Globaalin etelän tartuntatautiongelmia Flashcards

1
Q

There are 3 main forms of leishmaniases:

A

visceral (the most serious form because it is almost always fatal without treatment), cutaneous (the most common, usually causing skin ulcers), and mucocutaneous (affecting mouth, nose and throat).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Leishmaniasis is caused by

A

protozoan parasites which are transmitted by the bite of infected female phlebotomine sandflies.

The disease affects some of the world’s poorest people and is associated with malnutrition, population displacement, poor housing, a weak immune system and lack of financial resources.

An estimated 700 000 to 1 million new cases occur annually.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Neglected tropical diseases 2024

A

Buruli ulcer
Chagas disease
Dengue and chikungunya
Dracunculiasis
Echinococcosis
Foodborne trematodiases
Human African
trypanosomiasis
Leishmaniasis
Leprosy
Lymphatic filariasis
Mycetoma,
chromoblastomycosis
and other deep mycoses
Noma
Onchocerciasis
Rabies
Scabies and other
ectoparasitoses
Schistosomiasis
Snakebite envenoming
Soil-transmitted
helminthiases
Taeniasis and cysticercosis
Trachoma
Yaws

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Globaalit kuolemat infektiosairauksiin
(Tu-Hiv-Ma-He-He-Neglected)

A

Tuberkuloosi 1,5 milj
Hiv 0,7 milj
Malaria 0,6 milj
Hepatiitti-B 0,8 milj
Hepatiitti-C 0,6 milj
Neglected Tropical Diseases 0,3 milj (?)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Rabies (raivotauti, vesikauhu)

A

▪ 59 000 kuolemaa vuosittain
▪ 99% koirien puremista
▪ Eniten Afrikan ja Aasian
köyhillä maaseutualueilla
▪ 40% kuolleista on lapsia alle 15
vuoden ikää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

▪ Rokottamalla x% koirista voidaan tartuntaketju katkaista

A

70%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä tehdä jos koira puree?

A

▪ Haavan pesu
▪ Rokotus (30 miljoonaa / vuosi)
▪ Immunoglobuliini s.c.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Jokisokeus (onchocerciasis)

A

▪ sukkulamato
Onchocerca volvulus -> leviää mäkäröiden
välityksellä

-> Mikrofilariat hakeutuvat
silmään, voivat
aiheuttaa sokeutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

African Programme for Ochocerciasis Control

A

▪ Yli 1 000 000 000 annosta ivermektiiniä 1997-2014

▪ Edistystä kohti eliminointia: Burundi, Chad,
Guinea Bissau, Kenya, Malawi, Mali, Niger ja
Senegal

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Jokisokeus (onchocerciais)
GBD 2017

A

▪ 20,9 milj infektoitunutta
▪ 14,6 milj iho-oireita
▪ 1,2 milj näkö heikentynyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Lymfaattinen filariaasi (elefanttitauti)

A

▪ Hyttysen välityksellä filaria parasiitti verenkiertoon
▪ Toukat imusuonistoon tuottamaan mikrofilarioita
▪ 860 milj. ihmistä 50 maassa ovat
alttiita taudille
▪ Vuonna 2018 infektoituneita oli 51
milj. ja hankalia oireita oli 36
miljoonalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Lymfaattinen filariaasi (elefanttitauti)
Mass Drug Administration

A

▪ Ivermektiini / albendatsoli / DEC
▪ 96 miljoonaa infektiota estetty tai hoidettu

▪ Taloudellinen hyöty 24 miljardia dollaria 7 vuoden aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Lymfaattinen filariaasi (elefanttitauti) ehkäisy

A

Hyttysverkot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Schistosomiaasi

A

▪ 206 miljoonaa
ihmistä 78 maassa
ovat alttiita

▪ Praziquantel
massalääkitys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Schistosomiaasi ehkäisy

A

▪ Etanoiden
torjunta
▪ Koulutus
▪ Sanitaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin

A

▪ Leviää luteiden (kissing bug)
välityksellä
▪ Etelä-Amerikan köyhillä
kaupunkialueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin

A

▪ 8 miljoona ihmistä infektoitunut

▪ Alkuoireet lievät -> Vuosikymmenten jälkeen
sydän- ja suolisto-oireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin, levinnyt…

A

▪ Maahanmuuton myötä
ympäri maailmaa

▪ 10 000 kuolemaa vuosittain

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin

voi levitä myös…
ehkäisy?

A

▪ Voi levitä myös verensiirtojen ja
elinsiirtojen kautta

▪ Vektorikontrolli
▪ Seulontatutkimukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Leishmaniaasi

A

▪ Leishmania alkueläin
▪ Hietakärpänen levittää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q
A

▪ Iholeishmaniaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Myketooma

A

▪ Krooninen sieni-infektio
▪ Iho, ihonalainen kudos ja luu
▪ Tarttuu maaperästä haavojen kautta
▪ Suurimmassa riskissä 15-30 vuotiaat miehet
maaseudulla, maanviljelijät, paimenet
▪ Trooppisilla alueilla Afrikassa, Aasiassa ja
Etelä-Amerikassa
▪ Kengät suojaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q
A

Myketooma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Lepra
▪ Mycobacterium leprae

A

▪ Itämisaika keskimäärin 5 vuotta (1-20
vuotta)
▪ Iho, perifeeriset hermot, limakalvot,
silmät
▪ Voidaan parantaa pitkällä
yhdistelmähoidolla
▪ 130 000 uutta tapausta vuonna 2020
▪ Pandemian takia uudet diagnosoidut
tapaukset vähenivät 37% vuonna 2020

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Lepra
26
koonti
27
Kansainvälisiä ohjelmia yksittäisten tautien eliminoimiseksi
▪ Tehokas massalääkitys, integroituna paikalliseen perusterveydenhuoltoon ▪ Vektorikontrolli, puhdas vesi, sanitaatio, eläinten terveys, ympäristöterveys (One Health) ▪ Näyttöön perustuvaa hoitoa kaikkien saatavilla ▪ Tutkimusta ja tilastointia tautien esiintyvyydestä ja kuormituksesta
28
Kala azar = viskeraalinen leishmaniaasi
Hiekkakärpästen levittämä parasiitti Leishmania donovani *Inkubaatioaika 2-6 kk *Subkliininen infektio voi jäädä pysyväksi *Oireisen taudin kuolleisuus ilman hoitoa lähes 100%
29
30
Leishmania donovanin kiertokulku
Hiekkakärpäsen puremasta parasiitti vereen -> makrofageihin -> parasiitit lisääntyvät, vapautuvat vereen ja infektoivat soluja Maksa Luuydin Perna
31
Kala azar – oireet ja löydökset
*Kuume *Painonlasku *Splenomegalia (+ hepatomegalia) *Lymfadenopatia (Itä-Afrikassa) *Luuydinsuppressio -> pansytopenia *Hemolyysi *Hypoalbuminemia *Maksan vajaatoiminta *Verenvuodot *Askites *Ripuli *HLH *Sekundaari-infektiot
32
Kala azarin diagnoosi Old Fangakissa
rk39 pikatesti *Positiivinen jopa viisi vuotta hoidetun taudin jälkeen *DAT (direct agglutination test) kaikille, jos rk39 neg *tulos 24h *Positiivinen 5 vuotta *imusolmukeaspiraatti Koulutettu laboratoriohenkilökunta *Käytössä erityisesti relapsiepäilyissä *Perna-aspiraatti
33
Muut menetelmät Kala azarin diagnoimiseen
*S-LeisAb *LeisNhO *Pernasta *Luuytimestä
34
Kala azarin hoito osastolla
*Liposomaalinen amfoterisiini B * 6 infuusiota joka toinen päivä (primääri KA) * 8 infuusiota joka toinen päivä (relapsi) + Keftriaksoni iv Tinidatsoli / metronidatsoli po JOS ripulia Malarian testaaminen *A-vitamiini *Foolihappo *Ravitsemustilan korjaaminen
35
Kala azarin polikliininen hoito
*SSG (natriumstiboglukonaatti) ja paromomysiini 17 vrk i.m. *Pentavalentti antimoni *Sb = antimoni *Haittavaikutuksina mm. hepatiitti, nefriitti, oksentelu, anemia *Sama systemaattinen hoito kuin osastolla *Keftriaksonin tilalla amoksisilliini
36
Post- kala azar dermal leishmaniasis
37
Post- kala azar dermal leishmaniasis diagnoosi
Ilmaantuu yleensä 0-6 kk kala azarin jälkeen *Immunologiset mekanismit *Parasiittia osoitettavissa leesioista *Diagnoosi kliininen
38
Post- kala azar dermal leishmaniasis hoito
*Lievä PKDL: ei hoitoa *Vakava PKDL *SSG 30-120 vrk TAI *SSG 30-60 vrk ja PM 17 vrk
39
Kala azar Potilastapaus 6v tyttö, jatkuu Potilas otettiin osastolle...
*Ambisome ja *systemaattinen hoito (keftriaksoni, tinidatsoli, A-vitamiini, albendatsoli, foolihappo) *Severe Acute Malnutrition: Plumpynut 4. hoitopäivä *Veriripuli (shigella? Kala azar?) -> siprofloksasiini 3 vrk, F75-maito 6. hoitopäivä *Ripuli loppui, Plumpynut aloitettiin uudelleen, F100-maito 13. hoitopäivä *Edelleen kuumeilua, yskä jatkuu *Amoksisilliini-klavulaanihappo *Hb 55, ei dekompensaatiota, nenäverenvuotoa Potilas kotiutui hyväkuntoisena (paino?) *Potilas kävi jatkossa hakemassa Tb-lääkkeet poliklinikalta
40
harvat parasiitit aiheuttavat merkittävästi kuolleisuusriskiä:
 Malaria  Amebiaasi  Skistosomiaasi (maksafibroosi, rakkosyöpä)  Trypanosoma  Askariaasi
41
Useammin parasiitit mukana sairastavuuden lisäämisessä:
 Suolisto-oireet  Ravitsemushäiriöt
42
Osa parasiiteista merkittäviä immuunipuutoksessa
 Strongyloides  Leishmania sp.  Toxoplasma  Cystoisospora
43
Alkueläimet
Yksisoluisia tumallisia eliöitä Jaottelu rakenteen perusteella:  Siimaeläimet (flagellaatit)  Juurijalkaiset (amebat)  Itiöeläimet (sporozoat)  Ripsieläimet  Muut yksisoluiset  Mikrosporidiat
44
Suoliston alkueläimet
“Yleiset”  Entamoeba histolytica  Giardia lamblia*  Dientamoeba fragilis(*)  Cryptosporidium sp.* Harvinaiset  Cyclospora cayetanensis  Cystoisospora belli  Sarcocystis sp.  Mikrosporidiat (Enterocytozoon sp., Encephalitozoon sp etc.)  Balantidium coli  (Blastocystis hominis) * Kotoperäisiä infektioita Suomessa
45
Suoliston alkueläinten merkitys  Akuutti ripuli
 E. histolytican aiheuttama akuutti paksusuolentulehdus ja ameeba-absessi ovat merkittäviä kuolleisuutta aiheuttavia tauteja kehitysmaissa (70 000/v)
46
Suoliston alkueläinten merkitys Krooniset vatsavaivat
kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; tavallisimmat Giardia ja Dientamoeba, lähinnä torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium
47
Suoliston alkueläinten merkitys Epidemioiden aiheuttamiskyky
E. histolytican, Giardian, Cryptosporidiumin ja Cyclosporan aiheuttamina
48
Ripulitautien inkubaatioaikoja
 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen)  8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum  12-48 h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, Noro  48-72 h: Rota, (ETEC, Campylobacter, Shigella)  3-11 pv: Campylobacter, Adenovirus, Cryptosporidium  7-28 pv: Giardia, Entamoeba histolytica, Dientamoeba fragilis
49
Suoliston alkueläinten yleisyys Suomessa
Dientamoeba fragilis
50
Entamoeba histolytica
 Ameeba, fekaali-oraali reittiä ja asettuu paksusuoleen  Liikkuu valejalkojen avulla ja syö ulosteen bakteereita, solujen osia, punasoluja  Erittää tehokkaita entsyymejä  Tärkein yksittäinen suoliston alkueläin, Aiheuttaa vaikeaa paksusuolen tulehdusta  Osa kannoista invasiivisia, amebooman tai ameeba-absessin  Voi aiheuttaa epidemioita  E. histolytica on morfologisesti samanlainen kuin nonpatogeeninen E. dispar  Aiheuttaa noin 50 miljoonaa oireista tautitapausta/v, kuolemantapauksia n. 40 000-100 000/v
51
Suoliston amebiaasi
 Vain patogeeninen E. histolytica aiheuttaa, E. dispar ei  kykyyn tunkeutua paksusuolen limakalvon läpi  limakalvoon haavaumia, vatsakipu, ripuli ja verta ulosteessa  Ripulin aikana kystia ei ehdi juurikaan muodostua, joten ulosteeseen vain trofotsoiitteja
52
Ameeba-absessi
 Suolen limakalvon läpi porautuneet amebat verivirran mukana ja saattavat muodostaa mm. maksaan absesseja  Usein oireet absessista vasta, kun suolessa ei enää ameeboja
53
Giardia lamblia
 Siimaeläin  Tarttuu kystana, joka aukeaa ohutsuolessa ja vapauttaa 2 trofotsoiittia  imukupilla ohutsuoleen  Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään  Veden klooraus ei poista, suodatus poistaa  Kystat säilyvät infektiivisinä kylmässä vedessä ad 3kk.  epidemioita  Reservuaarina mm. koira tai majava
54
Giardiaasi
 I200 milj/v, paikallisesti prevalenssi jopa 20-30%  Taudinkuva oireettomasta akuuttiin rajuun gastroenteriittiin ja krooniseen malabsorptioon.
55
Giardiaasi Kroonisen taudin oireet:
Kuten akuutin, mutta lievempinä  Aaltoilu * Oireisto perustuu pääosin imeytymishäiriöihin, taustalla mekaaninen esto ja suolinukan vauriot
56
Giardia liittyy
alipainoisuuteen ja A-vitamiinin puutokseen
57
Dientamoeba fragilis -infektio
 Usein oireeton – mahan turvottelua ja ripulia; vuosia  Joskus painonlaskua, harvoin verenvuotoa  lapsilla ja nuorilla  Suomessa yleisempi kuin Giardia  Äänekosken vesiepidemiassa löydetty 61/232 tutkitulta  Ei muodosta yleensä kystia  Vaikeaa havaita ja mahdotonta tunnistaa formaliininäytteestä  Alidiagnosoitu ennen F -ParaNhO –testin käyttöönottoa
58
Suolistoparasiitit ja krooniset vatsavaivat
 Giardia tavallisin  Dientamoeba fragilis varsin tavallinen  Torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium  Osasta pitkäaikaisia vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai bakteeriflooran kautta
59
Yhteenveto suoliston alkueläimistä globaalissa etelässä
 Perusterveille Entamoeba histolytica ainoa terveysuhka, AIDSiin sairastuneille myös Cryptosporidium  Giardia: pitkäaikaisen vatsaoireilun ja ravinnon imeytymishäiriöiden aikaansaaja  Paras estokeino puhdas vesi
60
Suoliston sukkulamadot
 Suolinkainen (Ascaris lumbricoides)  Piiskamato (Trichuris trichiura)  Koukkumadot (Ancylostoma duodenale/Necator americanus)  Strongyloides stercoralis  Kihomato (Enterobius vermicularis)  monivaiheinen kiertokulku elimistössä  Suolessa kulkeutumista estää liike, kiinnittyminen suolen seinämään tai S-asento  Kliiniset seuraukset:  Proteiinien kulutus  Anemia (yksi koukkumato aiheuttaa 0,3 ml verenhukan/vrk)  Sappiteiden tai suolen tukkeuma  välitöntä kuolleisuutta (suolinkainen)
61
Suoliston heisimadot
 Sian kapea heisimato (Taenia solium)  Naudan kapea heisimato (Taenia saginata)  Lapamato (Diphyllobothrium latum)  Kääpiöheisimato (Hymenolepis nana/diminuta)  Kiinnittyvät OHUTSUOLEEN imuvaoilla/imukupeilla/koukuilla  puutteellisesti kypsennetty liha/kala  Sian kapea heisimato (Taenia solium), kudoskystien (kystiserkoosin) myötä mm. epilepsiaa  Mato kasvaa suolessa, 2 kk kuluttua tartunnasta munien tuotanto
62
Suoliston imumadot
 Halkiomadot (Schistosoma sp.)  Kiinanmaksamato (Chlonorchis sinensis)  Fasciola sp., Fasciolopsis buski  imukuppeja  Schistosomat elävät pienten verisuonten sisällä joko suoliliepeen (S. mansoni ja S. japonicum) tai virtsarakon (S. haematobium) alueella
63
matotautien tarttuminen maaperämadot (geohelminthis)
Maaperä-suu reittiä tarttuvat madot  Suolinkainen  Piiskamato  Ihon läpi maalla tarttuvat madot  Koukkumadot  Strongyloides stercoralis
64
matotautien tarttuminen maaperämadot (geohelminthis)
Ihon läpi vedessä tarttuvat madot  Schistosoma sp.  Ruoan välityksellä tarttuvat madot  Kapeat heisimadot  Lapamato  Maksamadot
65
Suolistomatojen tarttumisriskit globaalissa etelässä
Ruoan kypsentäminen estää infektion  Hedelmien ja vihannesten peseminen vähentää infektioriskiä  Nurmella kävellessä umpikenkien (ei sandaalien) käyttäminen estää koukkumatojen ja Strongyloidesmadon tarttumista  Makeissa luonnonvesissä uiminen, Schistosoma  Matoinfektiot eivät tartu ihmisestä toiseen (Strongyloides ja Taenia solium lukuunottamatta)
66
Suoliston matotautien esiintyvyys
Suolinkainen Piiskamato Koukkumadot Schistosoma  2 mrd ihmistä kantaa matoja  Schistosoman prevalenssi kasvussa (WHO 2019: 240 milj)  >200 milj oireisia  Valtaosa lapsia  WHO:n arvion mukaan noin 880 milj lasta tarvitsisi estohoitoa tai hoitoa  Kuolleisuutta:  koukkumadot 60 000/v (anemian komplikaatioihin)  suolinkainen 10 000-15 000/v  Schistosoma suoraan 15 000/v (2010), WHO: komplikaatioihin noin 200 000/v (2014)
67
Suolistomatojen aiheuttamia ongelmia Hitaasti oireilevat ongelmat
Ravinteiden menetykseen ja suoliston verenvuotoihin liittyvät:  Proteiini-energiahukka  Ravinnon imeytymishäiriöt  Anemia  Aliravitsemus  Kasvun ja Kognitiivisen kehityksen häiriintyminen
68
Suolistomatojen aiheuttamia ongelmia Nopeasti oireilevat ongelmat (harvinaisia)
 Maksavauriot  Vatsakalvontulehdus  Kirurgiset komplikaatiot:  suolitukkeuma  peräsuolen esiinluiskahdus  Absessi  Ripuli
69
Suolistomato-oireet
 kuumeilua Strongyloides stercoralis ja akuutissa vaiheessa Schistosomat (Katayama-kuume)  vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai vähäisten verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai ilmeisesti bakteeriflooraan aiheuttamiensa vaikutusten kautta
70
Suolistomatojen diagnostiikka
 Ulosteesta diagnostiikka halvinta ja helpointa  Yleis/seulontatutkimuksena ulosteen formaliininäyte  Kolme näytettä eri päivinä otettuna pulssimaisen munatuotannon vuoksi  PCR-diagnostiikka ei vielä yleistä
71
Jos suolistomatoepäily jatkuu negatiivisista ulostenäytteistä huolimatta, kannattaa määrittää
veren eosinofiilimäärä (ja eosinofiliapotilailta matoserologia)
72
Alkueläimet aiheuttavat turistien saamista ripulitaudeista maailmalla
2-6%
73
Suolistomatojen esiintyminen vaihtelee alueittain
 Matoinfektioiden määrän paikallinen vaihtelu indonesialaisilla peruskoululaisilla 1986-1999:  Suolinkaisia kantoi 40-97%  Piiskamatoja kantoi 41-98%  Koukkumatoja kantoi 0,5-40%  Myös yksilöiden matolasti vaihtelee huomattavasti
74
Ikä vaikuttaa suolistomatojen esiintyvyyteen
 Piiskamatojen ja suolinkaisten määrät suurimmillaan lapsuudessa  Syinä eroihin esitetty erilaisia tartuntareittejä
75
Schistosoman määrä on
suurimmillaan nuoruudessa
76
Koukkumatomäärä kasvaa
iän myötä
77
Johtopäätös: hoidon teho
tulee tarkistaa  Kontrollinäytteet (2 kpl) noin 3 kk kuluttua hoidosta
78
yhteenveto
79
Miten suolistomato-ongelmaan on puututtu?
 ”School deworming” (Worldbank)  hoidetaan kaikki koululaiset matolääkkeellä/-lääkkeillä ilman diagnostiikkaa  Tähtäimenä maaperästä saatavien sukkulamatojen ja Afrikassa alueittain myös Schistosoman prevalenssin vähentäminen  WHO: jos maaperä-matoja häädetään endeemisellä kehitysmaaalueella 1 miljoonalla USD:lla, säästytään noin 300 000:n toimintakyvyltään laskeneen elinvuoden taakasta (DALY)  MDA (mass drug administration)(WHO)  Fokuksessa lasten lisäksi raskaana olevat naiset ja huonon hygienian yhteisöt  WASH-ohjelma (water, sanitation, hygiene) (Worldbank)  Tähtää maaperämatojen ympäristökuorman pienentämiseen  Anemia-ohjelma (Worldbank)
80
Yhteenveto suolistomadoista kehitysmaissa  Yleisiä tauteja, jotka aiheuttavat ...
...40% kehitysmaiden trooppisten tautien taakasta (poislukien malaria)  Tautitaakan vähentäminen halpaa  Oireettomille matokuureja ilman diagnostiikkaa – oireisille diagnostiikan hyöty ilmeinen
81
Yksi parhaita suolistomatointerventioita populaatiotasolla on
yleisen hygienian, erityisesti käymälähygienian parantaminen, JA koululaisten säännölliset matokuurit
82
Kotiutuessa osastolta Kala-azarin hoidosta:
*Rautakuuri + foolihappo 30 vrk *Albendatsoli-loislääke *pratsikvanteeli (heisimatolääke)
83
Giardia; Akuutin taudin oireet:
 Alkavat 1-3 vko tartunnasta  Ylävatsakouristelut  Pahoinvointi, kuvotus  Löysät, pahanhajuiset, kelluvat, vaaleat ulosteet  Tihentynyt ulostamistarve  Ilmavaivat, ruokahaluttomuus
84
Suoliston amebiaasit: Perinteisesti diagnostiikka perustunut...
...mikroskopointiin, nykyään antigeeninosoitustestejä
85
Suolistoameeboiden diagnostiikka tarpeen, koska
epidemian aiheuttamiskykyä, kuolleisuutta, yhteys aliravitsemukseen (ja koska samanlaisia oireita myös suoliston bakteeripatogeeneistä)
86
Maksamadot kliinisesti merkittäviä varsinkin
Kaakkois-Aasiasta tulleilla maahanmuuttajilla