja sen arvo on sitä suurempi, mitä pidempi laina on kyseessä. Duraatio on myös käänteisesti riippuvainen lainan kuponkikorosta ja lainaan kohdistuvasta markkinoiden tuottovaatimuksesta: joukkovelkakirjalainan duraatio on sitä suurempi, mitä pienempi on kuponkikorko.
Tunnetuin duraation mittari on jo vuonna 1938 kehitetty Macaulayn duraatio.
Mikä on debentuurilaina?
Debentuurilainaksi ( debenture ) nimitetään joukkovelkakirjalainaa, jolle ei ole annettu vakuutta ja jonka asema yrityksen konkurssissa on huonompi kuin yrityksen muiden sitoumusten. Velkakirjalaissa määrätään lisäksi, ettei debentuurin liikkeellelaskija tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö saa asettaa vakuutta debentuurin maksamisesta. Debentuurilainan aseman vuoksi sille maksetaan yleisesti korkeampaa korkoa kuin muille joukkovelkakirjalainoille, joilla on vastaava maturiteetti ja luottoriski.
kirja: Yritysrahoitus
Mikä on emissiokurssi?
Lainan emissiokurssilla tarkoitetaan lainasta sijoitushetkellä maksettavaa hintaa. Emissiokurssi on yleensä vaihtuva ja sen määräytymistä tarkastellaan…
kirja: Yritysrahoitus
Mikä on bullet-laina?
Tavallisimpia joukkovelkakirjalainatyyppejä ovat tasalyhenteiset lainat ja kertalyhenteiset, ns. bullet-lainat. Tasalyhenteisellä joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan lainaa, jonka pääomaa lyhennetään laina-ajan kuluessa vuosittain tai puolivuosittain. Kehitys on kuitenkin jo jonkin aikaa kulkenut kohti kertalyhenteisiä lainoja, joissa pääoma kuoletetaan kokonaisuudessaan laina-ajan loputtua. Tämäntyyppiset lainat ovat erityisesti sijoittajien suosiossa, koska palautuvaa pääomaa koskevaa sijoituspäätöstä ei tarvitse tehdä joka vuosi.
kirja: Yritysrahoitus
Mitä ovat nollakuponki- ja ikuiset lainat?
Tasalyhenteisten ja kertalyhenteisten lainojen lisäksi on olemassa myös ns. nollakuponkilainoja ( zero coupon bonds ), joihin ei laina-aikana liity lainkaan koronmaksuja. Nollakuponkilainan ainoa kassavirta sijoittajalle on laina-ajan lopussa palautuva pääoma. Lainan tuotto muodostuu nimellisarvon ja liikkeellelaskukurssin välisestä erotuksesta. Kuten muissakin joukkovelkakirjalainoissa, nimellisarvo maksetaan haltijalle kertasuorituksena lainan erääntyessä.
Joukkovelkakirjalainat voivat olla myös ns. ikuisia lainoja ( perpetual loans ). Ne ovat lainoja, joiden pääomaa ei makseta koskaan takaisin ja joiden lainapääomalle maksetaan ikuisesti lainaehdoissa määriteltyä korkoa. Ikuiset lainat ovat Suomessa viime aikoina yleistyneet yritysten rahoituksessa.
kirja: Yritysrahoitus
