Oikeusvalvonta

Question 1

Millainen on unionin tuomioistuimen rakenne?

Answer 1

Euroopan unionin tuomioistuin koostuu tällä hetkellä 27 tuomarista (yksi jokaisesta jäsenvaltiosta) ja 11 yleisneuvonantajasta, jotka antavat puolueettomia ja itsenäisiä lausuntoja uusista oikeudellisista kysymyksistä.

Tuomioistuin istuu yleensä kolmen tai viiden tuomarin jaostossa, mutta se voi istua myös 15 tuomarin suuressa jaostossa, jos asianomaisena osapuolena oleva jäsenvaltio tai unionin toimielin niin pyytää tai riippuen asian tärkeydestä tai vaikeudesta. Se voi istua myös täysistunnossa joissakin tapauksissa, joista sopimuksissa on määräykset, ja kun se katsoo asian olevan poikkeuksellisen tärkeä.

Question 2

Minne henkilöstötuomioistuimen valta on siirtyny sen lakkauttamisen jälkeen?

Answer 2

Yleiselle tuomioistuimelle
–> koostuu nyt 54 tuomarista, jokaisesta jäsenvaltiosta kaksi

Question 3

Mitä asioita yleinen tuomioistuin käsittelee?

Answer 3

Yksityiset hakemukset
Jäsenten komissiota vastaan nostamat kansteen
Voi istua myös suuressa jaostossa, täysistunnossa tai yhden tuomarin voimin

Question 4

Miten yksityinen voi nostaa kumoamiskanteen tai laittomuusvastalauseen unionin toimielintä vastaan?

Answer 4

Suoraan tuomioistuimessa

Question 5

Mitä tilanteita rikkomusmenettelyt käsittelevät?

Answer 5

Kun jäsenvaltio rikkoo EU:n lakia, esim. jättää noudattamatta direktiiviä määräajassa tai säätämällä lakeja, jotka ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.
–> komissio päähakija
–> SEUT 258 art

• yksityinen ei voi suoraan aloittaa rikkomuskannetta tuomiosituimen esessä
  –> voivat haastaa jäsenvaltion laittomat toimet aloittamalla oikeudenkäynnin kanssallisissa tuomioistuimissa

Question 6

Mitä sisältää SEUT 258 artikla?

Answer 6

• komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn, jos se uskoo, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt velvoitettaan perussopimuksissa
• voi koskea valtion erilaisia hallinnollisia elimiä ja jopa valtion valvonnassa olevia ykistyisiä tahoja, jotka rikkovat EU:n lakia
• Fraasi “velvoitteiden täyttämättä jättäminen perussopimuksissa” viittaa sekä positiivisiin tekoihin että laiminlyönteihin, mukaan lukien velvoitteet toissijaisesta lainsäädännöstä, kansainvälisistä sopimuksista ja yleisistä oikeusperiaatteista

Question 7

Mitkä kaksi vaihetta on rikkomusmenettelyssä?

Answer 7

Hallinnollinen ja oikeudellinen

Question 8

MItä SEUT artikla 263 käsittelee?

Answer 8

Määrittelee periaatteet kumoamismenettelyille, keskittyen aikarajoihin, arvioitaviin toimiin, hakijan asemaan ja mahdollisiin kumoamistoimiin.

Question 9

Mitä tiedät kumoamismenettelystä?

Answer 9

• 2kk aikaraja toimen julkaisusta tai siitä päivästä, kun se tulee hakijan tietoon
• toimien oltava lailisest sitovia, jotta ne ovat arviotavissa
• tuomioistuin soveltaa ei-formalistista lähetymistapaa toimien arvioinnissa, keskittyen sisältöön, vaikutukseen ja hakijan oikeudelliseen asiamaan
• arvioitavien toimien on oltava peräisiä EU:n toimielimistä
• hakija voi olla etuoikeutettu, puolioikeutettu tai ei-etuoikeutettu

Question 10

Oikeudellisen tarkastelun hakijat jaetaan kolmeen luokkaan sen perusteella, mitä oikeuskelpoisuuden vaatimuksia heidän on täytettävä, jotta he voivat aloittaa kumoamismenettelyn: etuoikeutettuihin, puolietuoikeutettuihin ja ei-etuoikeutettuihin.

Mitä eroa näillä on?

Answer 10

Etuoikeutetut hakijat ovat oikeutettuja tuomaan kanteen ilman lisäehtoja.

Puolietuoikeutetut hakijat voivat aloittaa oikeudenkäynnit vain silloin, kun heidän etuoikeudet ovat uhattuina.

Ei-etuoikeutetut hakijat, joita kutsutaan luonnollisiksi ja oikeushenkilöiksi, kohtaavat tiukat oikeuskelpoisuuden ehdot.

Ei-etuoikeutetut hakijat voivat haastaa EU:n toimen, jos he ovat sen vastaanottajia, suoraan ja yksilöllisesti koskettuneita tai jos toimi on sääntelytoimi ilman täytäntöönpanotoimia.

tuoikeutetut: Jäsenvaltiot, parlamentti, komissio, neuvosto. Heillä on automaattinen oikeus aloittaa oikeudenkäynnit.

Puolietuoikeutetut: Tilintarkastustuomioistuin, Euroopan keskuspankki, Alueiden komitea. Voivat aloittaa oikeudenkäynnit, kun heidän etuoikeutensa ovat uhattuna.

Ei-etuoikeutetut hakijat:

Luonnolliset ja oikeushenkilöt kohtaavat tiukat oikeuskelpoisuuden ehdot.

Voivat haastaa EU:n toimen, jos ovat sen vastaanottajia, suoraan ja yksilöllisesti koskettuneita tai jos toimi on sääntelytoimi ilman täytäntöönpanotoimia.

Question 11

Mikä on Plaumannin testi, mitä ongelmia siinä on ja mitä on ehdotettu parannukseksi?

Answer 11

Ei-vastaanottajien on osoitettava olevansa yksilöllisesti koskettuneita haastaakseen EU:n toimen.

Testi on muodollinen ja vaatii jäsenyyden kosketettujen henkilöiden suljetussa luokassa.

Hakijoiden on osoitettava ainutlaatuiset ominaisuudet tai olosuhteet, jotka erottavat heidät yksilöllisesti.

Ongelmat Plaumannin testin kanssa:

Vaaditaan korkea astetta yksilöllistämiselle.

Poikkeuksia tehdään tapauskohtaisesti, mikä johtaa epävarmuuteen.

Tuomioistuin vaatii usein todistusta kuulumisesta suljetulle luokalle.

Ehdotetut uudistukset Plaumannin testiin:

Vaatimukset uudelleenarvioinnille vaikeuksien ja ennalta-arvaamattomuuden vuoksi.

Ehdotuksia testin rentouttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon EU-toimen taloudellinen vaikutus.

Aikaisemmat yritykset testin uudelleenmuotoiluun eivät ole olleet menestyksekkäitä.

Question 12

Direct Concern-testi, mikä se on?

Answer 12

“Suoraan liittyvä huolenaihe” -testi määrittelee, onko EU:n toimenpiteellä suora syy-yhteys sen vaikutukseen hakijaan.

–> Syy-yhteys: EU:n toimenpiteen on vaikutettava hakijaan suoraan ilman, että toimenpiteen vastaanottajalla on harkintavaltaa.

Harkintavalta: Vaikka toimenpiteen vastaanottajalla olisi jonkin verran harkintavaltaa, jos sen käyttö on epätodennäköistä, toimenpide voi silti olla suoraan koskeva.

Toteuttaminen: Jos toimenpide ei vaadi lisätoimenpiteitä toteutuakseen tai jos vastaanottajalla ei ole harkintavaltaa sen toteuttamisessa, hakija on suoraan koskeva.

Question 13

Mitä tiedät Lissabonin testistä?

Answer 13

Lissabonin Testi: Lissabonin sopimus toi uuden seisomaoikeustestin yksityisille osapuolille, jotka voivat haastaa EU:n toimenpiteet suoraan. Kuitenkin joitakin kysymyksiä tarvittiin selvennettäväksi.

Säädöstoimenpide: Se viittaa ei-lainsäädännöllisiin yleisluonteisiin toimenpiteisiin. Esimerkkejä ovat yleiset täytäntöönpano- ja valtuutustoimenpiteet.

Suoraan koskeva Lissabonin Testissä: Sitä tulkitaan samalla tavalla kuin yleisen seisomaoikeustestin kohdalla, keskittyen todellisen harkintavallan puuttumiseen.

Toteuttamistoimenpiteet: Säädöstoimenpide ei saa vaatia lisätoteuttamistoimenpiteitä täyttääkseen Lissabonin testin.

Esimerkki: Tapauksessa Microban v Komissio, Komission päätös oli suoraan hakijaa koskeva, koska se ei jättänyt harkintavaltaa jäsenvaltioille sen toteuttamisessa.

Merkitys: Vaikka Lissabonin testi tarjoaa enemmän mahdollisuuksia yksityisille osapuolille haastaa EU:n toimenpiteet, jotkut kysymykset ovat yhä ratkaisematta, kuten “ei edellytä toteuttamistoimenpiteitä” -termin merkitys.

Question 14

Mitkä ovat EU-toimenpiteen kumoamisen perusteet?n

Answer 14

Kompetenssin puute: Ensimmäinen peruste on, jos EU:n toimielimellä ei ole toimivaltaa hyväksyä toimenpidettä, koska sopivaa oikeudellista perustaa ei ole annettu. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että toimielimellä ei ole valtuuksia toteuttaa toimenpidettä tai se on ylittänyt valtuutensa.

Menettelyllisten vaatimusten rikkominen: Toiseksi kumoamiskanne voi perustua siihen, että EU:n toimielin ei ole noudattanut asianmukaisia menettelysääntöjä toimenpiteen hyväksymisessä. Tämä voi sisältää esimerkiksi Euroopan parlamentin kuulematta jättämisen tai riittämättömien perusteiden antamisen toimenpiteen hyväksymiselle.

Sopimuksen tai lain rikkominen: Kolmanneksi toimenpide voidaan kumota, jos se rikkoo EU-lainsäädännön tai sen soveltamiseen liittyvien sääntöjen määräyksiä. Tämä voi koskea EU:n perussopimuksia, kansainvälistä lainsäädäntöä, sekundaarilainsäädännössä olevia määräyksiä tai yleisiä oikeusperiaatteita.

Valtaoikeuksien väärinkäyttö: Neljäs peruste on, jos toimielin on käyttänyt valtaoikeuksiaan muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai kiertääkseen määrätyt menettelytavat.

Question 15

Mitä tiedät toimimatta jättämisen kanteesta?

Answer 15

äydennetään kumoamiskannetta. Sitä sovelletaan, kun toimielin ei ole toiminut lainvastaisesti, vaan sen sijaan jättänyt toimimatta, kun sillä oli velvollisuus toimia.

Tärkeitä ominaisuuksia: Toimimatta jättämisen kannetta varten toimielimen on ensin kehotettava toimimaan. Vasta sitten, jos se ei ole määrittänyt kantaansa kahden kuukauden kuluessa, toimiin voidaan ryhtyä.

Aikarajoitukset: Toimimatta jättämisen kanteen esittämiselle on kahden kuukauden aikaraja, joka alkaa pre-oikeudenkäyntimenettelyn päättymisestä.

Erikoistapauksia: Toimimatta jättämisen kanteen voi esittää joko jäsenvaltion tai unionin toimielimen vastaisuuden osalta. Yksityinen osapuoli voi nostaa kanteen, jos toimielin ei ole suoraan kohdistanut sille toimenpidettä muuna kuin suosituksena tai mielipiteenä.

Question 16

Mitä tiedät ennakkoratkaisumenettelystä?, Paljon asioita!

Answer 16

Ennakkoratkaisumenettely on erilainen oikeudellinen reitti suorille toimille verrattuna.

Asianosaiset tuovat asian kansalliselle tuomioistuimelle, ei Euroopan unionin tuomioistuimelle.

Jossakin vaiheessa kansallinen tuomioistuin pyytää ennakkoratkaisua EU-oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä, jotka ovat oleellisia asian kannalta.

Euroopan unionin tuomioistuin antaa ennakkoratkaisun, joka sitten sovelletaan asian tosiseikkoihin kansallisessa tuomioistuimessa.

Euroopan unionin tuomioistuimen näkökulmasta tämä on riidaton menettely, jossa pääasiassa olevilla osapuolilla ei ole aloiteoikeutta ja heitä kutsutaan vain kuultavaksi.

Ennakkoratkaisumenettely nähdään Euroopan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten yhteistyönä ja EU-oikeuden kehittämisen tasapuolisena ilmentymänä.

Euroopan unionin tuomioistuin on toistuvasti tulkinnut ennakkoratkaisumenettelyn perustuvan ei hierarkiseen suhteeseen, vaan tehtävien jakoon kansallisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen välillä.

Ennakkoratkaisumenettelyn keskeinen tavoite on varmistaa, että EU-oikeutta sovelletaan yhdenmukaisesti kansallisissa tuomioistuimissa.

Ennakkoratkaisumenettelyllä on muita tähän tavoitteeseen liittyviä tehtäviä, kuten EU-oikeuden yhtenäisen kehityksen edistäminen ja epäsuora EU-toimien lainmukaisuuden tarkistusmekanismi.

Menettely on säädetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklassa.

Lissabonin sopimuksen myötä ennakkoratkaisumenettelyyn lisättiin kiireellisiä ennakkoratkaisumenettelyjä koskeva neljäs kohta.

Kansallisilla tuomioistuimilla on oikeus tai velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua EU-oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä Euroopan unionin tuomioistuimelta.

Kansalliselle tuomioistuimelle on olennaista täyttää tietyt edellytykset, kuten perustuslaillinen olemassaolo, pysyvä olemassaolo, sitova toimivalta, inter partes-menettely ja riippumattomuus.

Ennakkoratkaisupyynnön voi tehdä vain, jos asiassa on jo käsittely vireillä ja jos sen tarkoituksena on antaa tuomio päätöksen teosta oikeudellisessa menettelyssä.

Ennakkoratkaisuja voi olla kahta tyyppiä: tulkinnan ennakkoratkaisuja ja EU-oikeuden pätevyyttä koskevia ennakkoratkaisuja.

Ennakkoratkaisuja tulkinnasta voidaan pyytää EU:n perussopimusten, yleisten oikeusperiaatteiden ja EU-toimielinten päätösten osalta.

Ennakkoratkaisuja pätevyydestä voi pyytää vain EU-toimielinten oikeudellisesti sitovista päätöksistä.

Kansallinen tuomioistuin voi vahvistaa EU-toimenpiteiden pätevyyden, mutta vain Euroopan unionin tuomioistuin voi julistaa EU-toimenpiteen pätemättömäksi.

Yksityishenkilöille ennakkoratkaisumenettely voi olla houkutteleva vaihtoehto haastaa EU-toimenpiteiden laillisuus, mutta se ei aina tarjoa täydellistä vaihtoehtoa suorille kumoamiskanteille.

Euroopan unionin tuomioistuin on asettanut joitakin rajoituksia ennakkoratkaisumenettelyn käytölle, etenkin kun hakijalla olisi ollut mahdollisuus suoraan kumoamiskanteeseen.

Question 17

Kerro harkintavallasta ja siihen kohdistuvista rajoituksista

Answer 17

Kansallisella tuomioistuimella on laaja harkintavalta viitata Euroopan unionin tuomioistuimeen, jos se katsoo, että EU-oikeuden kysymyksen ratkaiseminen on tarpeen tuomion antamiseksi.

Euroopan unionin tuomioistuin ei kuitenkaan puutu kansallisen tuomioistuimen harkintavaltaan.

Euroopan unionin tuomioistuin on kuitenkin hylännyt viittauksia, jotka eivät täytä tiettyjä kriteerejä.

Tärkeimmät hylkäämisperusteet ovat:

Tapaukset, joissa näyttää siltä, että asianosaisilla ei ole aitoa riitaa ja he ovat järjestäneet oikeudenkäynnin vain saadakseen ennakkoratkaisun tietyssä EU-oikeuden kysymyksessä.

Tapaukset, joissa kysymys on epärelevantti eikä liity tosiasialliseen tapaukseen tai asian kohteena olevaan asiaan.

Tapaukset, joissa esitetyt kysymykset ovat hypoteettisia.

Tapaukset, joissa kansallinen tuomioistuin ei ole esittänyt kysymyksiä asianmukaisesti tai ei ole toimittanut riittävästi tietoa tapauksen tosiseikoista ja oikeudellisesta taustasta.

Question 18

Mitä tiedät velvollisuudesta viitata ja poikkeuksista siihen?

Answer 18

Kansallisilla tuomioistuimilla, joiden päätöksiä ei voida valittaa, on velvollisuus viitata Euroopan unionin tuomioistuimeen, jos EU-oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä on tarpeen antaa tuomio.

Euroopan unionin tuomioistuin on määritellyt, että tällaisia tuomioistuimia ovat myös muut kuin korkeimmat tuomioistuimet, jos niiden päätöksiä ei voida valittaa kyseisessä tapauksessa.

Velvollisuutta viitata voi kuitenkin rajoittaa kolme pääpoikkeusta:

Viittaus ei ole relevantti.

Kysymys on aineellisesti samanlainen kuin aiemmin ratkaistu kysymys.

Kysymyksen oikea soveltaminen EU-oikeuteen on niin ilmeistä, ettei järkevää epäilystä ole siitä, miten kysymys tulisi ratkaista.

Question 19

Millaiset ovat ennakkoratkaisun vaikutukset?

Answer 19

Ennakkoratkaisu tulkinnasta on sitova viittaavalle kansalliselle tuomioistuimelle, mutta muut kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tulisi kohdella ennakkoratkaisua auktoriteettina.

Ennakkoratkaisu pätevyydestä antaa perusteen minkä tahansa muun kansallisen tuomioistuimen katsoa toimenpide mitättömäksi minkä tahansa antamansa tuomion tarkoituksessa.

Käytännössä on vähän eroa onnistuneen kumoamiskanteen ja ennakkoratkaisun pätevyyden välillä.

Question 20

Milloin väliaikaisten toimenpiteiden merkitys korostuu?

Answer 20

suorissa kanteissa että ennakkoratkaisumenettelyssä, kun pääasian käsittely on kesken kansallisessa tuomioistuimessa tai Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kolme päätilannetta voidaan erottaa:

Suorat kanteet: Euroopan unionin perussopimukset säätelevät välitoimia suoriin kanteisiin. Perussopimusten 278 ja 279 artiklat sallivat tuomioistuimen määrätä sekä kieltäviä että myönteisiä välitoimia suoraan kanteeseen liittyen. Välitoimien ehdot määritellään Euroopan unionin tuomioistuimen menettelysäännöissä ja edellyttävät, että hakijalla on ensi näkemältä perusteltu oikeusvaatimus ja että tilanne vaatii kiireellisiä toimia, jotka aiheuttavat vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa hakijalle. Tuomioistuin tasapainottaa myös asianosaisten etuja.

Ennakkoratkaisumenettelyssä, kun kansallisen oikeuden yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa on kyseessä, väliaikaiset toimenpiteet myönnetään kansallisen lain mukaisesti, kunnes ennakkoratkaisu on annettu. Esimerkiksi Factortame I -tapauksessa kansalliset väliaikaisten toimenpiteiden periaatteet olivat kiistanalaisia Euroopan unionin tuomioistuimen edessä, samalla kun pääasiallinen kysymys EU-oikeuden tulkinnasta oli vireillä.

Kun ennakkoratkaisu pätevyydestä on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa, perussopimuksissa ei säädetä väliaikaisista toimenpiteistä, mutta Euroopan unionin tuomioistuin on kehittänyt yhteisiä periaatteita Foto-Frost -päätöksen seurauksena. Esimerkiksi Zuckerfabrik-tapauksessa tuomioistuin katsoi, että kansallinen tuomioistuin voisi keskeyttää kansallisen toimenpiteen täytäntöönpanon EU-oikeuteen perustuvan mittarin kysymyksen ollessa vireillä tuomioistuimessa, ja Atlanta-tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin voisi myöntää väliaikaisia toimenpiteitä odottaessaan tuomioistuimen päätöstä. Euroopan unionin etuja on otettava huomioon.

Question 21

Mitä tapahtui tapauksessa Inuit?

Answer 21

Euroopan parlamentti ja kansalaiset ilmaisivat huolensa julmista hylkeenmetsästystavoista. Asetus 1007/2009 pyrki harmonisoimaan sääntöjä hylkeentuotteiden kaupallistamisesta EU:ssa, salliakseen vain perinteisistä Inuit-yhteisön metsästystavoista peräisin olevat tuotteet. Oikeudenkäynti tämän asetuksen kumoamiseksi osoitti miten valituksenteko, laittomuuden vastustaminen ja väliaikainen helpotus liittyvät toisiinsa. Aluksi hakemukset hylättiin, mutta myöhemmät toimet seurasivat. Kuitenkin tuomioistuimet lopulta vahvistivat asetuksen.

Question 22

Mitä tapahtui tapauksessa Sofrimport?

Answer 22

Sofrimport haastoi onnistuneesti komission säännöt, jotka vaikuttivat omena -tuontiin. He saivat väliaikaista helpotusta mahdollisten vahinkojen vuoksi. Myöhemmin tuomioistuin kumosi asetukset, koska se katsoi niiden rikkovan laillisia odotuksia. Sofrimportia korvattiin myös menetyksistään.

Question 23

Mitä tapahtui tapauksessa Mulder?

Answer 23

Mulder, hollantilainen maanviljelijä, kohtasi ongelmia maitokiintiöiden kanssa. Säädökset olivat ristiriidassa hänen aiemman sopimuksensa kanssa, rikkoen laillisia odotuksia. Sen sijaan, että hän haastaisi säädökset suoraan, Mulder haastoi päätöksen kansalliseen tuomioistuimeen, mikä johti ennakkoratkaisupyynnön tekemiseen Euroopan unionin tuomioistuimeen. Tämä johti säädösten kumoamiseen. Myöhemmin Mulder ja muut hakivat vahingonkorvauksia ja saivat ne.

Question 24

Mitkä ovat EU-oikeuden kaksi pääulottuvuutta?

Answer 24

Kaksi pääulottuvuutta: keskitetty järjestelmä (oikeusistuin) ja hajautettu järjestelmä (kansalliset tuomioistuimet).

Keskitetty järjestelmä sisältää suorat toimet, kuten kumoamisoikeudenkäynnit ja vahingonkorvausvaatimukset.

Hajautettu järjestelmä sisältää EU-oikeuden täytäntöönpanon kansallisten tuomioistuinten kautta suoran vaikutuksen ja etusijan periaatteiden avulla.

Vuorovaikutukset keskitetyn ja hajautetun järjestelmän välillä varmistavat kattavan oikeudellisen suojan.

Question 25

Mikä on tärkein työkalu, minkä Rooman sopimus toi sisämarkkinoiden saavuttamiseksi?

Answer 25

SEUT 114