Osa 23 - Terveyserot terveyspoliittisena kysymyksenä Flashcards
Mitä tarkoitetaan sosioekonomisilla terveyseroilla?
Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan terveydessä ilmeneviä systemaattisia eroja, jotka liittyvät väestön eri ryhmien epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa.
Asemaa kuvataan ja tulkitaan yleensä koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin perustuvien luokitusten avulla joko käyttäen näitä ulottuvuuksia erikseen tai erilaisina sosioekonomisen aseman, sosiaaliryhmän tai sosiaaliluokan osatekijöinä.
Sosioekonomisen aseman ajatellaan heijastavan?
Käytettävissä olevia tiedollisia, taloudellisia, taidollisia ja valtaan liittyviä resursseja. Sosioekonomisilla terveyseroilla viitataan suureksi osaksi vältettävissä oleviin eroihin, jotka ovat seurausta sosiaalisista, taloudellisista ja palvelujärjestelmään liittyvistä tekijöistä ja jotka ovat usein yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.
Keskeisenä terveyden ja hyvinvoinnin yleisenä väestöllisenä osoittimena voidaan pitää?
Elinajan odotetta.
Mitä sosioekonomisissa tutkimuksissa yleensä tarkastellaan?
Useimmiten sosioekonomisen aseman tai sen osatekijöiden vaikutusta väestön terveyteen, mutta ei välttämättä uloteta tarkastelua sosioekonomisen aseman taustalla vaikuttaviin yleisempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin.
Sosioekonominen asema ja sitä osoittavat ulottuvuudet saattavatkin epidemiologisissa tutkimuksissa jäädä taustamuuttujaksi, jonka yhteiskunnallista ja terveyspoliittista merkitystä ei avata.
Mihin terveydellisellä huono-osaisuudella viitataan?
Köyhyyden ja huonon terveyden väliseen yhteyteen ja huono-osaisten heikompaan terveyteen. Tämän ryhmän terveyden parantaminen voi olla terveyspolitiikan keskeinen asia.
Terveyskuilulla viitataan?
Eroon heikomman terveyden ja terveydeltään parhaimman ryhmän välillä. Tavoitteena on tällöin parantaa köyhien ja sosiaalisesti huono-osaisten ryhmien terveyttä nopeammin kuin paremmassa asemassa olevien terve-yttä ja kansanterveyden arvioidaan kohentuvan tällä tavoin parhaiten.
Mihin terveysgradientti viittaa?
Terveys kuitenkin myös vaihtelee asteittain siten, että sosiaalisen aseman parantuessa ja sosiaalisten resurssien lisääntyessä terveydentila on keskimäärin parempi.
Tähän käsitteeseen nojautuvien terveyspoliittisten toimien olisi kohdistuttava koko väestön eri ryhmiin ja ryhmien väliset erot olisi otettava huomioon.
Terveyspolitiikassa tulisi olemassa olevan tiedon nojalla kiinnittää huomiota sekä ”kuiluun” että gradienttiin, miksi?
Vaikka huono-osaisuuteen puuttuminen ei ratkaise kuin osin terveyserojen vähentämistä, se on silti välttämätöntä, ja periaatteessa myös helpommin käsitettävää ja operationalisoitavaa kuin gradienttiin vaikuttaminen, jossa tulisi tunnistaa terveyden parantamismahdollisuuksia eri sosiaalisessa asemas-sa oleville ryhmille läpi koko sosiaalisen hierarkian.
Terveysero-kysymyksen ambivalenttia ja moniaineksista luonnetta kuvaa myös itse ongelman tulkinta:
Kun sosioekonomiset terveyserot jo määritelmänsä mukai-sesti ovat seurausta väestön osaryhmien epätasa-arvoisesta asemasta yhteiskunnassa, niin tämän perusteella voi kysyä, onko kyse enemmänkin sosiaalisesta kuin terveydellisestä ongelmasta. Joka tapauksessa terveyserojen tulkinta sosiaaliseksi ongelmaksi edellyttää ilmiön konstruoimista ja tulkintaa sellaiseksi.
Terveyserojen suoraan vaikuttamisen keinot?
Suorina vaikuttamisen keinoina voidaan pitää sellaisia, joilla ehkäistään ja hoidetaan tehokkaasti heikossa sosiaalisessa asemassa olevien sairauksia ja esimerkiksi huolehditaan raskaissa ja riskialttiissa töissä olevien työturvallisuudesta. Keskeistä suorassa vaikuttamisessa on erityisesti terveyspalvelujärjestelmän toiminta.
Terveyserojen epäsuoraan vaikuttamisen keinot?
Pääosin terveyseroihin voidaan vaikuttaa puuttumalla niiden syytekijöihin.
Se kohdistuu terveyden sosiaalisiin determinantteihin. Tällöin on siis puututtava sekä sosiaalisen aseman ja terveyden väliseen moniaineksiseen kytkökseen että sosiaaliseen eriarvoisuuteen sinänsä. Terveyserojen vähentämiseksi voi tavoitteena tällöin olla eriarvoisuuteen vaikuttaminen esimerkiksi tulo- ja varallisuuseroja vähentämällä. Terveyden kan-nalta keskeinen sosiaalinen determinantti on myös työ, ja työn ehtoihin ja olosuhteisiin vaikuttaminen.
Terveysköytäntöjen erot eivät ole pelkästään vaan yksilötason asia, vaan?
Vaikka terveyteen liittyvä käyttäytyminen selittää osan terveyseroista, tämä ei kuitenkaan oikeuta sysäämään vastuuta pelkästään yksilöille.
Kun systemaattisia ryhmien välisiä eroja havaitaan tupakoinnissa, alkoholinkäytössä, ravitsemuksessa ja liikunnassa eri sosiaaliryhmien välillä, tämä osoittaa vahvasti, että kyse ei ole pelkästään yksilöllisestä valinnasta
Terveyden edistämistoimilla voidaan tahattomasti lisätä terveyseroja, koska?
Tuottaa ei-tarkoitettuja vaikutuksia, jolloin terveys paranee niillä ryhmillä, joilla se on jo hyvä, mutta ei huonon terveyden ryhmillä. Ongelman voi nähdä juontuvan terveyden edistämisen erilaisista peruslähtökohdista.
Jos terveyden edistäminen ymmärretään lääketieteellisenä niin se johtaa helposti yksilöllisiin selityksiin terveyserojen syistä, kun taas niin sanotussa sosiaalisessa terveyden edistämisessä kiinnitetään huomiota muun muassa köyhyyden ja deprivaation negatiiviseen vaikutukseen terveyteen.
”Sosiaalisessa” mallissakin on kuitenkin puutteita, mitä?
Ei sekään pysty tavoittamaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä. Se ei vastaa kysymykseen, miksi terveyteen liittyvä käyttäytyminen, kuten tupakointi, on sosiaalisesti eriytynyttä eikä valaise, miksi tämä käyttäytyminen on hyväksyttävää joissakin elämänpiireissä.
Tästä johtuen monet interventiot ovat epätarkoituksenmukaisia ja voivat vielä pahentaa vähäosaisten ryhmien tilannetta esimerkiksi syyllistämällä ja leimaamalla näitä ryhmiä ja yksilöitä.
Terveys 2015 -ohjelmassa pyritään?
Eriarvoisuuden vähentämistavoitteeseen. On ilmaistu myös määrällisenä:
tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.
