Osa 3 - Suomalaisten terveys, toimintakyky ja terveyserot Flashcards
Vuonna 2011 naisten ja miesten keskimääräinen elinikä?
Nainen 83,5 vuotta eli yli 9 vuotta enemmän kuin vuonna 1970.
Mies 77,2 vuotta eli yli 11 vuotta.
Kuolleisuuden pieneneminen aikuisiässä on suurelta osin seurausta?
Sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä, joka alkoi 1960-luvun lopussa.
Sydän- ja verisuonitautien vähentyminen on suurelta osin johtunut?
Tupakoinnin ja epäterveellisten ruokatottumusten vähenemisestä sekä muun muassa kohonneen verenpaineen tehostuneesta hoidosta. Kärkeen on kuitenkin vielä matkaa: esimerkiksi sepelvaltimo-tautikuolleisuus on Suomessa yhä noin kaksin-kolminkertainen Välimeren maihin verrattuna
Itsemurhakuolleisuus?
Itsemurhakuolemien on havaittu vähenevän yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina, kuten 1990-luvun laman aikaan, kun taas 1980-luvun taloudellisen nousu-kauden aikana itsemurhakuolleisuus lisääntyi, tapaturmakuolleisuuden tapaan.
Muutokset ovat näkyneet etenkin miehillä.
Vuonna 2010 itsemurhakuolleisuus oli pienempi kuin neljään vuosikymmeneen, mutta silti se on ollut viime vuosina lähes kaksinkertainen EU-maiden keskitasoon verrattuna.
Sairastavuus?
Ainakin yhtä pitkäaikaissairautta sairastavien osuus suurentui 1970-luvun lopulta 2000-luvun alkuun nuorissa ikäryhmissä, väheni keski-ikäisillä ja pysyi ennallaan iäkkäillä.
Useiden vakavien sairauksien osalta sairastavuus on pienentynyt. Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastaa yhä harvempi – etenkin työikäisten ryhmässä. Selkäsairaudet ja naisilla polvinivelrikko ovat olennaisesti vähentyneet 1970-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Suun terveys on kohentunut erittäin paljon varsinkin nuorissa ikäluokissa kattavan terveyskeskushammashuollon ansiosta.
Lisäksi monet infektiotaudit ja niiden aiheuttamat vakavat seuraukset ovat vähentyneet paljolti rokotusohjelmien ja muiden ehkäisevien toimenpiteiden ansiosta.
Useimmat mielenterveyden häiriöt näyttävät olevan osapuilleen yhtä yleisiä kuin 1970-luvullakin.
Tietyt terveysongelmat ovat yleistyneet, mitkä?
Näistä tärkeimpiä ovat runsaan alkoholinkäytön aiheuttamat terveyshaitat, allergiat ja astma, diabetes, iäkkäiden kaatumis-tapaturmat sekä naisilla rintasyöpä ja keuhkosyöpä ja muut tupakoinnin aiheuttamat taudit sekä miehillä eturauhassyöpä. Myös huumeidenkäyttö ja sen aiheuttamat terveyshaitat näyttävät olevan nopeasti lisääntymässä.
Työikäisten?
Halu käyttää kaikkia voimavaroja.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien takia myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt, ja samalla mielenterveyden häiriöihin perustuvien eläkkeiden määrä on nopeasti kasvanut.
Ter-veyserojen kaventamiseen tähtäävien toimenpiteiden kannalta väestöryhmissä merkittävämpiä ovat?
Sukupuolen, sosioekonomisen aseman, asuinalueen ja siviilisäädyn mukaiset erot.
Sukupuolten välisten terveyserojen merkittävin piirre ja suurin terveyspoliittinen haaste?
Miesten ylikuolleisuus.
Ainakin puolet miesten ylikuolleisuudesta on seurausta siitä, että miehet ovat tupakoineet ja käyttäneet alkoholia paljon enemmän kuin naiset.
Nämä terveyskäyttäytymisen sukupuolierot ovat kuitenkin supistuneet, ja sen takia voidaankin olettaa sukupuolten välisen kuolleisuuseron pienenevän lähivuosikymmeninä.
Sairastavuudessa ja toimintakyvyn häiriöissä sukupuolten väliset erot ovat pääosin selvästi pienempiä ja osittain erisuuntaisia kuin kuolleisuudessa. Miehet joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin naiset, mutta iän karttuessa naisilla on enemmän vaikeuksia liikkumista ja voimaa vaativissa toiminnoissa kuin miehillä.
Sosioekonominen asema viittaa yleensä?
Sekä hyvinvoinnin materiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten tuloihin, omaisuuteen ja asumistasoon, että näiden aineellisten resurssien hankkimisen kannalta keskeisiin välineisiin, kuten ammattiin, asemaan työelämässä ja koulutukseen.
Yksi suomalaisen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on ollut?
Alueellisten terveyserojen vähentäminen tarjoamalla laadukkaita terveyspalveluja edullisesti maan kaikilla alueilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty itä- ja pohjoissuomalaisten huonoon terveyteen.
Asuinalue erot?
Pohjois- ja Itä Suomessa korkeammalla kuin Lounais-Suomessa.
Ahvenanmaalla pienin.
Alkoholi ja tupakointi ja siitäseuranneet sosiaalisuhteet vaikuttavat kuolleisuuteen.
Siviilisäätyryhmien erot?
Naimisissa olevien terveys on lähes kaikilla mittareilla arvioiden selvästi parempi.
Keski-ikäisten naimattomien, eronneiden tai leskeksi jääneiden miesten kuolleisuus on lähes kolminkertainen naimisissa oleviin miehiin verrattuna, naisilla noin kaksinkertainen. Erojen suuruutta havainnollistaa se, että kaikista 30–64-vuotiaiden suomalaisten kuolemista vältettäisiin runsas kolmasosa, jos muiden siviilisäätyryhmien kuolleisuus olisi ollut yhtä pieni kuin naimisissa olevien.
Avoliitossa olevien 30–64-vuotiaiden kuolleisuus on lähes 70 prosenttia korkeampi kuin naimisissa olevien, mutta etenkin miehillä kuitenkin selvästi pienempi kuin yksinasuvien tai jonkun muun kuin puolison kanssa asuvien.
