Perusoikeudet ja EU Flashcards
Missä sopimuksessa virallistettiin erusoikeuskirja?
Lissabonin sopimus
Mikä instituution aloitti perusoikeus työn EU:ssa ja mihin pohjautuen?
Unionin tuomioistuin
- aluksi jäsenvaltioiden perustuslaillisista perinteistä ja ihmisoikeussopimuksista
Millä sopimuksella perusoikeuskirja sai perussopimuksia vastaavan arvon?
Lissabonin sopimus
MIssä sopimuksessa tunnustetaan perusoikeuskirjaa edeltävän oikeuskäytännön jatkuva merkitys?
SEU
6 art
–> perustuslailliset perinteet ja perusoikeudet (ihmisoikeussopimus) ovat unionin oikeudne yleisiä periaatteita
–> antaa yhteisöjen tuomioistuimelle mahdollisuuden puolustaa perusoikeuskirjassa nimenomaisesti mainittuja perusoikeuksia
Mitkä perusoikeudelliset asiat ovat edellytys EU:uhun liittymiselle ja osallistumiselle?
erusoikeuksien ja muiden SEU:n 2 artiklassa lueteltujen arvojen kunnioittaminen on edellytys EU:hun liittymiselle ja osallistumiselle.
–>SEU-sopimuksen 7 artiklassa määritellään menettely näiden arvojen vakavien loukkausten käsittelemiseksi EU:ssa.
Mitä tiedät SEU 7 artiklasta ja oikeusvaltio-periaatteen kriisistä?
Artikla käsittelee käsittelee EU:n vastausta jäsenvaltioiden perusarvojen rikkomuksiin.
Nämä arvot sisältävät kunnioituksen perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota, kuten on määritelty TEU:n 2 artiklassa.
Amsterdamin sopimus toi mukanaan artiklan 7 TEU:n, joka mahdollistaa EU:n reagoinnin jäsenvaltion “vakavaan ja jatkuvaan” perusarvojen rikkomiseen (2 artiklan) perustuen
Nyt se antaa EU:lle toimintavaltuudet myös “selvän riskin” tilanteissa. Artikla 7 TEU:ssa on kaksi suojamekanismia:
Selvän riskin menettely: Neuvosto voi antaa suosituksia jäsenvaltiolle ja seurata tilannetta. Se vaatii neljän viidesosan enemmistön äänestyksen neuvostossa ja sitä voi käynnistää kolmannes jäsenvaltioista, Euroopan parlamentti tai komissio.
Vakavan ja jatkuvan rikkomisen menettely: Vaatii yksimielisen sopimuksen Eurooppa-neuvostolta (pois lukien kyseinen jäsenvaltio) ja Euroopan parlamentin suostumuksen. Neuvosto voi äänestää sanktioista, kuten äänioikeuden keskeyttämisestä, määräenemmistöllä.
Vaikka se näyttääkin tasapainoiselta, artikla 7 TEU on osoittautunut tehottomaksi käsittelemään viimeaikaisia perusarvojen uhkia, erityisesti Unkarissa ja Puolassa.
Miten komissio on reagoinut oikeusvaltiokriisiin?
- Unkaria haastettiin tuomareiden eläkeiästä –> ikään perustuva syrjintä
- Puolaa haastettiin oikeuslatioksen riippumattomuuteen liittyvistä uudistuksista
–> Komissio väitti, että oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamatta jättäminen vaikuttaa oikeudelliseen suojeluun EU:n lainsäädännön alalla.
–> Tuomioistuin antoi päätöksen komission hyväksi, korostaen oikeuslaitoksen riippumattomuuden tärkeyttä ja jäsenvaltioiden velvollisuutta ylläpitää sitä.
–> ennakkotapauksella on perustuslaillisia vaikutuksia
- Komissio esitteli oikeusvaltiorakenteen ohjaamaan toimiaan, keskittyen edistämiseen, ehkäisyyn ja vastaamiseen.
–> Edistäminen sisältää tiedon rakentamisen ja oikeusvaltion kulttuurin edistämisen.
Ehkäisy sisältää vuotuisen oikeusvaltioraportin kullekin maalle ja oikeusvaltiokierron.
Vastaus sisältää strategisen lähestymistavan rikkomuskanteisiin ja mahdollisuuden rajoittaa EU:n varojen saatavuutta oikeusvaltion rikkomistapauksissa.
- Asetus 2020/2092 on merkitty keskeiseksi työkaluksi, joka mahdollistaa EU:n varojen pidättämisen ja keskeyttämisen, kun on oikeusvaltioperiaatteen rikkomisia, jotka vaikuttavat EU:n talousarvion eheyteen.
Miksi perusoikeuskirjan hyväksyminen on yksi merkittävimmistä perustuslaillisista askelista EU:n historiassa?
Uusi Laatimismenettely: Perusoikeuskirja laadittiin uudella menettelyllä, joka sisälsi kansallisten hallitusten edustajien lisäksi kansallisten ja eurooppalaisten parlamenttien edustajia. Tämä oli poikkeuksellista ja muistutti enemmän kansallisen perustuslain laatimista kuin kansainvälistä sopimuksen tekoa.
Tarve Perusoikeuksien Dokumentille: Jäsenvaltiot kokivat tarvetta hyväksyä perusoikeuksia koskeva asiakirja, vaikka EU:lla ei ole yleistä perusoikeuksien toimivaltaa. Tämä edustaa askelta kohti EU:n perustuslaillisen kehityksen jatkumista.
Millainen on perusoikeuskirjan rakenne?
Perusoikeuskirja on jaettu otsikoihin kuuden perusarvon mukaisesti:
Ihmisarvo
Vapaus
Tasa-arvo
Solidaarisuus
Kansalaisten oikeudet
Oikeus
Lisäksi se sisältää:
Johdannon
Horisontaaliset säännökset (artiklat 51–54), jotka määrittelevät perusoikeuskirjan soveltamisalan, perustellut rajoitukset ja poikkeukset perusoikeuksista sekä suhteen EIT:hen, kansallisiin perustuslakeihin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Mikä on perusoikeuskijaa täydentävien selitysten merkitys ja miten ne pitää huomioida?
Perusoikeuskirjaa täydentävät “selitykset”, jotka selventävät kunkin Perusoikeuskirjan oikeuden / säännöksen soveltamisalaa ja ennen kaikkea niiden lähdettä. Perusoikeuskirja sisältää oikeuksia muista asiakirjoista, kuten EIT:stä ja TEU:sta / TFEU:sta. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa kunkin oikeuden alkuperä, jotta niiden soveltamisala ymmärretään oikein.
Konventista johdetut oikeudet: On tulkittava antamaan vähintään samanlainen suojelu kuin mikä annetaan EIT:ssa (artikla 52(3)).
Sopimuksesta johdetut oikeudet: On annettava samanlainen soveltamisala kuin niiden sopimuksen vastineet (artikla 52(2)).
Tiivistä perusoikeuskirjan sisällölliset määräykset
4.2.1 Otsikko I: Ihmisarvo (Artiklat 1–5) Tämä osio sisältää ne oikeudet, jotka ovat olennaisia muiden oikeuksien nauttimiselle: oikeus ihmisarvoon; elämän oikeus; henkilökohtaisen koskemattomuuden oikeus, joka sisältää uuden sukupolven oikeudet, kuten informoidun suostumuksen periaatteen lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä ja eugeniikan käytäntöjen kielto; kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltäminen; sekä orjuuden ja pakkotyön kielto.
4.2.2 Otsikko II: Vapaus (Artiklat 6–19) Tämä osio sisältää perinteisiä siviili- ja poliittisia oikeuksia, kuten oikeuden vapauteen; yksityiselämän suojan oikeuden; sananvapauden; omaisuuden oikeuden; sekä joitain uuden sukupolven oikeuksia, kuten henkilötietojen suojan oikeuden; sekä joitain sosioekonomisia oikeuksia, kuten oikeuden työhön ja koulutukseen.
4.2.3 Otsikko III: Tasa-arvo (Artiklat 20–26) Tässä osiossa käsitellään perinteisiä tasa-arvo-oikeuksia, mukaan lukien syrjimättömyys sukupuolen, rodun, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, uskonnonvapauden jne. perusteella. Lisäksi se sisältää oikeuden olla syrjimättä kansalaisuuteen perustuvasti sekä haavoittuvimpien yhteiskuntaryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, oikeudet.
4.2.4 Otsikko IV: Solidaarisuus (Artiklat 27–38) Tässä osiossa käsitellään perinteisiä sosiaalisia oikeuksia ja periaatteita, kuten oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ja toimintaan, reiluihin työoloihin sekä perheen suojelua.
4.2.5 Otsikko V: Kansalaisten oikeudet (Artiklat 39–46) Tässä osiossa toistetaan oikeuksia, jotka sisältyvät TFEU:un ja jotka hyödyttävät pääasiassa vain unionin kansalaisia.
4.2.6 Otsikko VI: Oikeus (Artiklat 47–50) Tässä osiossa käsitellään oikeuden hallinnointia ja se perustuu pääasiassa EIT:hin ja jäsenvaltioiden yhteisiin perustuslaillisiin perinteisiin. Siinä sisältyy oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettama, puolustuksen oikeus sekä rikoksista ja rangaistuksista johtuvien periaatteiden ja rangaistusten suhteellisuus.
Mitkä artiklat määriteelevät perusoikeuskirjan soveltamisalan ja tulkinnan?
Artiklat 51-54
Mikä on perusoikeuskirjan soveltamisala?
Perusoikeuskirja koskee ensisijaisesti EU:ta.
EU:n toimielimet, elimet ja virastot ovat aina sidottuja perusoikeuskirjaan, riippumatta toiminnastaan.
Esimerkki: Komissio on sidottu perusoikeuskirjaan, vaikka toimisi EU:n ulkopuolella.
EU:n perusoikeudet pätevät myös kansainvälisen lain piirissä.
Esimerkki: EU:n toimielimet ovat sitoutuneet perusoikeuksiin, kun ne noudattavat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa.
Tuomioistuin tulkii kaikki toimenpiteet perusoikeuksien mukaisesti.
Jos toimenpide rikkoo perusoikeuskirjaa, tuomioistuin voi kumota sen.
Esimerkki: Tuomioistuin kumosi EU:n toimielimen päätöksen, joka rikkoi perusoikeuksia.
Mitä tapahtui Digital Rights Ireland- tapauksessa?
- Digital Rights Ireland -tapauksessa kaksi kansallista tuomioistuinta kyseenalaisti tietojen säilyttämisdirektiivin pätevyyden, mikä vaati palveluntarjoajia säilyttämään puhelin-, matkapuhelin- ja internetviestintätietoja vähintään kuuden kuukauden ajan.
- Tuomioistuimet esittivät huolensa sen yhteensopivuudesta perusoikeuksiin, kuten yksityiselämän suojaan, henkilötietojen suojaan ja sananvapauteen.
- Euroopan unionin tuomioistuin katsoi, että direktiivi sekaantui näihin oikeuksiin riittämättömästi perustein ja oli liian laaja, koska se koski käytännössä koko Euroopan väestöä. Tuloksena direktiivi kumottiin.
Mitkä olivat avainkohdat Digital Rights Ireland- tapauksessa?
Tietojen Säilyttämisdirektiivi: Edellytti palveluntarjoajia säilyttämään viestintätietoja vähintään kuuden kuukauden ajan.
Puuttuminen Perusoikeuksiin: Todettiin puuttuvan yksityiselämän suojan, henkilötietojen suojan ja sananvapauden oikeuksiin.
Puutteellinen Perustelu: Direktiivi ei tarjonnut riittävää perustetta oikeuksiin puuttumiselle.
Liian Laaja Sopimusala: Direktiivi oli liian laaja ja syrjimätön, koskien suurta osaa Euroopan väestöstä.
Vastaavien Säännösten Kansallinen Hyväksyminen: Jotkut jäsenvaltiot ottivat käyttöön vastaavia säännöksiä kansalliseen lainsäädäntöön.
Oikeudelliset Haasteet: Kansallisia sääntöjä haastettiin yhteensopivuudesta EU:n tietosuojalakien ja perusoikeuskirjan kanssa.
