Osa 19 - Terveys kaikissa politiikoissa Flashcards
Mitä terveys kaikissa politiikoissa -periaatteella tarkoitetaan?
Toimia, joita kansanterveyden parantamiseksi tehdään terveydenhuollon ulkopuolisilla politiikan aloilla. Näillä toimilla pyritään vaikuttamaan terveyden determinantteihin eli terveyttä määrittäviin tekijöihin.
Mitä determinantit voivat olla?
Laajoja sosiaalisia determinantteja tai kapeita riskitekijöitä. Vastaavasti toimet voivat laaja-alaisesti edistää terveyttä vähentäen monia riskejä, kuten köyhyyttä, tai ne voivat kohdistua täsmällisesti yhteen riskiin, kuten turvavöiden käyttöpakkoon autossa.
Merkittävä osa näiden sosiaalisten determinanttien vaikutuksesta selittyy kansantautien riskitekijöiden välityksellä. Mitä nämä riskitekijät ovat?
Niistä tärkeimpiä ovat virheellinen ravitsemus, liikunnan puute, ylipaino, alkoholi, tupakka sekä psyykkinen ja sosiaalinen stressi.
Miten näihin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa?
Näihin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa yksilötasolla terveydenhuollon keinoin, mutta myös yhteiskuntapoliittisin keinoin, jolloin vaikutus kohdistuu joukkoon.
Esimerkiksi valtimotaudin riskiin voidaan vaikuttaa yksilöllisellä rasva-arvojen laboratoriotestillä ja siihen perustuvalla ravitsemusneuvonnalla tai lääkityksellä.
Vaihtoehtoisesti voidaan elintarvikkeiden hintapolitiikalla ohjata väestön käyttäytymistä tai vaikuttaa joukkoruokailun sisältöön.
Mihin viittaa termi healthy public policy, terveystavoitteinen yhteiskuntapolitiikka?
Ottawassa pidettyyn konferenssiin vuonna 1986. Siinä korostettiin hallinnonalojen välistä terveyteen tähtäävää yhteistyötä, intersectoral action for health.
Suomen rooli Terveyttä kaikille -ohjelmassa?
Ns. ”pioneer country”, mikä tarkoitti politiikan rakentamista WHO:n linjausten suuntaisesti ja kokemusten jakamista sen kanssa.
Hallitus esitti eduskunnalle 1985 terveyspoliittisen selonteon, joka oli Suomessa ensimmäinen laaja kansallinen asiakirja terveyttä koskevista tavoitteista ja toimenpidelinjauksista myös terveydenhuollon ulkopuolisilla hallinnonaloilla.
Yksi syy terveystavoitteisen yhteiskuntapolitiikan nousuun on ollut kasvava huoli mistä?
Väestöryhmien välisistä terveyseroista, joiden syiden nähdään olevan yhteiskunnallisia.
Ensimmäinen strateginen malli?
Ensimmäistä kutsutaan terveysstrategiaksi.
Sen ytimessä ovat kansanterveydellisin perustein asetetut terveystavoitteet, joita muut hallinnonalat on saatava edistämään. Tupakkapolitiikka on esimerkki tästä.
Toinen strateginen malli?
Toinen on win-win-strategia, jossa yritetään löytää politiikkoja tai hankkeita, joista kaikki osallistujat hyötyvät. Tällaisista on esitetty esimerkkeinä koulutus- ja ympäristöpolitiikat.
Kolmas strateginen malli?
Kolmas strategia on yhteistyöstrategia, jossa terveyssektori tarjoaa omaa asiantuntemustaan muiden sektorien käyttöön niiden omien tavoitteiden saavuttami-sessa.
Neljäs strateginen malli?
Neljäs strategia on haittojen rajoittaminen, jolloin eri politiikkalohkojen toimien mahdolliset haitat pyritään tunnistamaan ja sitten estämään tai vähentämään. Lähtökohtana on, että vastakkaiset intressit ovat realiteetti. Alkoholipolitiikka on tästä esimerkki.
Mikä on terveysalan rooli terveyden edistämisessä?
Johtamisen on tapahduttava hallinnonalojen yläpuolelta, valtionhallinnossa viime kädessä pääministerin ja kunnassa keskushallinnon toimesta.
Terveysala toimii tällöin asiantuntijaroolissa, mutta myös asian puolestapuhujana.
Mikä on lainsäädännön tehtävä Terveyttä kaikissa politiikoissa?
Euroopan unionissa se on Lissabonin sopimuksessa päätetty perustuslaki.
Suomen perustuslakiin säädettiin julkisen vallan velvoite väestön terveyden edistämiseen vuonna 1999.
Siihen pohjautuen muutettiin vuonna 2006 kansanterveyslakia siten, että kunta velvoitettiin seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin ja ottamaan terveyden edistäminen huomioon kaikissa toiminnoissaan.
Velvoitteita tarkennettiin terveydenhuoltolaissa vuonna 2011. Kuntalaki säätää kunnan perustehtäväksi väestönsä hyvinvoinnin edistämisen.
Terveyden edistämisen kannalta toimiva kuntamalli olisi?
Riittävän iso kunta, joka pystyisi itsenäisesti vastaamaan perusterveydenhuollosta, jolloin terveydenhuollon ja muiden hallinnonalojen yhteistyö voisi luontevasti toimia.
Kansanterveyden kehitystä kuvaava seurantajärjestelmä on välttämätön terveystavoitteisen työn johtamiselle. Mitä tämä merkitsee?
Terveysseurantaa on kehitetty THL:ssä, ja yhä useampaan ohjelmaan on sisällytetty toimeenpanoa arvioivia indikaattoreita.
Terveys 2015 -ohjelmassa on asetettu keskeisille haasteille määrällisiä tavoitteita. Kunnat ovat kehittäneet omaa terveysseurantaansa THL:n tuella kansanterveyslain uudistuksen mukaisesti.
