Sisämarkkinat Flashcards
Miten sopimukset määrittelevät sisämarkkinat?
Sopimukset määrittelevät sisämarkkinat alueeksi ilman sisäisiä rajoja, varmistaen tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus, mutta tämä määritelmä on jonkin verran kiertävä.
Mitkä ovat sisämarkkinoiden neljä vapautta?
tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus
Mitkä ovat kolme markkinaintegraation mallia ja mitä ne tarkoittavat?
Isäntämaan valvonta: Tarkoittaa, että taloudellisen toiminnan harjoittamisen maan säännöt ovat voimassa. Esimerkiksi jos tuote valmistetaan maassa A, mutta myydään maassa B, sen on noudatettava jälkimmäisen valtion vaatimuksia. Tämä on normaali tilanne kaupan välillä itsenäisten maiden välillä.
Harmonisointimalli: Tässä EU-tasolla toistetaan yhden yhtenäisen valtion olosuhteita. Jokaiselle asiakokonaisuudelle on vain yksi sääntö, joka on laadittu EU:ssa. Kaikkien tuotteiden ja tuotantovälineiden on noudatettava sitä, mutta niitä voidaan sitten vapaasti myydä ja ostaa koko unionin alueella.
Kotimaan valvonta: Tämä on isäntämaan valvonnan peilikuva. Sääntö, joka koskee mitä tahansa tuotetta tai sisääntuloa, on sen alkuperämaan sääntö, ei sitä maata, missä sitä myydään. Esimerkiksi jos tuote on tuotettu maassa A ja myydään maassa B, ensimmäisen valtion säännöt ovat voimassa. Tässä mallissa on oltava merkittävä luottamuksen taso maiden välillä.
Mitkä ovat vaikutukset suvereniteettiin kolmella eri markkina-integraatiomallilla?
Isäntämaan Ohjaus: Asettaa vähän rajoituksia jäsenvaltioiden autonomialle. Ei-diskriminaatiosääntö pätee.
Harmonisoitu Malli: Sisältää vallan siirron jäsenvaltioiden tasolta EU:lle. Jäsenvaltiot yhdistävät suvereniteettiaan, mutta menettävät vallan säädellä omia asioitaan.
Kotimaan Ohjaus: Tarkoittaa suvereniteetin uudelleenjärjestelyä jäsenvaltioiden kesken. Jokainen valtio menettää valvontavaltansa tietyillä alueilla, kun taas sen säännöt ulottuvat laajemmalle.
Mitä seurauksia instituutioille on kolmesta eri markkina-integraatiomallista?
Isäntämaan Ohjaus: Kansalliset lainsäätäjät ovat hallitsevassa asemassa. Oikeuslaitos voi tulla vaikutusvaltaiseksi ei-diskriminaation soveltamisen perusteella.
Harmonisoitu Malli: EU:n lainsäädäntö on hallitseva, mutta oikeuslaitos voi myös osallistua harmonisointiin.
Kotimaan Ohjaus: Oikeuslaitos varmistaa vastavuoroisen tunnustamisen. Se asettaa vastavuoroisen tunnustamisen laajuuden ja valvoo poikkeuksia.
Mitä hyvinvointiin litttyviä vaikutuksia on eri markkinaintegraatiomalleilla?
Isäntämaan Ohjaus: Mahdollistaa kaupan ja ylläpitää erilaisia suojelun tasoja valtioiden mieltymysten perusteella.
Harmonisoitu Malli: Tarjoaa taloudellisia etuja mittakaavaetujen kautta. EU-tasoiset säännöt voivat kuitenkin puuttua joustavuuteen ja unohtaa monimuotoisuuden.
Kotimaan Ohjaus: Sisältää sääntelykilpailun. Tarjoaa valinnanvaraa, luo löytömekanismin ja torjuu petollisia taipumuksia. Se voi kuitenkin johtaa ulkoisvaikutuksiin ja kilpailuun alaspäin.
Mitä demokraattisia huolenaiheita on eri integraatiomalleissa?
Isäntämaan valvonta: Isäntävaltion laatimat lait voivat laiminlyödä ulkopuolisten etuja, johtaen aliedustukseen.
Harmonisoitu malli: Haavoittuvainen demokratiavajeen kritiikille, joka kohdistuu säännöllisesti EU:hun.
Kotimaan valvonta: Suosii pääomaa työvoiman yli, vääristäen kansallista demokratiaa. Pääoman uhkavaatimus voi painostaa lainsäätäjiä priorisoimaan pääoman vaatimuksia työntekijöiden huolien sijaan.
Tiivistä sisämarkkinoiden alkuhistoria lyhyesti
Alkuperäinen paradigma: Yhteismarkkinat (common market) olivat alun perin EU:n keskiössä. Tämä malli yhdisti vapauden ja oikeudenmukaisuuden, ja sen piti pääosin toteutua EU:n lainsäädännön avulla.
Siirtymävaihe: 1970- ja 1980-luvuilla yhteismarkkinoiden paradigma vaihtui yhtenäismarkkinoiden (single market) paradigmaan. Tämän myötä Euroopan tuomioistuin nousi tärkeämmäksi toimijaksi.
Epävakaus ja heikkoudet: Yhtenäismarkkinoiden mallissa ilmeni epävakautta ja heikkouksia, jotka saivat aikaan uuden taloudellisen unionin paradigman.
Legitimiteetin vahvistaminen: Euroopan komissio käytti sisämarkkinoita EU:n legitimiteetin vahvistamiseen, mutta Brexit-referendum osoitti myös, että ne voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä.
Yhteismarkkinat:
Perustaminen: Yhteismarkkinat olivat keskeinen osa Rooman sopimusta vuonna 1957, jolla perustettiin Euroopan talousyhteisö (EEC).
Tausta: EEC oli vastaus aiemman, kunnianhimoisemman Euroopan integraatioyrityksen epäonnistumiseen.
Spaak-raportti: Yhteismarkkinoiden perustat luotiin Paul-Henri Spaakin puheenjohtamassa raportissa, joka oli yksityiskohtainen suunnitelma yhteismarkkinoiden perustamiseksi.
Mikä oli yhteinäismarkkinoiden käytännön toteutus?
Single European Act (SEA): Uusi sopimus muutti Rooman sopimusta ja asetti tavoitteeksi sisämarkkinoiden luomisen vuoteen 1992 mennessä.
Sääntelyn muutos: Sääntelyä keskitettiin olennaisiin terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimuksiin, ja jäsenvaltioiden piti ilmoittaa uusista teknisistä säädöksistä komissiolle.
Yhtenäismarkkinoiden etuja: Sääntely kohtasi haasteita käytännössä, mutta yhtenäismarkkinoiden luomisessa onnistuttiin suurelta osin, vaikka projekti ei ollutkaan valmis 1992.
Miksi sisämarkkinoilla on mahdollisesti nähtävillä jälleen uusi paradigmamuutos?
Yhtenäismarkkinoiden epävakaus ja heikkous saattavat johtaa talousliiton paradigman esiinmarssiin.
Syyt muutokselle: Yhteisen valuutan, euron, menestys vaatii vahvistamista. Finanssikriisi 2007 vaikutti euroon negatiivisesti.
Mitä tyytymättömyyttä sisämarkkinat ovat aiheuttaneet?
Sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt jälkeen markkinoiden ulottuvuudesta, mikä on herättänyt tyytymättömyyttä.
Brexitin yhteydessä esiin nousi huoli työvoiman vapaasta liikkuvuudesta ja sen vaikutuksesta työmarkkinoihin.
Millainen oli Brexitin vaikutus sisämarfkkinoihin?
Britannian hallitus neuvotteli rajoituksia työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ennen kansanäänestystä, mutta suurimmaksi osaksi muut EU-maat pysyivät tiukkoina periaatteessa.
Koska Britannia ei suostunut hyväksymään työvoiman vapaata liikkuvuutta, se ei voinut olla osa sisämarkkinoita. Tämä sulki pois norjalaisen mallin.
Mikä on tärkein sääntö sisämarkkinoiden lainsäädännössä?
Tärkein sääntö sisämarkkinoiden lainsäädännössä on Artikla 114 TFEU.
Artikla antaa EU:lle valtuudet hyväksyä toimenpiteitä sisämarkkinoiden perustamiseksi ja toimimiseksi.
Mitä lainsäädännön on tarjottava sisämarkkinoiden luomiseksi?
Ensinnäkin tarvitaan sääntöjä vapaasta liikkuvuudesta, jotka käsitellään muissa luvuissa.
Toiseksi tarvitaan sääntö, joka sallii EU:lle lainsäädännön sisämarkkinoita varten.
Kerro SEUT 114
Artikla 114 antaa harkintavaltaa lainsäätäjälle valita sopiva oikeudellinen väline.
Toimenpiteiden on kuitenkin kohdistuttava sisämarkkinoiden luomiseen tai toiminnan parantamiseen.
Toimenpiteet eivät saa olla talouden yleistä sääntelyä vaan niiden on liityttävä suoraan sisämarkkinoihin.
Esimerkki: Tupakan mainonta:
Tupakan mainontaa koskeva direktiivi haastettiin tuomioistuimessa.
Tuomioistuin päätyi kumoamaan direktiivin, koska se ei poistanut esteitä sisämarkkinoilta tai korjannut kilpailun vääristymiä.
Artikla 114:n rajat:
Tuomioistuin ei ole tiukasti valvonut Artikla 114:n valtuuksia.
Käytännössä sen toimivaltuudet ovat olleet laajat, ja se on hyväksynyt monia sisämarkkinoihin liittyviä toimenpiteitä.
Vaikka tuomioistuin ei ole rajoittanut Artikla 114:n valtuuksia, se on alkanut valvoa tiukasti EU-lainsäädännön noudattamista perusoikeuksien suhteen.
