Iäkkäät ja monisairaat Flashcards

1
Q

Iäkkäiden lääkehoidon erityispiirteitä

A

• Elimistön muuttuminen

  • albumiinipitoisuus pienenee
  • rasvapitoisuus lisääntyy
  • vesipitoisuus pienenee
  • lihasmassan muutokset

Metabolia hidastuu vanhuksilla:
• munuaisten toiminta heikkenee (sydän- ja verisuonet, hormonituotanto, elektrolyyttitasapaino)
• maksan toiminta heikkenee

• Usein runsaasti lääkkeitä
– yhteisvaikutukset
– haittavaikutukset

• ”Ulottuvilla” myös muita kuin omia reseptillä määrättyjä lääkkeitä

*Elimistön muuttumisen lisäksi vaikuttavat muutokset ruokailussa, ruokavalio, hampaat, liikkuminen…
– heijastuu imeytymiseen
– > karkea jaottelu vuodepotilas vs. liikkuva ihminen
– vuodepotilaalla imeytymisnopeus voi hidastua huomattavasti, unilääkkeen vaikutus tulee esiin seuraavana päivänä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Antikolinergiset haittavaikutukset

A
  • Ummetus
  • Virtsaretentio
  • Suun kuivuminen
  • Takykardia
  • Akkommodaatiohäiriöt
  • Sekavuus, muistihäiriöt

• Vanhukset herkkiä näille
• mm. trisykliset lääkkeet
• korostuvat herkästi, jos useita antikolinergeja samanaikaisesti
– Ortostatismi
– Sedaatio
• Uudemmat lääkkeet turvallisempia vanhuksilla
– SSRI, venlafaksiini, milnasipraani, nefatsodoni
– Esim. mirtatsapiini jos halutaan sedaatiota
• Muuta mahdollista
– elektrolyytit? hypoglykemiat? …

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Lääkehoidon muutokset iän myötä

A

• erityisesti huomioitava munuaisten mahdollinen vajaatoiminta

• farmakokinetiikka:
– hidastunut vaikutuksen alkaminen
– pitkittynytvaikutuksenkesto

  • annoksen pienentäminen
  • annosvälin pidentäminen

• lääke voi kumuloitua elimistöön
– haittavaikutuksia herkemmin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Metformiini

A

• hyvä ja halpa lääke

• haittavaikutukset:
- hoidon aloitusvaiheessa pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu ja ruokahaluttomuus

  • Metformiini annos: alkuun 500 mg 1x1, nostetaan asteittain ad 1g x2
  • seuraa munuaistoimintaa
  • VAROITA potilasta maitohappoasidoosista! (myös alkoholi+metformiini lisäävät laktaatin muodostumista)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

SIADH

A

Epätarkoituksenmukainen ADH-eritys
– iäkäs (pienipainoinen?) nainen on riskipotilas
– yleisin aiheuttaja on tiatsidi/amiloridi + polydipsia

– muita aiheuttajia:
• karbamatsepiini, okskarbatsepiini
• eräät neuroleptit, depressiolääkkeet (SSRIt, SNRIt), metoklopramidi…
– liittyy myös maligniteetteihin

• Muut syyt poissuljetaan (S-krea, K, Na, gluk, jatkossa S-osmol, U-osmol…?)

• Hoito:
– tiatsidin lopetus
– (sairaalassa) varovainen Na-korjaus (nesterajoitus, iv nesteet?)
– jatkossa vältettävä tiatsidia!
– siivotaan potilaan verenpainelääkitys, arvot matalammat kotona

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Iäkkään psyykelääkitys

A

• Vanhukset herkkiä

• Psykoosilääkkeiden haitat (erityisesti perinteiset)
– Parkinsonismin kaltaiset (ekstrapyramidaali-) oireet
– Tardiivi dyskinesia
– Ortostatismi
– Antikolinergiset vaikutukset, sedaatio, desorientaatio
– Sydänhaitat [takykardia(-arytmiat), QT-aika pitenee?]
– Hyperprolaktinemia…

• Haittoja pahentavat interaktiot/sairaudet
– mm. Parkinsonin tauti, Lewyn kappale dementia

  • Vanhuksen muu raihnaisuus on kaatumisriski
  • Onko hoidettu (ohimeneviä?) oireita, joihin teho on huono?

• Ensisijaisesti ns. toisen polven psykoosilääkkeet
– vähemmän antikolinergisia vaikutuksia
– vaikutus voi alkaa hitaammin kuin perinteisillä

• esim. risperidoni tai olantsapiini (tai ketiapiini) pienehköllä annoksella
– EP-, antikolinergisia ym. haittoja huomattavasti vähemmän kuin perinteisillä
– Ilmeisesti sekä 2. polven että perinteiset psykoosilääkkeet voivat lisätä kokonaiskuolleisuutta sekä keuhkokuumeen, aivoverenkiertohäiriöiden (x 2-3) ja sydänkuolemien riskiä (minimoi psykoosilääkkeiden käyttö riskipotilailla)

• Vanhusten turhat psykoosilääkitykset yleisiä

  • Lääkitys “jää päälle”
  • Indikaatio tarkastettava ajoittain
  • Lääkitys aloitettava varovasti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Monilääkityksen haasteet

A

• Aiheuttaa epäselvyyksiä
– onko lääkelista ajan tasalla?
– ovatko käytössä olevat käsikauppa/itsehoitolääkkeet ja luontaistuotteet tiedossa?
– kuinka paljon ”tarvittaessa” otettavia lääkkeitä oikeasti kuluu?

• Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta vaikeutuu
– erityisesti jos lääkäri vaihtuu tai on useita hoitavia lääkäreitä
– riski virheellisestä lääkkeiden käytöstä kasvaa
– päällekkäiskäyttö, turhat lääkkeet, väärä annostus, tarpeellisen lääkkeen puuttuminen

  • Lääkehoidon kustannukset kasvavat
  • Lääkkeiden otto itsenäisesti vaikeutuu

• Haittavaikutukset saattavat kertaantua
– osin potilaan ikääntymiseen liittyvää herkistymistä
– osin potilaan sairauksiin liittyvää herkistymistä
– lääkehaittoja voi olla vaikea erottaa sairauksien oireista

• Yhteisvaikutukset (haitat, tehon menetys…)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Monilääkityksen arviointi

A

Potilaan kokonaistilanteen arviointi
– Ikä, sairaudet, status, toimintakyky, kognitio, vointi/oireet
– Lääkehoidon tarve? Kustannusnäkökulma

Lääkelistan tarkistaminen
– Onko lista ajan tasalla? Mitä potilas todella käyttää! Mukaan myös käsikauppalääkkeet, rohdokset ym. itsehoitovalmisteet
– Kotikäynti?

Lääkelistan organisointi ja tarkennukset
– Listan järjestäminen ”terapia-alueittain”
– Kunkin lääkkeen indikaatio, suunniteltu kesto, tavoitteet ja seurantatarpeet

Kunkin lääkkeen aiheellisuuden/sopivuuden arvioiminen

  • Onko riittävää indikaatiota olemassa, onko annos potilaalle oikea?
  • Onko potilaalla kontraindikaatioita, onko riskitekijöitä?
  • Sopivuus iän, sairauksien ym. potilaskohtaisten tekijöiden mukaisesti

Tiivistettynä:
• Onko jokaiselle lääkkeelle indikaatio?
• Onko jokaiselle indikaatiolle/oireelle lääkitys?
• Tarkistetaan haitta- ja yhteisvaikutukset
• Huomioitava muut sairaudet, toimintakyky
• Pyrkimyksenä paras mahdollinen lääkitys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten NSAID heikentää munuaisten toimintaa?

A

NSAID:t estävät prostaglandiinisynteesiä, jolloin tasapaino menee vasokonstriktion puolelle ja munuaisten verenkierto vähenee - > voi kehittyä äkillinen munuaisten vajaatoiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Varjoaineet ja munuaisten vt

A
  • Jodivarjoaineiden käyttöön liittyy munuaisvaurion riski
  • Mekanismina munuaisten verenkierron muutos ja suora toksinen vaikutus tubulussoluihin
  • Munuaisvaurion riski kohonnut, kun
  • eGFR < 45 ml/min ennen laskimonsisäistä antoa
  • eGFR < 60 ml/min ennen valtimonsisäistä (angiografia) antoa
  • Erityisesti, jos diabetes, sydämen vajaatoiminta tai kuivuminen

• Spesifistä hoito ei ole → tärkein profylaksiakeino on nesteytys!
- Kiireellisissä tilanteissa vähintään 1-3 tuntia ennen toimenpidettä pyrkien diureesiin 100-150 ml/h

  • Metformiinin tauottaminen, jos eGFR < 45 ml/min
  • Muiden munuaistoksisten lääkkeiden välttäminen/tauottaminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Akuutti munuaisvaurio

A
  • Arvioi munuaistoiminta ja hemodynaaminen tilanne, löytyykö vaurion syyhyn viittaavaa
  • Kliininen arvio: hypo/hypervolemian merkit (tajunta, periferian lämpö, turvotukset, diureesi, RR, paino), iho (vaskuliittiin viittaavaa), infektion merkit, kivut, viitteitä intoksikaatiosta jne.
  • Lab: Krea, eGFR (huom! mm. vanhuksilla ja alipainoisilla krea voi olla normaali, vaikka eGFR olisikin alentunut)
  • Selvitä AKI:n syy ja mahdolliset laukaisseet/myötävaikuttaneet tekijät
  • Munuaispotilaan perustutkimuksia mm. PVK, CRP, K, Na, Ca-ion, Pi, urea, happo-emästase, virtsanäyte, (U-AlbKrea, dU-Prot)
  • Diagnostisena selvittelynä jatkossa harkinnan mukaan esim. seerumin (ja virtsan) elektroforeesi (ja seerumin kevytketjut), CK/myoglobiini, Puumala-Ab, ANCA-Ab, glomerulustyvikalvovasta-aineet, tuma- ja DNA- vasta-aineet, virtsateiden uä, munuaisbiopsia jne.

• Käy lääkelista läpi (ja viimeaikaiset lääkehoidot/varjoaineen annot):
- Tauota munuaisille haitalliset lääkkeet
- Redusoi munuaisten kautta erittyvien lääkkeiden annoksia
‒ Apuna tietokannat, esim. Renbase

• Huolehdi diureesista:
- Nesteytys, tarvittaessa tuntidiureesin seuranta

  • Tarvittaessa virtsateiden uä, jos epäilet postrenaalista ongelmaa
  • Konsultoi nefrologia, jos epäselvä tilanne tai epäilet tarvittavan dialyysihoitoa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Diabeteslääkkeet ja munuaisten vt

A

GFR yli 50:
- kaikki ok paitsi metformiini varoen!

GFR 30-50:

  • glitatsonit, glinidit, linagliptiini ok
  • vältä metformiini ja SGLT2-estäjät
  • muut varoen (alemmat annokset)

GFR alle 30:

  • glitatsonit ja linagliptiini ok
  • vältä metformiini, SGLT2-estäjät, sulfonyyliureat
  • muut varoen (alemmat annokset)

Parenteraalisesti annosteltavat:

Insuliini
- Voi käyttää, insuliinitarve voi olla pienempi, koska insuliini metaboloituu munuaisissa

Inkretiinimimeetit (GLP-analogit):

• Dulaglutidi
‒ Annosta ei tarvitse muuttaa, kun eGFR > 30 ml/min, ei suositella vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa vähäisen kokemuksen vuoksi

• Eksenatidi
‒ Annosreduktion harkinta keskivaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa, ei suositella kun eGFR < 30 ml/min

• Liksisenatidi
‒ Vähäinen kokemus, ei suositella vaikeassa (eGFR < 30 ml/min) munuaisten vajaatoiminnassa

• Liraglutidi
‒ Annosta ei tarvitse muuttaa, kun eGFR > 15 ml/min

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Munuaisten kautta eliminoituvat lääkkeet

A

• Pelkästään munuaisten kautta eliminoituvat → T1⁄2 kasvaa eksponentiaalisesti kreatiniinipuhdistuman pienentyessä
- Aminoglykosidit, vankomysiini, digoksiini, sotaloli, atenololi, lisinopriili, metformiini, amantadiini, penisilliinit, kefalosporiinit

• Osaksi munuaisten kautta eliminoituvat → T1⁄2 kasvaa kreatiniinipuhdistuman hidastuessa, kunnes ainoastaan ekstrarenaaliset eliminoitumistiet huolehtivat lääkeaineen poistumisesta
- Sulfonamidit, trimetopriimi, nitrofurantoiini, bisoprololi, pindololi, timololi

• Vain ekstrarenaalisesti eliminoituvat → munuaisfunktio ei vaikuta kinetiikkaan, mutta uremialla voi olla vaikutusta
- Doksisykliini, moksifloksasiini, roksitromysiini, rifampisiini, lidokaiini, meksiletiini, propranololi, metoprololi, labetaloli, karvediloli, kalsiumkanavan salpaajat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Munuaisten vt ja lääkkeet

A
  • Munuaiset ovat vesiliukoisten yhdisteiden tärkein poistumisreitti elimistöstä
  • Munuaisten kautta osittain tai kokonaan erittyvä lääke
  • Voi kumuloitua
  • Jo normaaliannoksella lisääntynyt riski annosriippuvaisille haittavaikutuksille

• Munuaistoksinen lääke

  • aminoglykosidit, vankomysiini, amfoterisiini B, Siklosporiini, takrolimuusi, jotkin sytostaatit (esim. sisplatiini, karboplatiini), röntgenvarjoaineet, (tulehduskipulääkkeet), (ACE-estäjät / AT-salpaajat)
  • Haittavaikutukset ja munuaistoksiset vaikutukset voivat korostua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Lääkeannoksen muuttaminen

A

• Lääkkeen annostelua voidaan muuttaa säätämällä joko lääkkeen kerta-annosta, annosteluväliä tai molempia

• Kerta-annoksen pienentäminen on järkevää, kun halutaan, että lääkkeen pitoisuus plasmassa vaihtelee vain suhteellisen vähän (kapea terapeuttinen leveys ja haitat ajoittuvat huippupitoisuuksiin)
‒ Esim. digoksiini, aminoglykosidit

• Annosvälin pidentäminen, kun puoliintumisaika on pitempi kuin normaali annosteluväli, terapeuttinen leveys suuri ja korkeat huippupitoisuudet ovat tärkeitä lääkkeen toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi
‒ Esim. vakavan infektion hoitaminen antibiooteilla

• Riittävä alkuannos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Maksakirrootikon kivun hoito

A

Parasetamoli:
• Max. 2 g/vrk mahdollinen kompensoidussa tilanteessa (T1⁄2 voi kaksinkertaistua)
• Ei, jos alkoholinkäyttöä, aliravitsemusta tai lääkityksessä entsyymi-induktoreita (lisääntynyt maksatoksisuus, pienentyneet glutationivarastot)
• Suurin osa eliminoituu konjugoitumalla
• Potentiaalisesti maksatoksinen metaboliitti syntyy CYP2E1:n välityksellä
• Konjugaatiotoiminta säilyy kirroosissa CYP-aktiivisuutta paremmin

NSAID suositellaan välttämään (myös COX-2- selektiivisiä):
• Heikentävät munaisten toimintaa
• Lisäävät verenvuotoriskiä
• Pahentavat askiteksen muodostusta
• Poikkeuksena pieniannoksinen ASA potilailla, joilla vaikea sepelvaltimotauti on maksakirroosia suurempi ongelma

Opioidit:
• Keskushermostovaikutukset lisääntyneet (enkefalopatia) ja eliminaatio hidastunut
• Nyrkkisääntönä: pienemmät kerta-annokset ja pidemmät annosvälit
• Tramadoli mahdollisesti turvallinen (ongelmina serotonergiset vaikutukset ja kouristuskynnyksen lasku)
• Morfiini (eliminoituu pääasiassa glukuronidaatiolla, johon maksakirroosi ei niin vaikuta, metaboliitin eliminaatio hidastuu munuaisten vt:ssa)
• Oksikodoni (CYP2D6, CYP3A4)
• Fentanyyli (CYP3A4, ei aktiivisia metaboliitteja)
• Ongelmallinen: Kodeiini, teho vaikeasti ennustettava

Neuropaattiset lääkkeet:
• Gabapentiini ja pregabaliini eliminoituvat munuaisten kautta
‒ Annostitraus varoen mahdollisten voimistuneiden keskushermostovaikutusten vuoksi
• Nortriptyliinistä kokemusta normaalia pienemmillä annoksilla (10- 25 mg/vrk)
• Karbamatsepiinia suositellaan välttämään
‒ Voi olla maksatoksinen ja pahentaa kirroosia

17
Q

Maksan vt ja lääkkeiden farmakokinetiikka/dynamiikka

A
  • Valtaosa lääkkeistä eliminoituu pääasiassa maksassa metaboloitumalla
  • Taustadiagnoosista riippumatta merkittäviä farmakokineettisiä muutoksia useimmiten vasta taudin edettyä kirroosiasteelle

• Poikkeuksena:
- Perinnölliset bilirubiinikuljetuksen ja -konjugaation häiriöt tms.

• Metabolia hidastuu

  • Maksasolujen määrä ja toimintakyky vähenee
  • CYP-toiminta vähenee enemmän kuin konjugoivien entsyymien aktiivisuus
  • Maksan verenvirtaus vähenee (porttilaskimon virtausvastus ↑)
  • Fibrotisoitumisen myötä voi kehittyä oikovirtausta
  • Sappitievauriot saattavat hidastaa lääkkeiden/metaboliittien erittymistä sappeen
  • Munuaiseritys vähenee, mikäli myös hepatorenaalista syndroomaa
  • Hyötyosuus voi lisääntyä (erityisesti lääkkeillä joilla runsas alkureitin metabolia) ja eliminaatio hidastua

• Plasman proteiinien tuotanto vähenee
- Vapaan lääkeaineen osuus verenkierrossa voi lisääntyä

• Askites ja turvotukset
- Laajan jakautumistilavuuden lääkkeiden jakautumistilavuus voi lisääntyäkin, toisaalta kudosperfuusio voi olla hidastunut

• Antikoagulantit ja muut verenvuotoriskiä lisäävät lääkkeet
- Lisääntynyt vuotoalttius

  • Herkkyys keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksille kasvaa
  • Diureetit
  • Herkkyys elektrolyyttihäiriöille kasvaa (perustautiin liittyy usein hyperaldosteronismi)
  • Toisaalta munuaisten herkkyys diureettisille vaikutuksille voi olla alentunut
18
Q

Lääkehoito maksan vajaatoiminnassa

A

• Vältetään maksatoksisia lääkkeitä ja muita lääkkeitä käytetään varoen, tarkkaan kliinistä vastetta seuraten

• Akuutti maksan vajaatoiminta
- Pyritään rajoittamaan lääkkeet niihin, jotka ovat välttämättömiä maksasairauden tai sen komplikaatioiden hoitamiseksi

• Kompensaatiossa oleva ei-kirroosiin edennyt maksasairaus

  • Farmakokinetiikan osalta ei useimmiten edellytä annosmuutoksia
  • Huom. Mahdollinen herkistyminen farmakodynaamisille vaikutuksille!

• Kirroosiasteelle edennyt maksasairaus
- Ilman annosmuutoksia useimpien lääkkeiden pitoisuudet nousevat ja vaikutusaika pitenee

  • Riskitekijöitä lääkkeiden aiheuttamalle maksavauriolle aiemman maksasairauden lisäksi: korkea ikä, naissukupuoli, runsas alkoholin käyttö, raskaus
  • Ongelmalliset lääkkeet:
  • Kapea terapeuttinen alue
  • Eliminaatio pääasiassa metaboloitumalla maksassa
19
Q

Maksa-arvojen seuranta lääkehoidossa

A

• Lääkehoidon tueksi ei löydy oikein hyviä maksan toimintakokeita (vrt. eGFR)

  • Maksasoluvaurio: transaminaasit koholla
  • Kolestaasi: Bilit ja AFOS koholla
  • Maksan toiminnan vajaus: Alb, Prealb, hyytymistekijätasot alentuneet (TT/INR)
  • Maksasairauden vaikeusaste: esim. Child-Pugh –luokittelu

• Yksittäisistä tutkimuksista ALAT-arvon seuraamista pidetään parhaimpana keinona maksavaurion löytämiseksi

  • Mikäli ALAT koholla jo ennen lääkehoidon aloitusta, selvitä syy (usein esim. rasvamaksa)
  • ALAT-nousu yli (2-)3x viitealueen ylärajan on merkki maksavauriosta - lääkehoito tulee tauottaa
20
Q

Maksatoksisia lääkkeitä

A

Hepatiitti:
Isoniatsidi, pyratsiiniamidi, parasetamoli, disulfiraami, luontaistuotteet

Kolestaasi:
Rifampisiini, amoksisillini-klavulaanihappo, estrogeenit

Yhdistelmävaurio:
Epilepsialääkkeet kuten karbamatsepiini

Fibroosi, kirroosi:
Amiodaroni, metotreksaatti

Rasvamaksa:
Tamoksifeeni

Veno-okklusiivinen tauti:
Syklofosfamidi

21
Q

Amorion comp hepatotoksisuus

A
  • Amoksisilliini-klavulaanihappo näyttää olevan lääkkeistä yleisin maksavaurion aiheuttaja
  • Oireet alkavat keskimäärin 3 viikon kuluessa (suuri vaihteluväli, muutamasta päivästä useaan viikkoon) → oireet alkavat useimmiten vasta antibioottikuurin päätyttyä!
  • Tyypillisiä oireita ovat väsymys, kuume, pahoinvointi, vatsakipu, kutina, ikterus
  • Lab. kokeissa tyypillisesti kolestaasin kuva sekä AFOS- ja GT-nousu
  • Riski suurempi miehillä, vanhuksilla sekä usean kuurin jälkeen
  • Idiosynkraattinen eli tarkka hepatotoksisuuden mekanismi ei ole selvillä (HLA-yhteys?)
22
Q

Ketiapiini ja maksa

A
  • käyttöön liittyy maksa-arvojen nousua jopa 30%:lla potilaista (yleensä hepatosellulaarista eli ALAT-painotteista) - yleensä maksa-arvojen nousu jää alle 3x viitealueen ylärajan
  • tyypillisesti maksa-arvot palaavat spontaanisti viitealueille vaikka hoitoa olisi jatkettu
  • lisäksi ketiapiinin käytön yhteydessä on kuvattu hepatiitteja ja jopa fataaleja maksavaurioita
23
Q

Sitalopraami ja maksa

A
  • käyttöön liittyvät maksahaitat eivät ole niin yleisiä kuin ketiapiinilla, mutta hepatiitti on ilmoitettu valmisteyhteenvedossa harvinaiseksi haitaksi
  • sitalopraamiin liittyy maksa-arvojen nousua alle 1%:lla potilaista (sekä hepatosellulaarista että kolestaattista)
24
Q

Klooripromatsiini (psykoosilääke) ja maksa

A
  • liittyy maksa-arvojen nousua jopa 40%:lla potilaista
  • yleensä maksa-arvot palaavat spontaanisti viitealueille vaikka hoitoa olisi jatkettu, mutta tarvittaessa hoidon lopettamista tulisi harkita
  • lisäksi klooripromatsiiniin liittyy akuutin kolestaattisen maksavaurion riski, yleensä oireet ovat alkaneet 1-5 viikon kuluessa lääkkeen aloittamisesta
  • Myös levomepromatsiiniin voi liittyä maksavaurion riski , mutta riski on huomattavasti pienempi kuin klooripromatsiinilla
  • käyttöä suositellaan kuitenkin varoen maksan vajaatoimintaa sairastavilla
  • Yhteenvetona: klooripromatsiinin käytön aloittamiselle ei ole ehdotonta estettä, mutta jokin muu vaihtoehto suositeltavampi