3. KIINTEÄKORKOISET VELKAINSTRUMENTIT Flashcards

1
Q

Mitä ominaispiirteitä on yrityksen lainaksi ottamassa pääomassa, vieraassa pääomassa?

A

Ominaispiirteitä:
- Takaisinmaksuvelvoite
- VPO:sta maksetaan ennakkoon sovittu korvaus eli korko
- VPO:n ehtoiset velat maksetaan ennen oman pääoman palautuksia, jos yritys menee konkurssiin
- Sijoittajan kannalta VPO sijoituksen tekeminen on riskittömämpää kuin oman pääoman ehtoisen sijoituksen tekeminen
=> yrityksen kannalta halvempaa kuin oma pääoma
- Vieraan pääoman korko on verotuksessa vähennyskelpoinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Millaisia vieraan pääoman instrumentteja on olemassa?

A

Instrumentteja: pankkilaina, luotollinen tili, jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit eli joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä ovat rahamarkkinainstrumentit?

A

Rahamarkkinainstrumentit (alle 1 v instrumentit)
- Jälkimarkkinakelpoisia: pankkien sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset, yritystodistukset ja kuntatodistukset. Hinta määräytyy rahamarkkinoilla jatkuvasti (kysyntä ja tarjonta).
- Ei-jälkimarkkinakelpoisia esim. sopimusvelka tai markkinarahavelka (pankki lainaa asiakkaaltaan velkakirjalla). Sijoitusaika 1pv-1v. Sijoitukselle kertynyt kiinteä korko maksetaan eräpäivänä ja sijoitusta ei voi purkaa ennen eräpäivää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä tarkoittaa kuponkikorko?

A

Kuponkikorko (englanniksi coupon rate) viittaa joukkovelkakirjan tai muun velkakirjan korkoon, joka maksetaan sijoittajalle velkakirjan nimellisarvon (eli lainan alkuperäisen määrän) perusteella.

Tarkemmin sanottuna kuponkikorko on prosenttiosuus joukkovelkakirjan nimellisarvosta, ja se ilmaisee, kuinka paljon korkoa sijoittaja saa vuosittain. Esimerkiksi, jos joukkovelkakirjan nimellisarvo on 1 000 euroa ja kuponkikorko on 5 %, sijoittaja saa vuosittain 50 euroa korkoa.

Toisin sanoen, kuponkikorko lasketaan aina velkakirjan nimellisarvolle, ei markkina-arvolle, joka voi vaihdella ajan kuluessa. Kuponkikorko pysyy muuttumattomana, vaikka joukkovelkakirjan markkinahinta nousisi tai laskisi.

ChatGPT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä tarkoittaa maturiteetti?

A

laina-aika tai lainan juoksuaika

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Millaisia eri tyyppejä on olemassa joukkovelkakirjalainoista?

A
  • Yleisimmät joukkovelkakirjalainat ovat kertalyhenteisiä eli ns. bullet-lainoja, jotka kuoletetaan yhdessä erässä laina-ajan lopussa ja kuponkikorot maksetaan esimerkiksi vuosittain tai puolivuosittain
  • Tasalyhenteiset lainat lyhennetään tasaerissä, useimmiten vuosittain ja kuponkikorot maksetaan esimerkiksi vuosittain tai puolivuosittain
  • Lisäksi mm. nollakuponkilainoja, ikuisia lainoja ja erilaisia vaihtovelkakirjalainoja tai indeksisidonnaisia lainoja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Joukkovelkakirjalainat:

Mitä eroa nettohinta vs. bruttohinta?

A

1. Bruttohinta:
- Bruttohinta tarkoittaa joukkovelkakirjalainan kokonaishintaa, joka sisältää sekä joukkovelkakirjan markkinahinnan että siihen kertyneet korot edellisestä kuponkimaksusta lähtien.
- Kun puhutaan bruttohinnasta, tulevat kassavirrat (esimerkiksi kuponkikorot ja pääoman takaisinmaksu) diskontataan nykyhetkeen, eli lasketaan niiden nykyarvo.
- Bruttohintaa käytetään usein, kun arvioidaan joukkovelkakirjan “koko arvoa” ostohetkellä.

2. Nettohinta:
- Nettohinta on joukkovelkakirjan hinta ilman siihen kertyneitä korkoja. Eli se kertoo joukkovelkakirjan “puhdas” markkinahinta.
- Nettohintaa käytetään yleisesti hinnoittelussa, koska se tekee joukkovelkakirjat vertailukelpoisiksi riippumatta siitä, milloin kuponkikorot maksetaan. Toisin sanoen nettohinta ei riipu siitä, kuinka lähellä seuraava kuponkimaksu on.
- Tiedotusvälineiden julkaisemissa joukkovelkakirjalainojen noteerauksissa yleensä ilmoitetaan nettohintaprosenttilukuna suhteessa lainan nimellisarvoon (esimerkiksi 95 % tai 105 % nimellisarvosta).

3. Käytännön ero netto- ja bruttohinnan välillä:
- Kun joukkovelkakirjalaina lasketaan liikkeelle tai kuponkimaksu suoritetaan (eli kun kuponki irtoaa), nettohinta on yhtä suuri kuin bruttohinta. Tämä johtuu siitä, että tällöin kertyneitä korkoja ei vielä ole, koska viimeisin kuponki on juuri maksettu.
- Muina ajankohtina nettohinta on pienempi kuin bruttohinta, koska bruttohintaan sisältyvät edellisen kuponkimaksun jälkeen kertyneet korot. Siksi nettohinta saadaan vähentämällä bruttohinnasta kertyneet korot.

4. Hintanoteeraukset:
- Joukkovelkakirjojen hinnat noteerataan nettohintoina suhteessa niiden nimellisarvoon. Esimerkiksi jos joukkovelkakirjan nimellisarvo on 1 000 euroa, ja sen nettohinta on 98 %, se maksaa 980 euroa.

Lainat voidaan noteerata eri hintaluokissa:
- Discount bond: Noteerataan alle nimellisarvon (esim. 95 %).
- Premium bond: Noteerataan yli nimellisarvon (esim. 105 %).
- Par bond: Noteerataan nimellisarvossa (100 %).

Yhteenvetona: Nettohinta on joukkovelkakirjan “puhdas hinta” ilman siihen kertyneitä korkoja, ja sitä käytetään vertailtavuuden takia. Bruttohinta sisältää joukkovelkakirjan hinnan sekä kertyneet korot edellisestä kuponkimaksusta alkaen.

ChatGPT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten lainanantaja määrittää vieraan pääoman tuottovaatimuksen tason?

A
  • Riskitön korko lisättynä yrityskohtaisella riskipreemiolla
  • Yrityksen taloudelliset toimintaedellytykset: maksuvalmius, pääomarakenne, kannattavuus, tulevaisuuden näkymät yms.
  • Yrityskohtaisten tekijöiden lisäksi huomioidaan markkinoiden yleinen epävarmuuden taso
  • Vaihtoehtoiskustannus: tuotto joka saataisiin vastaavan riskin omaavasta paperista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten perustelisit väitteen: kuponkikorko ei ole sama kuin tuottovaatimus.

A

Kuponkikorko vs. tuottovaatimus:
Kuponkikorko ei ole sama kuin tuottovaatimus! Kuponkikorko on joukkovelkakirjan maksama vuotuinen korko suhteessa nimellisarvoon, mutta tuottovaatimus (Yield to Maturity, YTM) voi poiketa siitä riippuen joukkovelkakirjan markkinahinnasta. Jos markkinahinta laskee, tuottovaatimus nousee.

Yield to Maturity (YTM):
YTM on markkinoiden tuottovaatimus, eli se korko, joka diskonttaa joukkovelkakirjan kassavirrat niin, että niiden nykyarvo (PV, Present Value) on sama kuin lainan nykyinen markkinahinta.
Esimerkissäsi: jos lainan nimellisarvo on 1 000 euroa, mutta sen markkinahinta on laskenut 950 euroon, YTM heijastaa tuottovaatimusta, jolla kyseinen laina vastaa nykyistä markkinahintaa. YTM voi olla siis suurempi kuin lainan kuponkikorko (4 %), koska markkinahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo.

ChatGPT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä riskejä sijoittaja kohtaa sijoittaessaan
joukkovelkakirjalainaan?

A
  • Hinta- eli korkoriski: joukkovelkakirjan hinta muuttuu markkinakorkojen (ja tuottovaatimuksen) muuttuessa
  • Luottoriski: lainan liikkeellelaskija ei kykene suoriutumaan lainaan liittyvistä velvoitteistaan
  • Likviditeettiriski: lainalla ei voida tarvittaessa käydä kauppaa jälkimarkkinoilla
  • Uudelleensijoitusriski: kuponkikorot ja pääomanpalautukset joudutaan ehkä sijoittamaan sijoituskohteen ostohetkeä matalammalla korolla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikä on duraatio?

A

Duraatio (ns. Macaulayn duraatio) mittaa lainan korkoherkkyyttä ja se kuvaa lainan painotettua efektiivistä juoksuaikaa, jossa huomioidaan sekä pääoman palautukset että koronmaksut:
”Milloin paperista keskimäärin kassavirrat realisoituvat”
kirjasta:
Joukkovelkakirjalainan korkoriskin ja hinnanmuutosten käytetyin mittari on duraatio ( duration ). Duraatiolla tarkoitetaan lainan tai sijoituksen painotettua efektiivistä juoksuaikaa, jossa huomioidaan paitsi pääoman palautukset myös koronmaksut. Tästä johtuu, että lainan duraatio on tavallisesti lyhyempi kuin sen maturiteetti 5 . Duraatio mittaa joukkovelkakirjalainan hinnan korkoherkkyyttä eli lainan korkoriskiä. Sitä käytetään selvitettäessä, mitä kohteen markkina-arvolle tapahtuu korkojen muuttuessa.

Matemaattisesti duraatio on joukkovelkakirjalainan hinta-tuottosuhdetta kuvaavan yhtälön ensimmäinen derivaatta. 6 Graafisesti duraatiota voidaankin kuvata siten, että duraatio on joukkovelkakirjalainan hintayhtälön tangentti tietyssä, markkinoiden tuottovaatimuksen mukaisessa pisteessä.

Duraatiota voidaan tarkastella myös lainan hinta- ja uudelleensijoitusriskien toteutumisen näkökulmasta markkinoiden tuottovaatimuksen muuttuessa. Kun toisaalta markkinoiden tuottovaatimuksen noustessa joukkovelkakirjalainan hinta laskee, voidaan samanaikaisesti lainasta saadut kuponkikorot sijoittaa korkeammalla tuotolla. Vastaavasti kun joukkovelkakirjalainan hinta nousee markkinoiden tuottovaatimuksen laskiessa, voidaan samanaikaisesti lainasta saadut kuponkikorot sijoittaa pienemmällä tuotolla. Duraatiolaskelman antama luku on samalla duraatiopiste , jolla tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin toisilleen vastakkaiset lainan hintariski ja uudelleensijoitusriski ovat yhtä suuret ja ne kumoavat toisensa. Duraatiopiste osoittaa siis sen ajankohdan, jolloin sijoitukselle alun perin sovittu tuotto toteutuu markkinakoroissa tapahtuvista muutoksista riippumatta. Joukkovelkakirjalaina on näin ollen korkoriskin suhteen riskitön, jos sijoitusperiodi vastaa lainan duraatiopistettä. Muussa tapauksessa sijoituksen lopullinen tuotto määräytyy myyntihetkellä vallitsevan korkotilanteen ja sitä kautta määräytyvän markkinoiden tuottovaatimuksen mukaan.

Duraation arvo on suoraan riippuvainen lainan maturiteetista, ja sen arvo on sitä suurempi, mitä pidempi laina on kyseessä. Duraatio on myös käänteisesti riippuvainen lainan kuponkikorosta ja lainaan kohdistuvasta markkinoiden tuottovaatimuksesta: joukkovelkakirjalainan duraatio on sitä suurempi, mitä pienempi on kuponkikorko.

Tunnetuin duraation mittari on jo vuonna 1938 kehitetty Macaulayn duraatio.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mikä on debentuurilaina?

A

Debentuurilainaksi ( debenture ) nimitetään joukkovelkakirjalainaa, jolle ei ole annettu vakuutta ja jonka asema yrityksen konkurssissa on huonompi kuin yrityksen muiden sitoumusten. Velkakirjalaissa määrätään lisäksi, ettei debentuurin liikkeellelaskija tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö saa asettaa vakuutta debentuurin maksamisesta. Debentuurilainan aseman vuoksi sille maksetaan yleisesti korkeampaa korkoa kuin muille joukkovelkakirjalainoille, joilla on vastaava maturiteetti ja luottoriski.

kirja: Yritysrahoitus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mikä on emissiokurssi?

A

Lainan emissiokurssilla tarkoitetaan lainasta sijoitushetkellä maksettavaa hintaa. Emissiokurssi on yleensä vaihtuva ja sen määräytymistä tarkastellaan…

kirja: Yritysrahoitus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mikä on bullet-laina?

A

Tavallisimpia joukkovelkakirjalainatyyppejä ovat tasalyhenteiset lainat ja kertalyhenteiset, ns. bullet-lainat. Tasalyhenteisellä joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan lainaa, jonka pääomaa lyhennetään laina-ajan kuluessa vuosittain tai puolivuosittain. Kehitys on kuitenkin jo jonkin aikaa kulkenut kohti kertalyhenteisiä lainoja, joissa pääoma kuoletetaan kokonaisuudessaan laina-ajan loputtua. Tämäntyyppiset lainat ovat erityisesti sijoittajien suosiossa, koska palautuvaa pääomaa koskevaa sijoituspäätöstä ei tarvitse tehdä joka vuosi.

kirja: Yritysrahoitus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mitä ovat nollakuponki- ja ikuiset lainat?

A

Tasalyhenteisten ja kertalyhenteisten lainojen lisäksi on olemassa myös ns. nollakuponkilainoja ( zero coupon bonds ), joihin ei laina-aikana liity lainkaan koronmaksuja. Nollakuponkilainan ainoa kassavirta sijoittajalle on laina-ajan lopussa palautuva pääoma. Lainan tuotto muodostuu nimellisarvon ja liikkeellelaskukurssin välisestä erotuksesta. Kuten muissakin joukkovelkakirjalainoissa, nimellisarvo maksetaan haltijalle kertasuorituksena lainan erääntyessä.

Joukkovelkakirjalainat voivat olla myös ns. ikuisia lainoja ( perpetual loans ). Ne ovat lainoja, joiden pääomaa ei makseta koskaan takaisin ja joiden lainapääomalle maksetaan ikuisesti lainaehdoissa määriteltyä korkoa. Ikuiset lainat ovat Suomessa viime aikoina yleistyneet yritysten rahoituksessa.

kirja: Yritysrahoitus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitä ovat vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat?

A

Yritykset käyttävät tavallisten joukkovelkakirjalainojen lisäksi varainhankinnassaan myös vaihtovelkakirjalainoja ( convertible bonds ) ja optiolainoja ( bonds with warrants ), jotka ovat itse asiassa vieraan ja oman pääoman välimuotoja.

Vaihtovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, johon on liitetty mahdollisuus vaihtaa velkakirja tiettyyn määrään lainan liikkeelle laskeman yrityksen osakkeita. Lainan liikkeellelaskun yhteydessä määritellään myös lainan vaihtosuhde osakkeisiin. Tämän perusteella määräytyy myös hinta, jolla vaihto tapahtuu.

Optiolaina on joukkovelkakirjalaina, johon liittyy oikeus ostaa yrityksen osakkeita tiettynä aikana useimmiten ennalta määrättyyn hintaan. Laina ja optio, jota kutsutaan myös warrantiksi , voidaan erottaa toisistaan, jolloin niillä voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla myös erikseen. Aivan kuten vaihtovelkakirjalainankin tapauksessa, myös optiolainan joukkovelkakirjaosasta maksettava korko on tavallisesti matalampi kuin markkinoiden vastaaville puhtaille joukkovelkakirjalainoille vaadittu tuottotaso. Matalaa kuponkikorkoa kompensoi kuitenkin optioihin liittyvä mahdollisuus hyötyä yrityksen osakekurssin mahdollisesta noususta.

kirja: Yritysrahoitus

17
Q

Mitä nimityksiä joukkovelkakirjalainan tyypistä voidaan käyttää sen hinnan ylittäessä/ alittaessa nimellisarvon?

A

Lainaa, jonka hinta on pienempi kuin nimellisarvo (eli 100), sanotaan discount bondiksi . Jos lainan hinta taas on suurempi kuin nimellisarvo, puhutaan premium bondista . Tällaiseen tulokseen päädytään silloin, kun markkinoiden tuottovaatimus on pienempi kuin lainan kuponkikorko. Riippumatta joukkovelkakirjalainan tyypistä, sen hinta lähestyy ajan myötä nimellisarvoa siten, että maturiteettihetkellä hinta on täsmälleen nimellisarvon suuruinen.

kirja: Yritysrahoitus

18
Q

Millainen riippuvuussuhde lainan kuponkikoron ja konveksisuuden välillä vallitsee?

A

Lainan kuponkikoron ja konveksisuuden välillä sen sijaan vallitsee käänteinen riippuvuussuhde: mitä pienempi lainan kuponkikorko on, sitä suu- rempi on sen konveksisuus.

Myös konveksisuuden ja markkinoiden tuottovaatimuksen välinen suhde on käänteinen: mitä pienempi on markkinoiden tuottovaatimus, sitä suurempi on lainan konveksisuus.

19
Q

Miten konveksisuus liittyy duraatioon?

A

Duraatio: Tämä on mittari, joka arvioi, kuinka paljon joukkovelkakirjalainan hinta muuttuu tuottovaatimusten muuttuessa. Se antaa likiarvon hinnanmuutoksesta, mutta ei ota täysin huomioon joukkovelkakirjalainan todellista käyttäytymistä, sillä se olettaa lineaarisen suhteen hinnan ja tuoton välillä.

Konveksisuus: Todellisuudessa joukkovelkakirjalainan hinta-tuottosuhde ei ole lineaarinen vaan konveksi, mikä tarkoittaa, että kuvaaja on alaspäin kupera. Tämä konveksisuus johtaa siihen, että sijoittajan asema on usein parempi kuin mitä pelkkä duraation laskema hinnanmuutos antaisi ymmärtää.
* Tuottovaatimusten noustessa: Joukkovelkakirjalainan hinta laskee, mutta todellinen hinnanlasku on pienempi kuin duraation antama arvio.
* Tuottovaatimusten laskiessa: Joukkovelkakirjalainan hinta nousee, mutta todellinen hinnannousu on suurempi kuin duraation antama arvio.

Konveksisuuden merkitys: Koska joukkovelkakirjalainojen hinta-tuottosuhteen kuvaajat ovat eri tavoin konvekseja lainojen ominaisuuksista riippuen, voidaan duraation tarkkuutta hinnanmuutosten arvioinnissa parantaa huomioimalla myös tämä konveksisuus. Siksi konveksisuudelle on olemassa oma mittari, jota käytetään täydentämään duraation antamaa arviota.

Lopputulema: Duraation antama hinnanmuutoksen arvio on yksinkertaistus, ja se on tarkempi, kun otetaan huomioon myös joukkovelkakirjalainan konveksisuus.

Konveksisuudelle on ominaista, että tietyn joukkovelkakirjalainan konveksisuus on sitä suurempi, mitä pidempi laina kulloinkin on kyseessä.

20
Q

Rahamarkkinasijoituksiin liittyvät riskit voidaan jakaa pääomariskiin ja korkoriskiin. Mitä ne ovat?

A

Pääomariski liittyy todennäköisyyteen, ettei pääomaa makseta takaisin. Yleensä rahamarkkinasijoitusten pääomariski on alhainen, sillä liikkeellelaskijoina toimivat pankit, valtio, kunnat sekä hyvin tunnetut suuryritykset.

Jos jälkimarkkinakelpoinen rahamarkkinainstrumentti pidetään sijoitussalkussa maturiteettiin saakka, sijoitus on kiinteäkorkoinen eikä siihen liity korkoriskiä. Korkoriski saattaa kuitenkin realisoitua, jos instrumentti joudutaan myymään ennen maturiteettia. Kuten edellä joukkovelkakirjalainojenkin tapauksessa, korkotason nousu laskee sijoituskohteen hintaa ja päinvastoin. Ei-jälkimarkkinakelpoisiin rahamarkkinasijoituksiin ei sen sijaan liity korkoriskiä, koska niitä ei voida realisoida ennen sovittua maturiteettia.

kirja: Yritysrahoitus

21
Q

Rahamarkkinoiden sijoituskohteet voidaan jakaa jälkimarkkinakelpoisiin ja ei-jälkimarkkinakelpoisiin sijoituskohteisiin. Anna esimerkkejä…

A

Jälkimarkkinakelpoisia sijoituskohteita ovat pankkien sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset, yritystodistukset ja kuntatodistukset. Näiden kaikkien hinta määräytyy jatkuvasti rahamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Ei-jälkimarkkinakelpoisia rahamarkkinasijoituksia voidaan puolestaan tehdä esimerkiksi ns. sopimusvelkana tai markkinarahavelkana. Tällöin pankki ottaa asiakkaaltaan rahaa velkakirjalla. Sijoitukselle kertynyt kiinteä korko maksetaan eräpäivänä. Tällaisia sijoituksia ei voida purkaa ennen eräpäivää, joten ne ovat käytännössä täysin riskittömiä.

kirja: Yritysrahoitus

22
Q

Anna esimerkki annuiteettilainasta…

kirja Yritysrahoitus

A

Suuri osa asuntolainoista sekä lähes kaikki kulutusluotot ovat muodoltaan annuiteettilainoja.

kirja Yritysrahoitus

23
Q

Mikä on annuiteettilaina?

kirja Yritysrahoitus

A

Annuiteettilainalla tarkoitetaan lainaa, joka maksetaan takaisin yhtä suurina maksuina, joista jokainen sisältää sekä lainan lyhennyksen että koron jäljellä olevalle pääomalle. Käytännössä näiden yhtä suurien maksujen väli voi olla vuosi, puoli vuotta tai vaikka kuukausi.

Koron osuus lainan vuotuisesta lyhennyksestä pienenee joka vuosi, koska lainan jäljellä oleva pääoma vähenee vuosittain lainaa lyhennettäessä. Samalla kun koron osuus pienenee, kasvaa vastaavasti lyhennyksen osuus vuotuisesta maksusta. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna koron osuus on 1 000 euroa ja lyhennyksen 1 638 euroa. Viidentenä vuonna koron osuus on enää 240 euroa ja lyhennyksen osuus jo 2 398 euroa.

kirja Yritysrahoitus

24
Q

Mikä on modifioitu duraatio?

A

Modifioitu duraatio on estimaatti, joka mittaa kuinka paljon lainan hinta laskee (nousee) prosentuaalisesti, kun markkinoiden tuottovaatimus nousee (laskee) yhden prosenttiyksikön.
eli Duraatio/ (1+r)