Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

eurooppaoikeus > Lainsäätämisjärjestys > Flashcards

Lainsäätämisjärjestys Flashcards

1
Q

Mitkä ovat unionin pääasialliset säädösmuodot?

A

Asetukset ja direktiivit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä toissijaisia normatiivisia toimenpiteitä on?

A

Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä osaat kertoa asetuksista normimuotona?

A

Helpoimmin tunnistettava
“on yleiseti sovellettva ja kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa”
–> vastaa lakia kansallisessa oikeusjärjestyksessä
–> jäsenvaltioiden ei tarvitse toteuttaa kansallisia toimenpiteitä asetuksen täytäntöönpanemiseksi kansallosesti
–> oikeudellinen väline yhteisen politiikan täytäntöönpanossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä osaat kertoa direktiiveistä normimuotona?

A
  • valtioiden reagoitava kansallisella lainsäädännöll
    –> implementointi
  • asettaa vain tavoitteen
  • puitelaki
  • heijastaa toissijaisuusperiaatetta
  • usein direktiivit kuitenkin yksityiskohtaisia ja käsiä sitovia, koska hallituksetn eivät luota toisiinsa
  • aina ei ole laitettu täytäntöön direktiivien tavoitteita
  • tuomioistuin: jos jäsenvaltio ei ole pannut direktiiviä täytäntöön asetettussa määräajassa, yksityinen voi vedota niihin direktiivin säännöksiin, jotka ovat ehdottomia ja riittävän tästmällisiä estääkseen direktiivin soveltamisen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mikä oikeudellinen menettely otettiin käyttöön Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993, liittyen seuraamuksiin jäsenvaltiolle?

A

Tuomioistuin voi määrätä taloudellisia seuraamuksia jäsenelle, joka ei noudata aikaisempaa tuomiota, jossa on todettu jäsenen rikkoneen unionin lakia.
–> direktiivien täytäntöönpanon laimislyönnit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä tiedät päätöksestä?

A

Alkuperäinen perustamissopimuksen määritelmä:
“säädös, joka sitoo kaikilta osiltaan niitä, joille se on osoitettu”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Miten unionin tekemät kansainväliset sopimukset sisällytetään sen oikeusjärjestykseen?

A

Neuvoston päätöksellä erityistä menettelyä noudattaen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä tiedät toimielinten välisistä sopimuksista?

A
  • helpottamaan määräysten soveltamista
  • enemminkin sopimusperustaisia kuin normatiivisia
  • esim. monivuotinen rahoituskehys, joka Lissabonin sopimuksen myötä siirtyi sopimuksesta asetukseksi
  • voivat olla yleisluontoisia tai rajoittua tiettyyn alaan
  • tuomiistuin antanut oikeusvaikutuksen sopimuksen aineelliselle sisällölle, jos toimielit aikovat tehdä sitovan sitoumuksen yhteistyön alalla
  • perustamissopimuksessa velvoitetaan parlamentti, neuvosto ja komisissio yhteisellä sopimuksella järjestämään yhteistyönsä
  • vaikka sopimus ei olisi muodollisesti sitova, toimielinten odotetaan pitävän sanansa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mitä tiedät suosituksesta?

A
  • normatiivinen tai kohdennettu jollekin
  • tarkoitettu kehotukseksi ja taivuttamaan
  • SEUT-sopimuksen 288 artiklan viidens kohta: suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia
    –> tähän on poikkeuksia:
    Kansalliset tuomioistuimet ovat velvollisia ottamaan suositukset huomioon rastkaistakseen niille jätetyt riidat
  • jäsenvaltion liaallisen alijäämän käsiitteleminen; neuvosto antaa ensin suosituksia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä tiedät mielipiteistä?

A
  • eivät sitovia, mutta kuulemismenettelyn kunnioittaminen!
  • tuomioistuimen mielipide unionin lain yhteensovittamisesta kansainväliseen sopimukseen on täysin sitova
    –> negatiivinen mielipide aiheuttaa sopimuksen hylkäämisen tai uusimisen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Voiko parlamentti tai neuvosto antaa muita lainsäädännöllisiä normeja, kuten julistuksia tai suosituksia?

A

Ei!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä osaat kertoa soft law:n ja EU:n toimielinten yhteydestä?

A
  • toimielimet omaksuvat sen eri muotoja
  • tietyillä näistä toimista ei ole sitovia oikeusvaikutuksia
  • avoin koordinointimenetelmä
    –> talous-, sosiaali-, ja työllisyyspolitiikkaan
  • onko tämä lakia ollenkaan=
  • unioni antaa suuntaviivat, jotka täytäntöönpantava kansallisella tasolla
  • osallistava prosessi
  • esim. komission tiedonanto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Tiivistä normien hierarkia EU:ssa!

A
  • direktiivi, asetus tai päätös eivät luonnostaan asetu hierarkialle
  • huipulla perussopimukset ja perusoikeuskirja + yleiset oikeusperiaatteet oikueskäytännön kautta –> ensisijainen laki, primäärioikeus
  • säädökset, jotka pohjautuvat sopimuksiin, ovat sekundaarioikeutta
    –> näiden välillä ei hierarkiaa, paitsi jos myöhemmällä säädöksellä pannaan täytäntöön voimassa oleva
    —-> direktiivi voi siten poiketa asetuksesta
  • primääri- ja sekundaarioikeuden ristiriidat suhteellisen yksinkertaisia: primääri menee yli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mitä tarkoittaa kompetenssi EU:n perussopimuksissa?

A

Oikeudellista auktoriteettiä sekä valtaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Miten sana kompetenssi ymmärretään nykyisin, ehkä lievänä erona perussopimuksiin?

A

Henkilökohtainen kyky, esim. säännöksistä, jotka koskevat toimielimen tai avustavan elimen jäsenen pätevyyttä ja nimittämistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Miten Lissabonin sopimuksesta luokiteltiin unionin toimivaltuudet?

A
  1. eksklusiivinen
  2. jaettu
  3. aksessorinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mitä tiedät toimivallan luovutuksesta/valtuuttamisesta?

A
  • jäsenvaltiot siirtävät toimivaltaa unionille –> SEU 1 art 1 kohta –> yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi
    -valtuuttamisen periaate toistuu sopimuksissa
    –> SEU 4 art 1 kohta: toimivaltuudet, joita ei ole perussopimuksissa annettu unionille, jäävät jäsenvaltiolle
  • SEu 5 art 1 kohta: unionin toimivallan rajoja säätelee toimivallan siirtämisen periaate
    –> 2 kohta: unioni toimii ainoastaan sen toimivallan rajoissa, jonka jäsenvaltiot ovat sille perustamissopimuksissa myöntäneet
  • SEU 13 art 2 kohta: jokainen toimielin toimii sille perustamissopimuksissa annetun toimivallan rajoissa
  • tuomioistuin joskus arvioi unionin lainsäädännön pätevyyttä siirtämisen periaatteen suhteen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mitä osaat kertoa lainsäädäntävallan myöntämisen oikeudellisesta perustasta?

A
  • unionin toimivalta suojattu aineellisilla rajoituksilla ja erilaisissa menettelyllisillä vaatimuksilla, jotka on suunniteltu suojaamaan jäsenvaltioiden toimivaltaa
  • unionin lainsäädäntävalta ilmaistaan tavoitteiden saavuttamiseksi, sisämarkkinoiden luomisen ja toiminnan varmistamiseksi SEUT 114 art, sekä unionin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. jos muualta ei ole tarvittavaa toimivaltaa annettu SEUT 352
  • toimivallan siirtämisen periaatteen mukaisesti jokaisella unionin antamalla sitovalla päätöksellä on oltava oikeusperusta joko perustamissopimuksiin tai muuhun normatiiviseen, voimassa olevaan säädökseen
    –> oikeudellinen perusta
    —-> kuka saa antaa lain, mitä se voi sisältää ja mitä menttelyä sen antamiseksi on noudatettava
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit toimenpiteen oikeusperustan määrittämisessä?

A

Tarkoitus ja aineellinen sisältö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

MIten oikeusperusta tulisi valita?

A
  • oikeusperusta valittava pääasiallisen tai hallitsevan tarkoituksen mukaan
  • vain yksi oikeusperusta suositeltavaa
  • oikeusperustan yhdistäminen ei saa johtaa keskenään yhteensopimattomien lainsäädäntömenettelyjen soveltamiseen
  • oikeusperustan on oltava voimassa säädöksen antamishetkellä
  • toisiijaisten oikeusperustojen tekniikka ei ok, esim. neuvosto on säätänyt helpotetun menettelyn lainsäädäntötoimien hyväksymiseksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mitä tiedät eksklusiivisesta toimivallasta?

A
  • unionilla oikeudellinen velvollisuus käyttää istä, jos jäsenten toimet tekisivät unionin toimista tehottomia
  • näillä aloilla vain unioni voi antaa sitoviä säädöksiä
  • unioni voi valtuuttaa jäsenet hyväksymään lainsäädäntöä ja muita toimenpiteitä
  • SEUT art 3, lista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Kerro jaetusta toimivallasta

A
  • jos ei mene toisiin kategorioihin, kuuluu tähän
  • esim. sisämarkkina, maanviljely, kalastus, kuluttajansuoja, kuljetus, energia, turvallisuus
  • jäsenillä yleensä jo oikeudellinen kehys, johon integroidaan unionin säädöksiä
  • jäsenet voivat käyttää toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei ole sitä käyttänyt
  • jaettu, pikemminkin yhdenaikainen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Kerro täydentävästä toimivallasta

A
  • tietyillä aloilla unioni voi toteuttaa toimia jäsenvaltioiden tukemiseksi, koordinoimiseksi tai täydentämiseksi
  • yhteistyöhön kannustaminen
  • kaikki asiat, joissa kansallinen tavoite on unionin tavoitteen vaikutuksen alainen
  • asiat “liian” lähellä kansallista intressiä
  • terveys, teollisuus, kulttuuri, turkismi, urheilu, nuoret, siviilit jne
  • esim. Erasmus ohjelma
24
Q

Mistä löydät YUTP:ta koskevat määräykset pääosin?

A

SEU

25
Q

Mitä kahta toimenpidettä on tuomioistuimella valta tarkastella YUTP-asioissa?

A
  1. luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet
  2. varmistus, ettei YUTP toimet loukkaa unionille yleisen järjestelmän mukaisesti annettua toimiavaltaa
26
Q

Mitä tiedät toissijaisuudesta?

A
  • edellyttää, että julkinen valta osoitetaan sille hallinnon tasolle, jolla sitä voidaan tehokkaimmin käyttää
  • päätökset tehtäisiin mahdollisimman lähellä kansalaisia, SEU 1. artikla
  • SEU 5 art 3 kohta
    –> toissijaisuusperiaate on testi, jonka tarkoituksena on jarruttaa tietyissä olosuhteissa unionille siirretyn toimivallan käyttämistä
  • testi antaa mittapuun, tulisiko union käyttää toimivaltaansa tietyllä alalla
27
Q

Mikä on toissijaisuustesti?

A
  • ei päde eksklusiivisen toimivallan alaan (Artikla 3 SEUT)
  • ei täysin selvää, milloin käytetään ja milloin ei
    1. ehto:
    ehdotetun toiminnot tavoitteet eivät voi olla tehokkaasti jäsenvaltion saavutettavissa, keski- tai paikallisella tasolla (välttämättömyystesti)
    –> tulee konsultoida useita tahoja
    2. ehto:
    ottaen huomioon vaikutusten laatu ehdotetun asian toimesta, voidaan unionin tavoitteet saavuttaa parhaiten unionin tasolla
    –> yksittäisten jäsenten toimet eivät tuo haluttua vaikutusta
28
Q

Mikä on protokolla numero 2, aikaisen varoituksen mekanismi?

A
  • suunniteltu kansallisten parlamenttien varmistuamiseksi siitä, että unionin lainsäädäntö on linjassa toissijaisuustestin kanssa
    1. kansallinen parlamentti saa luonnoksen uudesta laista, jossa myös mukana laajat taustaselvitykset, mm. talousvaikutukset
    2. 8 viikkoa aikaa muodostaa mielipide siitä, noudattaako toissijaisuusperiaatetta –> parlamentin presidenteille, komissioon ja neuvostoon
    –> mielipiteitä kolmea tyyppiä: yksilöllinen, yhteisöllinen ja erikois lainsäädäntömielipide
29
Q

Mitä tapahtuu, jos kollektiivisessa äänestyksessä liansäädäntöä vastaan on 1/3 tai vapautta ja turvallisuutta koskevissa asioissa 1/4?

A

Sitä pitää tarkastella uudelleen, ja päätös tulee perustella, oli se sitten nega tai posi.

30
Q

Milloin kansallinen parlamentti voi antaa erityisen lainsäädäntölausunnon?

A

Kun tarkastellaan komission ehdotusta tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Kynnys on yksinkertainen enemmistö käytettävissä olevien äänten kokonaismäärästä.

31
Q

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun komissio n kanta on annettu “perusteltu lausunto” ja kansallisen parlamentin kanta on annettu vastakkaisten näkemysten valossa tavallisessa lainsäätämisprosessissa?

A

Ne toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jos enemmistö äänestykseen osallistuksneista parlmentin jäsenistä tai 55 prosentin enemmistö neuvoston jäsenistä hylkää ehdotusken, se on hylätty.

32
Q

Mitä rajoituksia ennakkovaroitusmekanismiin liittyy?

A
  • sovelletaan vain lainsäädäntöön, jota kutsutaan varsinaiseksi säädökseksi
  • ei lainsäädäntömenettelyllä hyväksytyt toimenpiteet, tai delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä
  • ei mahdollisuutta tarkastella erilaisia valmistelevia säädöksiä, jotka tulevat myöhemmin esille lainsäädäntömenettelyn aikana
33
Q

Miten jäsenmaat voivat estää lainsäädännön hyväksymisen?

A

13 ääntä vastaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä

15 ääntä vastaan protokolla 2

34
Q

Miten tuomioistuin on käsitellyt kysymystä siitä, sovelletaanko toissijaisuustestiä sisämarkkinatoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä?

A

Working Time- asia
- tuomioistuin katsoi, että sen jälkeen kun lainsäätäjä oli katsonut tarpeellikseksi pyrkiä tiettyyn tavoitteeseen, edellytti tämän tavoitteen saavuttaminen yhteisön laajuista toimintaa
–> jotkin tahot osoittavat, että toissijaisuusperiaatetta ei sovellettu sisämarkkinatoimenpiteisiin sillä perusteela, että jäsenvaltiot eivät yksinkertaisesti voi yhdenmukaistaa toistensa lakeja, asetuksia tai hallinnollisia toimia aloilla, jotka kuuluvat perustamissopimuksen soveltamisalaan
- Asiassa British American Tobacco tuomioistuin selvensi, että koska unionilla ei ole yksinomiasta toimivaltaa säännellä taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla, toissijaisuusperiaatetta sovelletaan tämän alan toimenpiteisiin, ennen kuin se tutkii, onko ehdotetun toiminnan tavoite saavutettavissa paremmin unionin tasolla
- Asiassa Vodafone tuomioistuin päätteli, että riidanalaisen toiminnan tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa unionin tasolla, johtuen asetuksessa vahvistetin lähestymistavan unionin laajuisista vaikutuksista

Eli
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käyttää kannattavan yhtä testiä, “parempaa saavutusta unionin tasolla”, vaikka se ottaa huomioon testin positiiviset ja negatiiviset vaikutukset sellaisina kun ne on SEU 5 artiklassa

35
Q

Mitä tiedät verrannollisuuden/suhteellisuuden periaatteesta?

A

SEU 5 artikla 4 kohta
: unionin toiminnnan sisältö ja muoto ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeellista perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi’
- tuomioistuimet tarkastelevat vain marginaalista suhteellisuusperiaatetta, sen noudattamista lainsäädännön yhteydessä
–> eivät arvioi toimenpiteen tarkoituksenmukaisuutta
- osoittaakseen, että suhteellisuusperiaatetta ei ole noudatettu tietyissä olosuhteissa, on asianosaisen osoitettava, että toimenpiteen tavoite ei ollut sellainen, johon lainsäätäjä voisi pyrkiä perustamissopimuksen nojalla
–> ei ole välttämättöntä, että tämä on ainoa tai paras mahdollinen toimenpide
esim. Asiassa British American Tobacco:
- tuomioistuimen oli ratkaistava kielto valmistaa unionissa kolmansiin maihn vietäviksi tarkoitettuja savukkeita
- savukkeet eivät vastanneet myyntiöä koskevassa lainsäädännössä asetettuja standardeja
– tuomioistuin katsoi, että lainsäätäjä saattoi perustellusti katsoa, että kielto oli tehokkaampi keino torjua savukkeiden laitonta kauppaa kuin pelkkä tuontivalvonnan vaihvistaminen

  • jokaisen toimielimen velvollisuuten aon varmistaa periaatteen jatkuva noudattaminen ja perusteltava säädösehdotuksen yksityiskohtaisessa lausumassa
  • ei hyödy samasta varhaisvaroitusmekanismista kuin toissijaisuusperiaate
36
Q

Miten lainsäädäntöprosessit luokitellaan?

A
  1. tavallinen lainsäädäntömenettely
  2. erityinen lainsäädäntömenettley
  3. erilaiset nimettömät muut kuin lainsäädäntömenttely
37
Q

Tiivistä tavallinen lainsäädäntömenettely! Artikla 294 TFEU

A
  1. Lakiehdotuskomission toimesta
  2. Hakinta –> parlamenttiin ja neuvostoon
  3. ensimmäinen lukeminen: parlamentti ja neuvosto tekevät lausunnot, heidän täytyy olla samaa mieltä
  4. Neuvottelut samasta kannasta neuvoston ja parlamentin välillä
  5. toinen lukeminen: uusi versio lainsäädännöstä lähetetään parlamentille ja neuvostolle, mahdollisuus taas kommentoida
  6. sovittelu, tarvittaessa siihen oma komitio
  7. yksimielisyys, jos sovittelussa päästään yhteisymmärrykseen, lähetetään ehdotus jälleen parlamentille ja neuvostolle
  8. päätöksen hyväksymimnen
  9. päätöksen implementaatio
  10. monitorointi
38
Q

Mitä komission tulee tehdä ennen lakiehdostusta?

A
  • laajat konsultaatiot
  • demokraattisten periaatteiden noudattamienn
39
Q

Milloin laki on virallisesti hyävksytty tavallisessa lainsäätämisprosessissa?

A

Kun parlamentin presidentti ja neuvoston presidentti allekirjoittavat sen.

40
Q

Mikä on hätäjarru-mekanismi?

A
  • tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä
  • jäsenvaltio voi pysäyttää lain hyväksymisprosessin ja pyytää uutta harkintaa
  • jos uusi laki muuttaisi merkittävästi kansallista järjestelmää
  • tapahtuu neuvoston kautta
  • jos 9 jäsentä hyväksyy, voidaan mennä eteenpäin tehostetun yhteistyön kautta
41
Q

Mikä tarve on erityisille lainssäätämismenetelmille ja miten ne toimivat?

A
  • erityisaiheisiin
  • kansallisten erojen huomioiminen
  • komission aloitaa, parlamenttia konsultoidaan ja neuvosto tekee yksimielisesti päätöksen
  • joskus myös parlamentilta kysytään mielipidettä neuvoston ehdotukseen
42
Q

Mitä tiedät muista kuin lainsäädäntömenettelyistä?

A
  • minimaaliset prosessilliset vaatimukset
  • neuvosto voi määräenemmistöllä hyväksyä jotain komission ehdotuksesta ilman parlamentin osallistumista
  • esim hätätapauksiin, kuten öljyn saatavuusongelmiin tms.
43
Q

Mitä tiedät konsultaatiosta lainsäätämisen yhteydessä?

A
  • tiettyjä tahoja pitää kuulla eri lainsäädäntöprosessien yhteydessä, esim. erilaisia komiteoita
  • kuulemisen tulos ei ole sitova sisällöltään, mutta sen tekeminen on
  • parlamentti tulee pitää informoituna kansainvälisten sopimusten neuvottelun etenemisestä, neuvosto vastaa siitä
44
Q

Mitä tiedät delegoiduista säädöksistä?

A
  • komissio tekee
  • artikla 290 SEUT
  • esim. nopeissa tilanteissa
  • fokus tärkeimpiin asioihin, normaalissa lainsäädäntöprosessissa, ei niin tärkeät yksityiskohdat laista säädetään tässä
  • artikla 290 sanoitus ei ole kovin yksiselitteinen; delegoidut säädökset eivät ole “ei-laillisia” tai käsittele lainsäädännön “ei niin tärkeitä” kohtia
45
Q

Miten delegoituja säädöksiä rajoitetaan/valvotaan?

A
  • artiklat 290 ja 291 SEUT
    290 (1) kaksi tapaa vahtia: parlamentti tai neuvosto voi viedä pois komission vallan tai vastustaa säädöksiä
  • säädökset voidaan tehdä vain tietyistä laeista,ei muista
  • ne voivat muuttaa tai lisätä lakeihin asioihin
    –> jos lisää, ne pitää erottaa päälaista ja kirjata selkeästi delegoiduiksi säädöksiksi
46
Q

Mitä tiedät komission täytäntöönpanosäädöksestä?

A
  • komission toimesta, joskus neuvoston
  • enemmän yksityiskohtia siitä, miten laki tulisi toteuttaa jäsenmaissa
  • täytyy olla 291 SEUT mukainen –> linjaa, miten tämä tehdään
  • komissio ei voi muuttaa lakia, mutta voi tehdä ohjeita sen toteutukseen
  • komissio vastuullinen parlamentille tässä
  • pitää kirjata lakiin täytäntöönpanosäädöksenä
47
Q

Mikä on regulaatio 182/2011?

A
  • linjaa, miten jäsenvaltiot voivat valvoa komission toimeenpanosäädöksiä
48
Q

Miten toimeenpanosäädöksiä valvotaan?

A
  • komissio päättää kuka saa tehdä niitä, päättää jopa itsestään
  • komiteat, jotka muodostuvat jäsenvaltioiden edustajista, katsovat komission luonnoksia toimeenpanosäädöksistä
    –> komissio voi muuttaa luonnostaan
    1. tarkastusmenettely
    –> isommat ja aremmat aiheet
    –> jos komitea hyväksyy, voi komissio toimeenpanna
    2. neuvoa antava menettely
    –> komitea antaa mielipiteensä, mutta se ei sido komissiota
49
Q

Mitä tiedät valituslautakunnasta?

A
  • jos komitea blokkaa toimeenpanosäädöksen, se menee valituslautakunnalle
  • komission johtajama
  • kansalliset edustajat
  • luonnosta päivitetään valituslautakunnan suositusten mukaiseksi
50
Q

Tiivistä tapaus Frontex ja anna 4 johtopäätöstä siitä:

A

Frontex on EU toimielin, joka vastaa ulkoisista rajoista. Tapauksessa oli kyse säännöistä meriraja-operaatioihin liittyen.

  • Komissio ehdotti sääntöä merirajaoperaatioille siirtolaisiin liittyen
  • Ehdotetut säännöt eivät käyneet komitealle, joten neuvostolle siirtyi hyväsksymisvalta
  • parlamentti haastoi asian, vedoten siihen, että asia olisi tullut käsitellä lainsäädäntöasiana
  • asia eteni tuomioistuimeen; sen mukaan parlamentti sai haastaa säädöksen ja että osa päätöksestä tulisi sisältää laillista tarkasteulua, koska asia muuttaisi perusoikeuksia

Johtopäätökset:
1. oikeudellisen valvonnan tärkeys
2. perusoikeuksiin littyvät asiat lainsäätämisjärjestyksessä
3. parlamentin rooli varmistaa oikeat menettelyt
4. tuomioistuimen kuulemisella vaikutusta nykyhetkeen ja varmaan tulevaisuuteenkin

51
Q

Miten tavallinen sopimusuudistus voi tapahtua? Mitä muuta tiedät siitä?

A
  1. Parlamentti, komissio tai jäsenvaltion hallitus voi ehdottaa
  2. Edellyttää kansallisten parlamenttien kuulemista, euroopan parlamentin kuulemista, neuvoston kuulemista
  3. Edellyttää kokousta, jossa edustajat kansallisista parlamenteista, euroopan parlamentista, pääministereistä ja komissiosta
  4. Kaikkien pitää ratifioida
52
Q

Mitä tiedät yksinkertaisesta ja sekalaisesta uudistusprosessista?

A

Yksinkertainen:
- kolme prosessia
- sisältävät tiettyjä sääntöjä ja vaatimuksia, kuten yksimielinen päätös ja ratifiointi jäseniltä
- käytetään tiettyihin aloihin, kuten raha- ja turvallisuusasiat

Sekalainen:
- tietyt säännöt määräävät, miten valtio voi liittyä tai lähteä EU:sta
- yksimielinen päätös ja ratifiointi jäseniltä

53
Q

Mikä ero yksinkertaisella uudistamisprosessilla ja tavallisella?

A
  • tavallinen isompiin muutoksiin sopimuksiin, enemmän vaiheita ja konsultaatiota
  • yksinkertainen aiheuttaa vain pieniä muutoksia ja on nopeampi prosessi
54
Q

Miten sopimusudistukset ovat lisänneet jäsenvaltioiden työkaluja EU-sääntelyyn liittyen?

A
  • huoli demokraattisuudesta johtanut sopimusuudistuksiin
  • jokainen uudistus lisännyt parlamentin valtuuksia, kuten budjettiin, sääntöjenmuodostukseen, institutionaalisiin päätöksiin ja prosesseihin liittyen
  • jäsenet halúsivat hallinnoinnin siirtämisen, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen korostamaan sitä, että kaikkia muutoksia ei tarvitse tehdä EU-tasolla
55
Q

Mikä on eurooppalainen kansalaisaloite?

A
  • miljoona kansalaista ainakin seitsemästä jäsenvaltiosta voi ehdottaa komissiota tekemään poliittisen aloitteen tietystä aiheesta
  • komission ei ole pakko toimia tho

eurooppaoikeus (11 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions