Free movement of goods

Question 1

Mikä sopimus perusti yhteisen markkinan vuonna 1957?

Answer 1

Rooman sopimus vuonna 1957 perusti ‘yhteisen markkinan’, joka myöhemmin korvattiin ‘sisämarkkinoilla’.

Question 2

Missä perussopimuksessa ja artiklassa määrätään sisämarkkinan perustamisesta?

Answer 2

Euroopan unionin perussopimuksen (TEU) 3(3) artiklassa määrätään sisämarkkinan perustamisesta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (TFEU) 26(2) artikla määrittelee sisämarkkinan alueeksi, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jossa varmistetaan tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

Question 3

Mikä on fiskaalisten ja ei-fiskaalisten sääntöjen ero?

Answer 3

apaiden tavaroiden liikkumista koskevia ei-fiskaalisia sääntöjä (ei-tulliesteitä) ja fiskaalisia sääntöjä (tullimaksuja, syrjivää sisäistä verotusta).

Nämä säännöt muodostavat EU:n tulliliiton perustan, edistäen kauppaintegraatiota sisämarkkinoilla.

Question 4

Selitä tulliliiton käsite

Answer 4

Euroopan unioni muodostaa tulliliiton kaikelle tavarakaupalle TFEU 28(1) artiklan mukaisesti.

Tulliliitto ei vain avaa kauppaa osapuolten välillä vaan myös määrittää yhtenäiset säännöt kolmansista maista tuleville tuotteille.

EU:n tulliliiton ulottuvuus sisältää yhtenäiset tullimaksut ja yhteisen kauppapolitiikan kolmansien maiden kanssa.

Sisäisen tulliliiton ulottuvuuden osalta se kieltää sisäiset esteet tavaroiden väliselle kaupalle jäsenvaltioiden välillä, kuten tullimaksut ja kvantitatiiviset rajoitukset.

Question 5

Mitä tuotteita vapaa liikkuvuus koskee?

Answer 5

Vapaa liikkuvuus koskee kaikkia jäsenvaltioiden alkuperäistuotteita.

Kolmansista maista peräisin olevat tuotteet katsotaan olevan vapaassa liikkuvuudessa, kun ne on tuotu jäsenvaltioon ja maksetut tullimaksut, ellei niitä ole osittain tai kokonaan palautettu.

Kolmansista maista peräisin olevat tavarat, jotka ovat vapaassa liikkuvuudessa, ovat täysin samanarvoisia jäsenvaltioiden alkuperäistuotteiden kanssa ja noudattavat samanlaisia sääntöjä sisämarkkinoiden alueella.

Tämä periaate mahdollistaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden jäsenvaltioiden välillä ja estää sisäiset esteet kaupalle.

Question 6

Selitä tulliliiton käsite

Answer 6

TFEU 28(1) mukaan EU muodostaa tulliliiton, joka kattaa kaiken tavarakulun.

Tulliliitto ei vain avaa kauppaa osapuolten välillä vaan määrittää myös yhtenäiset säännöt kolmansista maista tuleville tuotteille.

EU:n tulliliiton sisäinen ulottuvuus kieltää tullimaksut, kvantitatiiviset rajoitukset ja syrjivän verotuksen tavarakaupassa jäsenvaltioiden välillä.

Question 7

Mikä on tavaroiden määritelmä ja mihin se perustuu?

Answer 7

Tavaroiden määritelmä perustuu komission v. Italia -tapaukseen, jossa oikeus määritteli tavarat “tuotteiksi, jotka voidaan arvottaa rahassa ja joita voidaan käyttää kaupallisessa tarkoituksessa”.

Määritelmä ei ole tyhjentävä ja sisältää myös poikkeuksia, kuten jätteet ja sähkö.

Question 8

Mitä tiedät tullimaksuista ja niihin rinnastettavista maksuista?

Answer 8

TFEU 30 artikla kieltää tullimaksut ja tullimaksuille rinnastettavat maksut jäsenvaltioiden välisessä kaupassa.

Tullimaksut ovat maksuja, jotka peritään tavaroista, kun ne ylittävät rajan jäsenvaltioiden välillä.

Tullimaksuille rinnastettavat maksut (CEEs) ovat myös kiellettyjä ja käsittävät esimerkiksi verot tai maksut, jotka peritään tavaroista niiden ylittäessä rajan.
Tullimaksujen poistaminen jäsenvaltioiden välillä oli olennainen osa sisämarkkinoiden perustamista.

Tullimaksujen kielto on yksi EU:n perusperiaatteista, joka ei salli poikkeuksia.
TFEU 30 artikla kieltää myös tullimaksuille rinnastettavat maksut.

CEEt voivat olla minkä tahansa rahallisen maksun muoto, joka peritään tavaroista rajan ylityksen perusteella, vaikka ne eivät olisi tullimaksuja.

EU:n tuomioistuin on määritellyt CEEt laajasti, ja ne kattavat myös maksut, jotka eivät ole diskriminoivia tai suojelutarkoituksessa.

Question 9

Milloin maksu voiv ältyyä tullikieltojen ja vastaavien kiellolta?

Answer 9

TFEU 30 artiklan kiellon tiukasta soveltamisesta huolimatta on kaksi tilannetta, joissa maksu voi välttyä tullimaksujen ja CEEjen kiellolta: (a) kun maksu on korvausta suoritetusta palvelusta, tai (b) kun se liittyy EU-lainsäädännön vaatimiin tarkastuksiin.

Question 10

Mitä tiedät takaisinperinnästä?

Answer 10

Jäsenvaltion on poistettava lainvastaisesti perityt maksut, ja asianosaisilla on oikeus saada takaisinperintä.

Takaisinmaksuun sovelletaan kansallisen lain ehtoja ja menettelyjä, mutta niiden on oltava samanarvoisia kuin vastaavat kansalliset vaateet. Takaisinmaksu voi kuitenkin jäädä pois, jos maksut on sisällytetty tuotteiden hintaan ja siirretty kuluttajille.

Question 11

Millaisia kvantitatiiviset rajoitukset voivat olla?

Answer 11

Kvantitatiiviset rajoitukset voivat olla täydellinen kielto tuonnille tai viennille tai osittaisten kiintiöiden järjestelmä (esim. rajoitus tuoda tai viedä enemmän kuin 10 000 widgettiä vuodessa).

Question 12

Mitä SEUT kertoo määrällisistä rajoituksista?

Answer 12

• ei määritä niiden konseptia
• tuomioistuin on sanonut:
  “Määrällisten rajoitusten kielto kattaa toimenpiteet, jotka olosuhteiden mukaan rajoittavat kokonaan tai osittain tuontia, vientiä tai kuljetettavaa tavaraa.”

Question 13

Miten vaikutukseltaan vastaavien rajjoitusten määritelmä on herättänyt keskustelua?

Answer 13

MEEjen määritteleminen artiklan 34 mukaan on aiheuttanut paljon keskustelua ja tuonut esiin paljon oikeustapauksia.

Iso kysymys on: Kuinka paljon toimenpiteen on syrjittävä tuontia, jotta tämä säännös tulee sovellettavaksi? Toisin sanoen, kuinka paljon EU:n säännökset vaikuttavat jäsenvaltioiden päätöksiin?

Question 14

Miten Dassonville tapaus vaikutti vaikutukseltaan vastaaviin rajoituksiin?

Answer 14

Dassonville-tapaus antoi alkuperäisen määritelmän MEEjä varten.

Dassonville-määritelmä kattaa kaikki jäsenvaltioiden säätämät kaupan säännöt, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikeuttaa tai estää yhteisön sisäisen kaupan.

Oikeusistuin on toistanut Dassonville-määritelmän lähes jokaisessa myöhemmässä tapauksessa.

Dassonville-määritelmä ottaa huomioon toimenpiteen todelliset tai mahdolliset, suorat tai epäsuorat vaikutukset kauppaan.

Määritelmässä ei mainita syrjintää lainkaan, ja se käsittelee pelkästään toimenpiteen vaikutuksia, ei sen tarkoitusta.

Dassonville-määritelmä kattaa laajasti kaikki tuontiin kohdistuvat esteet, jotka eivät ole jo erikseen käsitelty muissa EU:n säännöissä.

Question 15

Mitä tapahtui kuuluissa Cassis de Dijon- tapauksessa?

Answer 15

Dassonville-tapauksessa ei otettu kantaa siihen, onko syrjintä välttämätön ainesosa MEE:lle.

Aikaisemmat tapaukset koskivat kaikki niin sanottuja “selkeästi sovellettavia” toimenpiteitä (ne, jotka syrjivät tuontia ilmeisesti).

Oikeusistuin kohtasi ensimmäistä kertaa epäselvästi sovellettavat toimenpiteet kuuluisassa Cassis de Dijon -tapauksessa.

Cassis de Dijonin kantajat halusivat tuoda Ranskasta peräisin olevaa mustaherukkapohjaista juomaa Saksaan, mutta Saksan lainsäädäntö edellytti alkoholijuomilta vähintään 25 prosentin alkoholipitoisuutta, kun taas Cassis de Dijonissa alkoholipitoisuus oli välillä 15–20 prosenttia. Oikeusistuin päätti, että tämä toimenpide oli MEE ja vahvisti keskeisen periaatteen vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Tämän periaatteen mukaan jäsenvaltioiden kesken voidaan periaatteessa tunnustaa toistensa säännöt, vaikka ne eivät täyttäisikään toisen jäsenvaltion kansallisia sääntöjä.

Tämä tuomio johti moniin vastaaviin ratkaisuihin muiden epäselvästi sovellettavien toimenpiteiden osalta.

Cassis de Dijonin toimenpide ei syrjinyt tuontia ulkoisesti, mutta se aiheutti hienostuneemman syrjinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että Saksan säännöt heijastivat pitkäaikaisia saksalaisen tuotteen ominaisuuksia, kun taas muiden jäsenvaltioiden tuottajien, jotka halusivat viedä tuotteitaan Saksaan, oli sopeutettava tuotteensa erityisesti saksalaiselle markkinalle, mikä aiheutti lisäkustannuksia.

Mitä tapahtuu toimenpiteille, jotka eivät syrji tuontia lainkaan? Tämä kysymys tuli esille Torfaen vastaan B & Q -tapauksessa, jossa kysyttiin sunnuntaikaupan kiellon laillisuudesta.

Oikeusistuin päätti, että vaikka rajoitukset eivät liittyneet millään tavalla tuontiin eivätkä syrjineet sitä millään tavalla, artikla 34 TFEU oli sovellettavissa.

Monien mielestä oikeusistuin meni liian pitkälle Torfaen-tapauksessa, koska sen päätös oli seurausta Dassonvillen ja Cassis de Dijonin laajasta MEE-määritelmästä ja sen pyrkimyksestä poistaa kaikki esteet tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle.

Question 16

Mitä tapauksessa Keck kävi?

Answer 16

Oikeusistuin muutti käsitystä myyntijärjestelyistä.

Toimenpiteet jaettiin kahteen tyyppiin:

‘Tuoteperusteiset’ toimenpiteet, jotka liittyvät tuotteen ominaisuuksiin, kuten nimitys, muoto, koko, paino, koostumus, esittely ja merkinnät.

‘Tietyt myyntijärjestelyt’, jotka eivät syrji tuontia laissa tai käytännössä.

Oikeusistuin perusteli Keck-tuomiota sillä, että myyntijärjestelyt ovat vähemmän kaupan vapautta rajoittavia kuin tuoteperusteiset toimenpiteet.

Keck-tuomiota kritisoitiin laajasti, koska se loi keinotekoisen ja käytännössä toimimattoman erottelun myyntijärjestelyjen ja tuoteperusteisten toimenpiteiden välille.

Myös monet MEE:t eivät ole tuoteperusteisia tai ‘myyntijärjestelyjä’.

Mainontarajoitukset katsotaan edelleen ‘myyntijärjestelyiksi’, mutta tietyt mainonnan täyskiellot katsotaan syrjiviksi itsessään.

Tuotteiden käytön rajoitukset ovat MEE:iä vain, jos ne estävät ihmisiä käyttämästä tuotteita niiden tarkoituksiin tai rajoittavat niiden käyttöä merkittävästi.

Question 17

Mitä kävi tapauksessa Trailers?

Answer 17

Trailers-tapauksessa oikeus käsitteli moottoripyörien perävaunujen käytön kieltämistä, näennäisesti palaten Keckin kritiikkiin. Se esitteli ajatuksen, että “mikä tahansa muu toimenpide, joka estää pääsyn markkinoille”, katsotaan MEE:ksi, heijastaen kriitikoiden näkemyksiä. Kuitenkin tämä ei tuonut selvyyttä.

Termi “markkinoille pääsy” on epämääräinen ja sitä on arvosteltu siitä, että se lisää ennemminkin hämmennystä kuin selkeyttä lakiin.

Huolimatta Trailers-tapauksesta, Keck vaikuttaa edelleen päätöksiin, mikä osoittaa, ettei se ole vanhentunut. Keckin periaatteet, joiden pohjalta on tehty jatkossa tapauksia, pysyvät merkityksellisinä.

Merkittäviä muutoksia ei ole havaittu Trailers-jälkeisissä päätöksissä, huolimatta “markkinoille pääsyn” käsitteen käytöstä. Käsitteen tarkka soveltaminen on epävarmaa.

Tullittomat tuontirajoitukset jaetaan seuraaviin kategorioihin:

Rajoitukset “myyntijärjestelyihin”, jotka ovat MEE:itä vain, jos ne koskevat yleisesti ja eivät syrji tuontia.

Mainonnan kiellot katsotaan syrjiviksi ja siten MEE:iksi.

Kaikki muut ei-tullirajoitukset ovat MEE:itä, riippumatta niiden luonteesta tai syrjinnästä.

Kuitenkin tuotteiden käytön rajoitukset ovat MEE:itä vain, jos ne estävät merkittävästi tai rajoittavat käyttötarkoitusta.

Vaikka ei täydellinen, tämä oikeuskäytäntö pysyy vallitsevana kehyksenä, kunnes parempi lähestymistapa kehitetään.

Question 18

Luettele tuontia rajoittavia toimenpiteitä

Answer 18

Tuontiluvat, vaikka ne myönnettäisiin automaattisesti.

Tarkastukset ja valvonta.

Todistuksen esittämisen velvollisuus.

Kielto myydä tuotteita, jotka sisältävät tiettyjä ainesosia.

Esittely- tai pakkausvaatimukset.

Tuotemerkintävaatimukset.

Kehotus ostaa kotimaisia tuotteita tuontituotteiden sijaan.

Rajoitukset käytölle.

Omistuksen tai varastoinnin rajoitukset.

Rajoitukset terveydenhuollon kattavuudelle.

Question 19

Mitä tiedät vientirajoituksista?

Answer 19

Vientirajoitukset ovat harvinaisia, koska jäsenvaltiot yleensä pyrkivät edistämään vientiä: tuomioistuin on ratkaissut monia satoja tapauksia, jotka koskevat TFEU:n 34 artiklaa, mutta vain pieni osa koskee TFEU:n 35 artiklaa. On kuitenkin useita syitä, miksi valtio saattaa ryhtyä tällaiseen toimenpiteeseen:

Halu varmistaa tarvikkeiden saatavuus niukkuuden aikana.

Työpaikkojen suojaaminen jalostusteollisuudessa, jolloin vientirajoitus koskee raaka-ainetta tai osaa tuotteesta, mutta ei valmista tuotetta.

Estää alavirtaan suuntautuvat vientirajoitukset (jotta kyseisen jäsenvaltion valmistajat voisivat saada suurempia voittoja viennistään).

Ylläpitää vientien laatua tai mainetta.

Taiteellisten teosten säilyttäminen kansalle.

Question 20

Mitä tuomioistuin sanoo artiklan 35 sovellettavuudesta?

Answer 20

nly applies to rules that treat goods meant for export differently from those sold domestically
–> But there’s some confusion about what this means exactly. The Court usually follows a test from a case called Belgium v Spain (‘Rioja’). It says Article 35 applies to rules that specifically limit exports and create a difference between local trade and exports. Another case, Groenveld, said the rule should benefit local production or the market at the expense of other countries, but this part isn’t really needed.
- The Court seems to limit Article 35 to avoid covering rules about making products (like building factories). Many people think this standard is too narrow, especially for marketing rules.

Question 21

Voiko trader valittaa laista, joka rajoittaa tuotteiden liikkuvuutta omassa maassa?

Answer 21

But lately, the Court seems to suggest that even if a rule only affects products within one country, traders can still complain about it violating Article 34.

This doesn’t seem to match up with what Article 28, 34, and 35 of the law say, which talk about rules between different countries. As we talked about before, the Court has taken the same approach with Article 30.

Question 22

Kerro SEUT 36 artiklasta

Answer 22

Article 36 of the TFEU (Treaty on the Functioning of the European Union) allows countries to put restrictions on importing, exporting, or moving goods between countries. These restrictions can be justified for reasons like public morality, public policy, security, health, protecting historical artifacts, or intellectual property.

However, these restrictions shouldn’t be used to unfairly discriminate against products from other countries or to secretly limit trade between countries.

Article 36 only applies to Articles 34 and 35 of the TFEU and not to any other parts of the Treaty.

Whether it’s about imports or exports, Article 36 works the same way.

Because it’s an exception to the usual rules, Article 36 is interpreted very narrowly. This means that if a country wants to justify a restriction, they have to prove why it’s necessary. But in one case, the Court didn’t follow this rule, which was unusual.

Question 23

Miksi Cassis de Dijon-tapaus oli merkittävä?

Answer 23

Cassis de Dijonissa oikeus tunnusti tiettyjä tärkeitä syitä, joita ei mainita TFEU:n 36 artiklassa. Niihin kuuluvat veronkierron estäminen, epäreilun kilpailun estäminen ja kuluttajansuoja. Myöhemmin muita syitä tunnustettiin, kuten ympäristönsuojelu, paremmat työolosuhteet ja perusoikeudet.

Nämä pakolliset vaatimukset käsittelevät tärkeitä asioita, joita ei oikeastaan ajateltu, kun Rooman sopimusta luotiin vuonna 1957. Siksi kaikki yleensä hyväksyvät ne.

Mutta tässä on hankala osuus: näyttää siltä, että se menee vastoin ajatusta siitä, että TFEU:n 36 artiklaa tulisi tulkita suppeasti. Oikeus yritti ratkaista tämän sanomalla, että vain kaikkia koskevat säännöt (ei vain tuontia) voidaan perustella näillä pakollisilla vaatimuksilla. Tämä kuitenkin aiheutti joitain ongelmia.

Joten joissakin uusimmissa tapauksissa oikeus on alkanut käsitellä näitä pakollisia vaatimuksia samalla tavalla kuin TFEU:n 36 artiklassa lueteltuja syitä. Mutta virallisesti se ei ole luopunut vanhasta ajattelutavastaan.

Useimmat ihmiset pitävät uutta tapaa parempana. He uskovat, että jos sääntö on perusteltu jollain tärkeällä kuten ympäristöllä, se pitäisi sallia, vaikka se vaikuttaisi vain tuontiin.

Joten kun puhumme tässä luvussa TFEU:n 36 artiklasta, sisällytämme nämä pakolliset vaatimukset mukaan, ellei toisin mainita.

Question 24

Kerro SEUT 36 artiklasta ja suhteellisuuden periaatteesta

Answer 24

Suhteellisuusperiaate on yleinen sääntö EU-lainsäädännössä. Artiklan 36 TFEU ensimmäisessä lauseessa esiintyvä sana “perusteltu” tarkoittaa käytännössä “välttämätön”: toimenpiteitä ei voida perustella, jos sama tavoite voitaisiin saavuttaa vähemmän rajoittavilla tavoilla. Tuomioistuin usein löytää vaihtoehtoisen toimenpiteen, joka saavuttaisi tavoitteen ilman että se haittaisi osavaltioiden välistä kauppaa yhtä paljon. Esimerkiksi tuotteiden asianmukainen merkitseminen on usein pidetty sopivana vaihtoehtona myyntikiellolle.

Jos EU-lainsäädännössä on jo tiettyyn asiaan kattavat säännöt (esim. tietyn taudin leviämisen estäminen), artiklaa 36 ei voi enää soveltaa, koska kansalliset toimenpiteet, jotka eroavat EU-lainsäädännöstä, eivät enää ole tarpeen. Tuomioistuimen on päätettävä, onko direktiivin tarjoamat takuut riittävät vai eivät, ja tämä riippuu direktiivin sanamuodosta, asiayhteydestä ja tarkoituksesta. Jos direktiivi asettaa vain vähimmäisvaatimukset, se ei ole kattava.

Question 25

Mitkä voivat oikeuttaa toimenpiteitä, jotka kuuluvat SEUT 34 tai 35 alaisuuteen?

Answer 25

Pelkät taloudelliset syyt eivät voi oikeuttaa rajoituksia, jotka kuuluvat TFEU:n 34 tai 35 artiklan alle. Esimerkiksi työllisyyden edistäminen tai inflaation hillitseminen eivät ole hyväksyttäviä perusteita. Muutamat perusteet sisältävät taloudellisen osatekijän, mutta se ei ole ongelma, kunhan se ei ole protektionistista. Esimerkiksi teollis- ja kaupallinen omaisuus sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien taloudellisen tasapainon säilyttäminen ovat hyväksyttäviä perusteita.

Question 26

Mitä vaikutuksia on SEUT 34 ja 35 artikloilla?

Answer 26

TFEU:n 34 ja 35 artiklat ovat suoraan sovellettavissa. Sen seurauksena henkilöt, jotka kärsivät tai ovat kärsineet vahinkoa näiden säännösten rikkomisen vuoksi, ovat oikeutettuja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Tämä on joskus selitetty tuomioissa, mutta yleisesti ottaen se seuraa tehokkaan oikeudellisen valvonnan yleisperiaatteesta, joka on nyt kirjattu TEU:n 19 artiklaan (1) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaan. Asianmukaisissa olosuhteissa tavalliset korjaustoimet tulisi olla saatavilla: kumoaminen, kiellot (väliaikaiset ja lopulliset) sekä vahingonkorvaukset.

Question 27

Mikä on SEUT 110 artiklan tavoite?

Answer 27

Artikla 110 TFEU:n tarkoituksena on estää jäsenvaltioita kiertämästä TFEU:n artiklojen 30 ja 34–36 kiellot sisäisillä veroilla, jotka saattavat tehdä muista jäsenvaltioista tuotujen tavaroiden houkuttelevuuden vähäisemmäksi kuin kotimaisten tuotteiden.205 Kuten näimme kohdassa 2.2, tuomioistuin totesi asiassa Co-Frutta206 tämän säännöksen koskevan myös kolmansista maista peräisin olevia tavaroita, jotka ovat vapaassa liikkeessä jäsenvaltioissa.

Artikla 110 TFEU viittaa ‘muista jäsenvaltioista peräisin oleviin tuotteisiin’, mikä voi viitata siihen, että se kieltää vain tuontitavaroiden syrjinnän. Silti nyt on selvää, että myös vientituotteiden syrjintä kotimaisiin kulutustarkoituksiin tarkoitettujen tuotteiden hyväksi on ristiriidassa tämän säännöksen kanssa.207 Tämä on täysin järkevää, koska sopimuksessa kielletään myös tullimaksut, CEE:t, QR:t ja MEE:t vienniltä.

Jos Artiklaa 110 TFEU rajoitettaisiin veroihin itseensä, monet erilaiset syrjivät verot jäisivät kokonaan sopimusten ulkopuolelle, vaikka ne muodostavatkin vakavia esteitä sisämarkkinoille. Siksi tuomioistuin on johdonmukaisesti todennut, että tätä säännöstä ‘on tulkittava laajasti, jotta se kattaa kaikki verotusmenettelyt, jotka suoraan tai välillisesti ovat ristiriidassa kotimaisten tuotteiden ja tuontituotteiden tasapuolisen kohtelun periaatteen kanssa’

Question 28

Mitkä kaksi ehtoa tulee täyttyä, jotkka 110 art kielto koskee?

Answer 28

Artiklaan 110(1) sisältyvä kielto koskee tapauksia, joissa kaksi kumulatiivista ehtoa täyttyvät: ensinnäkin kyseisen tuodun tuotteen ja kyseisen kotimaisen tuotteen on oltava samankaltaisia; ja toiseksi, siinä on oltava syrjintää (puutteellista erilaista kohtelua).

Question 29

Kerro tuotteiden samankaltaisuudesta

Answer 29

Alkuvaiheen oikeuskäytännössään tuomioistuin turvautui melko yksinkertaiseen kriteeriin määritelläkseen, ovatko tuotteet samankaltaisia, nimittäin siihen, ovatko ne samassa verotus-, tulli- tai tilastoluokituksessa.214 Kuitenkin todennäköisesti tämän formaalin lähestymistavan sisäänrakennettujen rajoitusten vuoksi tuomioistuin alkoi pian kehittää testiä, joka perustui tuotteiden ominaisuuksiin ja kuluttajien tarpeisiin. Tuomioistuimen mukaan vertailu on tehtävä tuotteiden välillä, joilla on samanlainen vaihe tuotannossa, samanlaiset ominaisuudet ja jotka tyydyttävät samat kuluttajatarpeet.

Tätä kuvataan Johnnie Walker -tapauksessa, joka koski tanskalaisen skotlantilaisen viskin ja hedelmäviinin erilaista verotusjärjestelmää.216 Tuomioistuin totesi, että kahden tuotteen samankaltaisuuden selvittämiseksi on tarpeen aloittaa tiettyjen juomien objektiivisten ominaisuuksien harkitseminen, kuten niiden alkuperä, valmistusmenetelmä, aistinvaraiset ominaisuudet (maku, haju jne.) ja alkoholipitoisuus…’

Muita esimerkkejä tämän käsitteen tulkinnasta voi löytyä komissio vastaan Ranska (‘Savukkeet’), jossa tuomioistuin totesi, että kevyttupakan ja tumman tupakan tulisi katsottava samankaltaisiksi,218 ja X (‘Autot’), jossa tuomioistuin antoi yksityiskohtaisia ohjeita erityisten kriteerien määrittämiseksi, jotta voidaan selvittää, voiko kaksi moottoriajoneuvoa katsottava samankaltaisiksi.219

Yhteenvetona voidaan todeta, että tuomioistuin on tulkinnut samankaltaisuuden käsitettä laajasti, mutta sen tarkat rajat ovat edelleen jossain määrin epäselvät. Vaikka onkin tavallista suorittaa systemaattinen ja tiukka taloudellinen analyysi määriteltäessä asiaankuuluvaa tuotemarkkinaa kilpailulain mukaan, ei ole yritetty ottaa tästä inspiraatiota Artiklan 110 tarkoituksiin.220

Question 30

Mitä tiedät tuotteiden syrjinnästä?

Answer 30

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden verotusjärjestelmät ovat ‘neutraaleja’ tuotavien ja kotimaisten tuotteiden välillä eivätkä kohtele jälkimmäisiä suosiollisemmin

Suora syrjintä syntyy, kun verotusjärjestelmä erottaa nimenomaisesti tuotteiden alkuperän perusteella

Suora syrjintä tapahtuu myös, kun kotimaisille tuottajille myönnetään pidemmät maksuajat veron maksamiseksi226 tai kun verolainsäädännön rikkomisesta määrätyt seuraamukset ovat ankarampia tuontituotteille kuin kotimaisille tuotteille.

Epäsuora syrjintä syntyy, kun verotusjärjestelmä ei erottele nimenomaisesti tuotteiden alkuperän perusteella, mutta käytännössä asettaa raskaamman verorasituksen tuontituotteille. Kuvaava esimerkki on tapaus Humblot, jossa yksilö haastoi Ranskan vuotuisen autoveroja koskevan järjestelmän.228 Järjestelmässä Ranska asetti progressiivisen veron, jota sovellettiin 16 CV:ään (fiskaalinen hevosvoima) tai vähemmän. Sen sijaan korkeamman fiskaalisen hevosvoiman autoihin sovellettiin tasaveroa, joka oli huomattavasti korkeampi.

Savukkeet-tapauksessa,229 tuomioistuin tarkasteli Ranskan tupakkaveroa. Järjestelmä ei erottanut tupakkatuotteita niiden alkuperän perusteella. Kuitenkin kevyt tupakkavero oli korkeampi kuin tumma tupakkavero. Tuomioistuin totesi, että järjestelmä oli suunniteltu niin, että edullisimpiin veroluokkiin kuuluvat tuotteet (tummat tupakkatuotteet) lähes kaikki tuotettiin kotimaassa, kun taas lähes kaikki tuodut tuotteet kuuluivat vähiten suotuisaan luokkaan (kevyttupakka).