6 Lipidit Flashcards
Lipidien luokittelu rakenteen perusteella
- Rasvahapot
- Glyserolipidit (Glyserofosfolipidit ja Triasyyliglyserolit)
- Sfingolipidit
- Sterolit
- (Vahat ja vahaesterit)
Miten rasvahappoja luokitellaan
- tyydyttyneet (vain yksinkertaisia sidoksia)
- tyydyttymättömät (yksi kaksois- tai kolmoissidos)
- monityydyttymättömät (enemmän kuin (yksi kaksois- tai kolmoissidos)
Sfingolipidien tyypillisiä piirteitä
tyydytetyt ja pitkät rasvahapot
Miten lipidikalvot muodostuvat?
Fosfolipidit muodostavat vesiliuoksissa spontaanisti kaksoiskalvoja ja kalvorakkuloita. Hydrofiiliset ns. polaariset päät (emäs & fosfaatti) kääntyvät veteen päin ja hydrofobiset pitkät asyyliketjut (esteröidyt rasvahapot) vedestä pois päin.
Syvempi selitys fysiikasta: entropia kasvaa, kun hiilivetyketjujen keräytyminen yhteen vapauttaa vesimolekyylejä näistä pakotetuista hiloista (muutoin entropia laskisi, kun yksittäinen hiilivetyketju vedessä pakottaa vesimolekyylejä järjestäytymään toisin.
Mistä kalvon juoksevuus riippuu?
- lipidien rasvahappojen: a) tyydyttymättömyyden asteesta ja b) ketjunpituuksista
- kolesteroli lisää juoksevan kalvon jähmeyttä ja jähmeän kalvon juoksevuutta
Laskeeko vai nostaako kaksoissidos kalvon sulamispistettä?
Laskee, koska kaksoissidos pakottaa vierekkäiset (kaksoissidoksien takia taipuneet) rasvahappoketjut kauemmaksi toisistaan heikentäen lyhyen kantaman vetovoimia
Miten kolestroli (steroli) vaikuttaa lipidikalvossa?
Riippuu kalvon lähtötilasta: jos kalvo jäykässä “geelitilassa” -> kolestrolin takia kalvo menee järjestäytyneeseen nestetilaan, jos taas kalvo on juoksevassa nestetilassa, kolestroli “stabiloi” kalvoa
Kolestrolin tehtäviä solussa ja elimistössä
• kalvojen rakennusaine
• säätelee kalvojen viskositeettiä
• säätelee solukalvon läpäisevyyttä
• osallistuu kalvolauttojen muodostamiseen (esim. viestinvälityslaitureiksi)
• tärkeä endosytoosirakenteissa
(kaveolit ja klatriinin peittämät kuopat)
• eriste, esimerkiksi myeliinitupissa
• biosynteesien lähtöaine
-> steroidihormonit (kortisoli, aldosteroni, progesteroni, estrogeeni, testosteroni)
-> D-vitamiini
-> oksisterolit (signalointi, kalvokontaktit yms)
Luettele antioksidatiivisia puolustajia
- SOD, katalaasi, glutationi/GPx
- E-vitamiini
- Metalleja kelatoivat yhdisteet
- Metalleja sitovat proteiinit
- Fenoliset yhdisteet
- C-vitamiini
- Seleeni
- Karotenoidit ja A-vitamiini
Kuinka suuri osa kalvosta on proteiineja
Noin puolet
Solun lipidikalvon keskeisiä ominaisuuksia
A) Kalvo läpäisee valikoivasti
B) Soluorganellien lipidikoostumukset ovat erilaiset
C) Useimmat kalvot ovat asymmetrisia
D) Lipidit siirtyvät solun sisällä kalvosta toiseen
E) Kalvoissa on ”lauttoja”
Pääasiallisin varastolipidi
Triasyylglyseroli
Rasvojen kuljetuksesta elimistössä vastaavat _____
lipoproteiinit
Kuvaile kolestrolin rakennetta
Koostuu neljästä renkaasta
Rasvahappojen omega-nimeämisjärjestelmä perustuu
Kuinka monen hiiliatomin päässä ensimmäinen kaksoissidos sijaitsee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyliryhmää
Mikä omega rasvahapoista on välttämätön eli saatava ravinnosta?
Omega 6
Mikä glyserofosfolipidi on tärkeä viestinnässä?
Fosfatidyyli-inositoli
Mitä tarkoituksia solun pinnan glykosylaatiolla on?
- Solun tunnistus ja tartunnat; plasma membraanin lektiini tunnistaa tiettyjä glyko-ryhmiä
- Suojelu (kemiallista ja mekaanista rasitusta sekä ”ei- toivottuja” solukalvokontakteja vastaan)
- Mahdollisesti metaboliittien ja ionien paikallista
rikastamista (esim. sulfatoidut glykolipidit luovat Na+/K+-ATPaasille K+-ionihaavin?
Kalvolautat ja niiden mahdolliset merkitykset
Idea, että solukalvoilla on erityisiä mikroympäristöjä lipidilauttoja (lipid rafts), joissa on muuta kalvoa enemmän kolesterolia, glykolipidejä ja muita sfingolipidejä.
Lipidilauttojen uskotaan olevan signalointikeskuksia, proteiinien erotteluasemia ja tärkeitä kalvorakkuloiden muodostuksessa.
Amfipaattinen
Amfipaattinen molekyyli on molekyyli, jossa on sekä hydrofiilinen, että hydrofobinen häntä.
esim. rasvahapot
Mitä on lipidien peroksidaatio?
Rasvojen hapettumista.
Se on keskeinen soluvaurioiden syntymekanismi. Solukalvojen fosfolipidit ovat jatkuvan oksidatiivisen pommituksen kohteena. Tällöin alkaa ketjureaktio, jonka tuloksena syntyneet lipidivetyperoksidit tuottavat uusia radikaaleja, ja nämä jatkavat ympäristön hapettamista. Erityisen herkkiä jatkamaan ketjureaktiota ovat monityydyttymättömät rasvahapot. Peroksidaatio muuttaa solukalvot jäykemmiksi ja huonommin läpäiseviksi, ja äärimmillään reaktio voi johtaa kalvojen ja soluorganellien hajoamiseen. Molekyylien hajoamisen lopputuotteena kertyy soluihin lysosomaalisen mekanismin myötä lipofuskiinia, ikäpigmenttiä.
Miten hapettumista estetään?
Antioksidanteilla; Biologisissa järjestelmissä antioksidantit tasapainottavat oksidatiivisen stressin aikaansaamia haitallisia reaktioita ja ovat siten välttämättömiä elimistön terveenä säilymiselle.
