Kansallinen lainsäätämisjärjestys ja EU

Question 1

Miten toimintamallit, kuten välitön oikeusvaikutus, etusijaisuus ja vahingonkorvausvastuu ovat määräytyneet?

Answer 1

Oikeuskäytännön kautta

Question 2

MItä on yhteistoiminnallinen federaatio?

Answer 2

EU lakia yhtenäistetään vähitellen jäsenvaltioissa, mutta EU ei ole täysivaltainen liitto
–> EU on ainutlaatuinen rakenteeltaan ja toiminnaltaan

Question 3

Mitä sääntöjä liittyy EU lain ja kansallisen lain yhteydestä?

Answer 3

1. yleinen sääntö:
   Jos asiasta ei ole EU-sääntelyä, valtio sääntelee itse ja suojelee yksilön oikeuksia, joita turvaa EU-laki
2. Vastaavuus ja Tehokkuus
   - Kansallisten säännöt eivät voi olla rajumpia kuin samanlaiset kansallisia kanteita koskevat säännöt
   - Kansalliset menettelysäännöt eivät saa tehdä EU:n oikeuteen perustuvien oikeuksien käyttämistä käytännössä mahdottomaksi tai kohtuuttoman vaikeaksi
3. EU-prosessisäännöt
   - Jos EUlla on menettelysääntöjä, ne menevät kansallisten yli
   - Lainsäädännöllinen yhtenäistäminen: sääntely luo erityisen regiimin tietyille menettelyaloille, jotka eivät sisällä kansallisten lakien rinnakkaista soveltamista
   - Lainsäädännön yhdenmukaistaminen: Direktiiveillä lähennetään kansallisia menettelysääntöjä korvaamatta niitä.
   - Oikeudellinen alkuperä: EUn tuomioistuimen oikeuskäytäntö koskettaa kansallisten menettelysääntöjen osia ja yhdenmukaistaa EU:n ja kansallisten lakien välistä vuorovaikutusta
4. Vaikutukset jäsenvaltioihin
   - Tuomioistuimen välitöntä oikeusvaikutusta ja ensisijaisuutta koskeva varhainen oikeuskäytäntö on yhtenäistänyt kansallaiset perustuslailliset valinnat liittyen kansainvälisten sopimusten integraatiossa kansallisiin järjestelmiin

Question 4

Mitä tiedät kansallisesta menettelyllisestä autonomiasta? 5 pointtia

Answer 4

1. kansallisen menettelyllisen autonomian väärinkäyttö
   - kansallinen menettelyllinen autonomia = jäsenvaltioiden vapaus EU lain täytäntöönpanossa, mikä ei ole täysin tarkkaa
2. rajaton oikeudellinen ulottuvuus
   - EU:n tuomioistuimen oikeudellinen ulottuvuus on rajaton, kun taas EU:n lainsäädäntövalta rajoittuu tietyille aloille
3. toiminnallinen ja satunnainen logiikka
   - tuomioistuin voi käsitellä mitä tahansa kansallisen menettelyn osa-aluetta, joka liittyy EU:n oikeuteen perustuvien vaateiden täytäntöönapanoon alasta riippumatta
4. vastaavuus- ja tehokkuusvaatimukset
   - kaikkiin kansallisiin menettelysääntöihin voidaan soveltaa vastaavuus- ja ttai tehokkuusbaatimuksia, kun EU:n lainsäädäntöä sovelletaan ykisttäistapaukseen
5. autonomia-käsitteen kritiikki
   - voi olla harhaanjohtava, koska kyllä EU määrää

Question 5

Kerro oikeudellisesta valvonnasta EU-lain implementoinnissa kansalliselle tasolle 4 pointtia:

Answer 5

1. Kansalliset oletusmenettelymääräykseẗ́
   - kansallinen menettely oletus, kun täytäntöönpannaan EU-lakeja, mutta eu voi antaa vaatimuksia
2. Vastaavuus- ja tehokkuusvaatimukset
   - Vastaavuus kieltää EUn lakiin perustuvien vaateiden syrjinnän kansallisiin vaateisiin verrattuna
   - Tehokkuudella varmistetaan, että lainsäädääntöön perustuvien vaateiden täytääntöönpano muutu kohtuuttoman vaikeaksi
3. Siirtyminen tehokkaaseen oikeussuojaan
   - Lissabonin sopimus –> oikeuskäytäntö keskittynyt tehokkaaseen oikeussuojaan
   –> 19 art 1 kohta: jäsenvaltiot huolehtivat tehokkaasta oikeussuojasta EUn lainsäädännön kattamilla aloilla
   –> perusoikeuskirjan 47 art: taataan oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

Question 6

Milloin EU-laki pätee kansallisiin tapauksiin?

Answer 6

1. suora eu-lain soveltaminen, kun kansallinen va suoraan soveltaa eu-oikeutta, esim. sosiaaliturva-asioissa siirtotyöläisten asiossa
2. eu “pakotteiden” implementointi, direktiivit
3. ristiriita kansallisen lain ja eu-lain välillä –> esim. vapaan liikkuvuuden asioissa

Question 7

Kerro välittömästä oikeusvaikutuksesta.

Answer 7

• kun EU säännös tulee suoraan sovellettavaksi kansallisella tasolla ilman implementointia tai muuta prosessia

Question 8

Mikä oikeustapaus muutti käsitystä siitä, voiko EU-laki olla suoraan sovellettavaa jäsenvaltioissa ja antaa mahdollisuuden ykityisille vedota siihen?

Answer 8

• Van Gend en Loos tapaus
• 1963
• yritys vei tuotteita ja oli eri mieltä Hollannin tullimääräyksistä
• ECC sopimus artikla 12 vastainen, joka kielsi tullit jäsenvaltioiden välillä
• tuomiosituimen mielestä yksilö pystyi vetoamaan suoraan sopimukseen
  –> ei vain valtioiden välinen sopimus, vaan uusi oikeusjärjestys, joka hyödytti yksilöitä ja valtioita
  –> selkeät ja yksinkertaiset säännöt, joka ei vaatinut kansallisen lain muodostamista aiheesta

Question 9

Mitkä vaatimukset tuomioistuin asetti alunperin sille, että välitön oikeusvaikutus pätee?

Answer 9

• lain tulee olla selkeä ja ymmärrettävä
• ehdoton, laki ei voi olla jonkun jäsenvaltion toimen varassa
• jatkoimplementaatiota ei tarvita

–> ajan mennessä eteenpäin, nämä vaatimukset “haalistuivat”

Question 10

Mikä on nykyinen testi sille, että völitön oikeusvaikutus pätee?

Answer 10

• selkeä ja yksityiskohtainen laki
• ehdoton, ei vaadi jatkotoimia
• jos jäsenvaltio ei implementoi tai ei pääse aikamääreseen

Question 11

Mitä pitää huomioida välittömässä oikeusvaikutuksessa?

Answer 11

• kansallinen va voi aina vedota eu oikeuteen ns. lisänä
• jos on selkeä laki, sitä voi soveltaa ilman implementointia
• yleisiä, isoja tavoitteita mahdoton suoraan soveltaa

Question 12

Millä kahdella tavalla suoraan voimassa oleva EU-lain säännös voi toimia?

Answer 12

1. syntyy uusi sääntö
2. ristiriitaisen kansallisen säännön poistuminen

Question 13

Mitä tarkoittaa, kun puhutaan vertikaalisesta, käänteisestä vertikaalisesta ja horisontaalisesta lakisuhteesta?

Answer 13

• vertikaalinen: yksilö haastaa valtion
• käänteinen: valtio haastaa yksilön
• horisontaalinen: yksilöitä molemmin puolin tapausta

Question 14

Asetuksen välitön oikeusvaikutus?

Answer 14

• sovellettava ja välitön oikeusvaikutus kaikkiin oikeussuhteisiin
• saattaa luonnostaan sisältää sanktiouhan yksityiselle

Question 15

Mitä tiedät välittömästä oikeusvaikutuksesta päätösten osalta?

Answer 15

• artikla 288 SEUT
• osoitettu ja osoittamaton
  –> osoitettu
  … yksittäinen nimeten tietyt vastaanottajat
  –> osoittamaton on säätävä, joka antaa geneerisiä sääntöjä ilman tarkkoja vastaaanottajia
• välitön oikeusvaikutus päätöksissä rajoittuu vertikaalisiin päätöksiin

Question 16

Kerro direktiiveistä ja välittömästä oikeusvaikutuksesta

Answer 16

• voi olla vertikaalista vaikutusta
• estoppel argumentti, ei reverse vertical or horisontaalinen
• ei päde horisontaalisiin

Question 17

Direktiiveillä ei ole horisontaalista vaikutusta. Kerro säännöstä ja poikkeuksista siihen.

Answer 17

• poikkeukset tulivat oikeuskäytännön mukana
  –> vaikka valtio olisi yksityinen työnantaja, suhteet työntekijöiden kanssa ivat vertikaalisia, jolloin yksityiset voivat vedota direktiiveihin
  –> jos valtio ei kerro ihmisille tietyistä säännöistä, jopa yksityiset sopimukset voivat olla oikeusvaikutuksen alaisina
  –> yleiset reiluussäännökset pätevät myös yksityisiin sopimuksiin
  –> ihmisoikeusskirjan vaatimukset pätevät yksityisiin
  –> jos kansallinen laki on ristiriidassa,m eu laki pätee jos se on tarpeeksi vahva
  –> direktiivi voi vaikuttaa siihen, miten tuomarit tulkitsevat lakia

Question 18

Kerro välillisestä oikeusvaikutuksesta.

Answer 18

• kansallisen viranomaisen tulee tulkita omaa lakia eu-lakien ja oikeuskäytännön mukaisesti
• ehkä merkittävin tapa, miten eu-oikeus vaikuttaa kansalliseen oikeuteen
• tapa tulkita kansallisia lakeja, joka parhaiten saaavuttaa direktiivin tavoitetteet
• ei rajoitu vain direktiiveihin ja kattaa kaikki kansalliset lait
• mahdollistaa kansallisten lakien ja eu-lain yhteisen harmonian

Question 19

Mitä tiedät välillisen vaikutuksen suuruudesta, laajuudesta?

Answer 19

• heikko; eu-laki tuo lisää päätökseen, tausta-argumentti
• keskitaso; auttaa tuomioistuinta valitsemaan kahden tulkinnan välillä
• vahva; kansallinen laki on vahvasti eu-lain muokkaama

Question 20

Miten EU-maat näkevät EU-oikeuden?

Answer 20

• eu oikeus pohjautuu sopimuksiin –> jäsenvaltiot allekirjoittajia –> jäsenvaltioilla valta
• kansalliset lait tärkiempiä, kansalliset tuomiosituimet arvioivat, onko eu oikeus linjassa perustuslain kanssa

Question 21

Mitä viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut eu-oikeuden ja kansallisen oikeuden suhteessa?

Answer 21

• jäsenmaat ovat haastaneet eu-oikeuden etusijaisuutta; tsekki 2012, tanska 2016, saksa 2020
• Puola: oikeusvaltioperiaatteen mureneminen

Question 22

Kerro valtion vastuusta eu-oikeuden aloilla

Answer 22

• jos jäsenvaltio rikkoo eu:n lainsäädäntöä, on yksilöllä oikeus hakea korvausta valtion vastuuvelvollisuuden periaatteen ansioista
• periaate vahvistettiin asiassa Francovich, jolloin tuomiosituin vahvisti, että jäsenvaltioit voidaan saattaa vastuuseen
• nykyinen testi:
  1. rikkomuksen on rikottava lakia, jonka on tarkoitus olla yksilöiden eduksi
  2. riittävän vakava
  3. rikkomuksen ja käristyn vahingon välillä oltava suora yhteys
  4. rikkomuksen on syyllistynyt mikä tahansa valtion osa

obs. kun henkilöt rikkovat lainsäädäntöä, he ovat kansallisten vastuulakien alaisia

Question 23

Tiivistä tapaus Audiolux

Answer 23

• Audiolux nosti kanteen Lux tuomioistuimessa vaatiakseen vähemmistöosakkaiden yhdenvertaista kohtelua EU:n lainsäädännön mukaisesti

Oikeudellinen kehys:
EU:n yhtiöoikeus, direktiivi 77/91/ETY, velvoittaa osakkeenomistajien yhdenvertaiseen kohteluun tietyissä tilanteissa
–> tähän A vetosi

Kansalliset korjausmenettelyt:
- A:n on noudatettava kansallisia menettelysääntöjä ja varmistettava, että ne ovat eun oikeussuojan vaatimusten mukaisia
- välitön vaikutus:
A voisi väittää, että direktiivin 42 art on välittömästi voimassa, joka kieltää syrjinnän
–> vastapuoli oli yksityinen taho, ei voi siis soveltaa välitöntä vaikutusta horisontaalisesti
- epäsuora vaikutus –> kansallisen tuomioistuimen tulisi tulkita kansallista lainsäädäntöä direktiivin mukaisesti –> mikä on se kansallinen säännös?
- Perusoikeuskirja: 21 art 1 kohta, koskee syrjintää
–> soveltamista voi rajoittaa perusoikeuskirja n myöhempi hyväksyminen ja tapauksen luonne
- eu-oikeuden yleiset periaatteet:
–> A voisi vedota yhdenvertaisen kohtelun yleisperiaateeseen
—–> tuomioistuin katsoi, ettei sellaista ole olemassa
- valtion vastuu: jos Lux ei ole pannut täytäntöön direktiiviä, voi Audiolux vaatia vahingonkorvauksia
–> todellinen vahinko, syy-yhteys ja riittävän vakava rikkomus