9. Puhdas vesi ja ravinnontuotanto Flashcards
Miten maapallon vesivarat jakautuvat maailmalla -> suolainen vs makea, ja jakaumat alueiden välillä?
Maapallon vesivaroista suurin osa (97,5%) on valtamerien suolaista merivettä ja loput alle 3% makeaa vettä. Makeasta vedestä suurin osa on sitoutunut jäätiköihin, joten maapallon kaikista vesivaroista ihmisen käyttöön soveltuvia pohja- ja pintavesiä on vain noin 1%.
Maapallon vesivarat ovat jakautuneet paapallolla epätasaisesti. Vähiten makeaa vettä on Lähi-Idässä, Aasiassa ja Afrikassa. Suurimmat makean veden varannot on puolestaan Kanadassa, Brasiliassa ja Venäjällä.
Selitä lyhyesti pinta- ja pohjavesi.
Pintavedet ovat maan pinnalla olevia vesiä, kuten esimerkiksi järviä ja jokia.
Pohjavedet ovat puolestaan maanpinnan alapuolisia vesiä, kun maaperä on kyllästynyt vedellä, eli maaperän huokoset ovat täyttyneet sillä.
Miten ja miksi vedenkäyttö on muuttunut viimeisen 100 vuoden aikana?
Viimeisen sadan vuoden aikana vedenkäyttö on kuusinkertaistunut. Se on pääosin seurausta väestönkasvusta, maatalouden tehostumisesta, teollistumisesta ja kaupungistumisesta.
Kerro maatalouden vedenkäytöstä ja ihmisten välillisestä vedenkulutuksesta.
Maatalous kuluttaa noin 70% maailman makean veden varannoista. Suurin osa makeasta vedestä menee maataloudessa kasteluviljelmillä, kuten paljon vettä vaativilla puuvillaplantaaseilla. Maatalouden vedentarpeen on arvioitu kasvavan vielä entisestään.
Vaikka ihminen käyttää vuorokaudessa ainoastaan muutaman litran juomavettä, ravinnontuotannon kautta tuleva välillinen vedenkulutus on muutama tuhat litraa per asukas per vuorokausi. Eläinperäisen ruuan valmistuksessa kuluvan veden määrä on vielä 5-20 kertaa kasviravintoa suurempi. Yhdysvalloissa, Pohjois-Afrikassa, Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa vedenkulutus on nopeampaa kuin vesivarojen uusiutuminen.
Kerro vedenkäytöstä teollistumisessa.
Teollistuminen käyttää noin 19% maailman makean veden varannoista, mutta lukemaa on monissa yrityksissä saatu pienennettyä. Vedenkulutusta on vähentänyt esimerkiksi teollisuudessa syntyvien jätevesien puhdistaminen ja sitä kautta kierrättäminen ja uudelleenkäyttö. Vesivarojen kulutuksen ennustetaan silti kasvavan teollisuudessakin, sillä teollistumisen prosessit ovat vasta alkamassa monissa maissa.
Kerro kotitalouksien vedenkäytöstä.
Miten teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden juomaveden saatavuus/käyttö eroavat toisistaan?
Kotitaloukset kuluttavat maailman makeista vesistä noin 11%, joista suurin osa kuluu pyykinpesuun, peseytymiseen, ruuantuotantoon ja wc:hen.
Suomalaisista ja koko maailman väestöstä noin puolet käyttää pohjavettä talousvetenä, kun taas pintavedestä puhdistetaan juomakelpoista vettä noin puolelle mailman väestöstä. Osa makeasta vedestä on saastunut ja sellaisenaan käyttökelvotonta yhdyskuntien, maatalouden lannoite- ja torjunta-aineiden, sekä teollisuuden jätevesien takia.
Kehittyvissä maissa vettä kuluu ainoastaan muutama itra per päivä per henkilö, sillä vettä tulee hakea kaukaa kaivolta. Teollisuusmaissa puhdasta juomakelpoista vettä on saatavilla/tarjolla lähes kaikilla, mutta silti pelko ja huolet veden laadusta saavat monet juomaan pullovettä.
Miten puhtaan veden saanti ja sanitaatio ovat parantuneet?
Puhtaan veden saanti ja sanitaatio oivat parantuneet huomattavasti monissa valtioissa 2000-luvun jälkeen. Sanitaatiolla tarkoitetaan yleisesti kunnollista vessajärjestelmää, sekä erityisesti niiden turvallisten ja hygienisten olosuhteiden ylläpitämistä, sekä käymäläjätteen hävittämistä siten, ettei se aiheuta haittaa terveydelle tai levitä tauteja.
Silti noin 2 miljardia ihmistä joutuu elämään ilman kunnollista käymälää, ja noin 100 miljoonaa ihmistä juo päivittäin käsittelemätöntä (puhdistamatonta) pintavettä. 3 miljardia ihmistä ei voi pestä käsiään saippualla kotonaan.
Sanitaation puute ja huono vesihuolto levittävät tappavia tauteja (miljoonia kuolee vuosittain), sekä hankaloittavat erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä.
Mitä piilovedellä tarkoitetaan? Missä piilovettä kuluu eniten? Siirtyminen.
Vedenkulutuksesta suurin osa on piilovettä. Piilovedellä tarkoitetaan esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden valmistamiseen käytettyä veden määrää, eli yksinkertaisesti sanottuna epäsuoraa vedenkulutusta.
Eniten piilovettä kuluu karjankasvatuksessa, sillä rehuntuotanto vaatii paljon vettä. Lihan ja maidon tuotanto kuluttaakin paljon enemmän vettä, kuin maanviljely. Toisaalta riisin viljely kuluttaa kolmanneksen maailman makean veden varoista.
Piilovettä siirtyy myös tuotteiden kuljetuksen myötä valtiosta toiseen, esimerkiksi riisin ja naudanlihan kuljetuksen myötä. Maailman suuria piiloveden viejiä on Yhdysvallat, Brasilia ja Australia.
Mitä tarkoittaa vesijalanjälki ja mitkä asiat vaikuttavat sen suuruuteen? Entä mitä tarkoittaa vesikädenjälki?
Vesijalanjälki on vedenkulutuksen mittari, joka tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaista vedenkulutusta. Vesijalanjälki voidaan mitata tuotteelle, yksilölle, kaupungille tai koko valtiolle. Yksikkönä käytetään litraa (tai kuutiota) per henkilö. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan sekä talousvesi, että piilovesi.
Vesijalanjäljen suuruuteen vaikuttaa ilmasto, kulutustottumukset ja maanviljelytavat.
Vesikädenjälki puolestaan tarkoittaa toimia, joita voidaan tehdä vesijalanjäljen pienentämiseksi. VesiKÄDENjälkeä voi kasvattaa esimerkiksi vähentämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvisruokaa.
Mitä kestävän vedenkäytön keinoja on?
Globaalit vesikriisit uhkaavat yhä useampia valtioita, joten kestävää vedenkäyttöä täytyy lisätä. Sen lisääminen onnistuu esimerkiksi jätevesien puhdistuksella, kierrätyksellä ja siten uudelleenkäytöllä. Myös tiputuskasteluviljelmät ovat merkittävä kestävän vedenkäytön lisäämisen keino.
Rikkaammissa valtioissa, joissa vettä on kaikille saatavilla, puhtaan veden ja jäteveden hintoja tulee säännöstellä. Mitä korkeamman hinnan vedelle laittaa, sitä säästeliäämmin sitä käytetään. Lisäksi erityisesti lämpimän veden käyttöä tulee vähentää, sillä veden lämmittämiseen kuluu valtavia määriä energiaa.
Myös pohjavesivarantojen suojeleminen ja maatalouden, sekä teollisuuden vedenkäytön tehostaminen ovat osa kestävää vedenkäyttöä.
Ylipainoisten ja alipainoisten jakauman muuttuminen maailmassa
-> ravinnon jakautuminen.
Vuonna 2001 maailmassa oli noin 1 miljardi alipainoista (aliravittua), sekä suunnilleen saman verran ylipainoisia. Viimeisen 20 vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut brutaalisti, sillä vaikka aliravitujen määrä on pudonnut 840 000 miljoonaan on ylipainoisten määrä noussut samassa ajassa 1,7 miljardiin.
Maailmassa tuotetaan ravintoa riittävästi siten, että siitä riittäisi tarpeeksi jokaiselle maapallon asukkaalle. Ongelmana on ravinnon epätasainen jakutuminen. Rikkaissa teollisuusmaissa ruokaa tuotetaan ja syödään liikaa henkilöä kohti, kun taas köyhemmissä kehittyvissä maissa ruuasta on pulaa.
Mikä on worldwatch-instituutti?
Worldwatch-instituutti on voittoa tavoittelematon ja riippumaton ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on edistää luonnonvaroihin ja ympäristöongelmiin liittyvää tutkimusta ja tiedon jakelua.
Kerro nälästä terveysriskinä; käsitteet, missä eniten, syitä nälkäongelmiin.
Nälällä tarkoitetaan kroonista aliravitsemusta, ja se voidaan jakaa kahteen alaluokkaan. Määrällinen nälkä tarkoittaa, että päivittäisestä ruuasta ei saa yksinkertaisesti tarpeeksi energiaa, eli ruuan saatavuus on liian niukkaa. Laadullinen nälkä tarkoittaa puolestaan sitä, että ravinnosta saadaan kyllä riittävästi energiaa, mutta siinä ei ole tarpeeksi ravintoaineita, kuten kivennäisaineita, valkuaisaineita, kuituja ja vitamiineja.
Maailma on maailman suurin terveysriski sen tappaessa enemmän väestöä kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.
Eniten aliravittuja on Aasian länsiosissa, sekä Afrikassa. Nälkäongelmien taustalla on sodat, konfliktit ja sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat.
Laadullista nälkää esiintyy puolestaan teollisuusmaissa, joissa kulutustottumukset suosivat yksipuolista ruokavaliota.
Kasvisruokaan siirtyminen takaisi ravinnon tasapuolisemman riittämisen maailman asukkaille.
Kerro ruokahävikistä; paljonko, missä, miksi, lisääntyminen.
Noin kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta menee ruokahävikkiin joko katoamalla, tai pilaantumalla. Tämä tarkoittaa noin 1,3 miljardia tonnia ruokaa per vuosi.
Suurinta ruokahävikki on tuottajien ja jälleenmyyjien välillä. Varsinkin teollisuusmaissa ruokaa heitetään runsaasti pois hyvin tarkkojen laatuvaatimusten takia. Pienet väri- tai muotovirheet tai laikut johtavat hedelmien ja vihannesten pois heittämiseen tonneittain. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tuleva ruokahävikki vuodessa vastaa Saharan eteläpuolisen Afrikan koko vuoden ruuantuotantoa.
Ruokahävikki tulee lisääntymään ilmastonmuutoksen, sekä monokulttuurin (saman lajikkeen viljeleminen samalla alueella vuodesta toiseen) lisäämien kasvituholaisten ja -tautien vaikutuksesta.
Mikä oli vihreä vallankumous?
Vihreä vallankumous tarkoittaa vuonna 1960 järjestettyä suurta kehityshanketta, jossa jalostettiin uusia satoisampia ja kestävämpiä viljalajikkeita, sekä hyödynnettiin tehomaatalouden keinoja, kuten koneita, ja lannoitus-, sekä torjunta-aineita.
Parhaiten hanke toteutui Aasiassa, Kiinassa ja Intiassa. Afrikassa tulokset jäivät heikommiksi, sillä Afrikan korruptio, poliittinen epävakaus, sekä infrastruktuurin puute hidastivat maatalouden kehittymistä.
