7. Tulvat Flashcards
Mitä tulvat ovat, ja mitä vaikutuksia niillä on (5)?
Tulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa vesi valtaa alleen yleensä kuivia alueita. Tulvat ovat täysin luonnollinen ilmiö, mutta ilmastonmuutos ja ihmisen oma toiminta voimistaa niitä. Tulvat ovat yksi vaarallisimmista luonnonkatastrofeista, niiden aiheuttaessa lähes puolet kaikista luonnonkatastrofien aiheuttamista kuolemista.
Tulvat aiheuttavat hukkumiskuolemien lisäksi myös infrastruktuurin ja asuinrakennusten tuhoutumista, viljelysmaiden tuhoutumista, voimakasta eroosiota ja maanvierimiä ja juomaveden saastumista.
Kerro eri tulvatyypeistä lyhyesti (5).
Tulvia sattuu lähes kaikkialla maailmalla, mutta niiden voimakkuus ja syyt vaihtelevat eri alueilla.
Vesistötulvilla tarkoitetaan jokien ja järvien tulvimista. Vesistötulvat leviävät usein alaville alueille ja peittävät alleen laajoja maa-alueita, kuten viljelysmaata.
Jokitulvat tarkoittavat nimensä mukaisesti jokien tulvimista. Jokitulvat saattavat olla seurausta esimerkiksi rankkasateista, lumien sulamisvesistä ja jääpadoista. Tulviva vesi leviää usein jokea ympäröiville alueille, pääosin tulvatasangoille. Tulvatasangot ovat jokia ympäröiviä tasaisia laaksoja, jotka sijoittuvat yleensä mäkien tai vuorten väliin. Monessa maassa jokien ympärille on rakennettu tulvavalleja, tai vesi on itse kasannut niitä sen siirtäessä maaperää, mutta erityisen voimakkaan tulvan sattuessa tulvavallitkin voivat pettää.
Meriveden pinnankorkeuksien vaihtelee rannikkoalueilla päivittäin luonnollisen vuorovesi-ilmiön vaikutuksesta. Vuorovesi-ilmiö tarkoittaa valtamerien pinnan säännöllistä laskua ja nousua, joka on seurausta Maan pyörimisliikkeestä, sekä Auringon ja Kuun vetovoimasta. Merivesitulvien aiheutuneiden on yleensä monien tekijöiden summa. Esimerkiksi myrsky ja korkea merenpinta saattavat yhdessä aiheuttaa merivesitulvan, kun myrsky työntää merivettä edellään, ja syntyy tulva-aalto. Myös ilmanpaineen muutokset ja ilmastonmuutos vaikuttavat merenpinnan korkeuteen. Vuoteen 2100 mennessä merenpinnan oletetaan nousevan 28-110cm, jolloin rannikoiden suuret kaupungit ja saarivaltiot ovat uhattuina jäädä kokonaan asuinkelvottomiksi.
Kaupunkitulvia syntyy, kun vettä sataa nopeasti kaupungin vettä läpäisemättömille pinnoille, esimerkiksi kaduille ja rakennuksien katoille. Kaupungeissa vettä pois ohjaavien sadevesiviemäreiden ja ojien kapasiteetit ja kyky ohjata vettä pois loppuvat, ja kaupunkiin syntyy tulva. Kaupunkitulvat aiheuttavat suurta taloudellista tuhoa infrastruktuurin ja asuinrakennusten vahingoittuessa. Jo 60cm vesi saa auton kellumaan ja ajelehtimaan virtaavan veden mukana.
Salamatulvat syntyvät pääosin kuivilla alueilla suurimman osan vuodesta kuivana olevissa jokiuomisss wadeissa, mutta niitä voi nähdä myös kaupunkien kuivissa jokiuomissa. Kuivilla alueilla (esimerkiksi aavikoilla) sataa hyvin harvoin, mutta sateen sattuessa ne ovat hyvin voimakkaita. Aavikoiden kuiva maaperä imee vettä hyvin heikosti, jolloin tulvavesi ei pääse imeytymään maaperään ja tulvat nousevat hyvin nopeasti. Ne tappavat enemmän ihmisiä aavikoilla kuin juomaveden puute.
Mitkä asiat vaikuttavat tulvaherkkyyteen (6)?
Tulvaherkkyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka herkkä jokin tietty alue on tulvien muodostumiselle ja niiden haitoista kärsimiselle.
-Tulvaherkkyyteen vaikuttaa monia asioita, kuten esimerkiksi alueen sijainti. Sijainnilla tarkoitetaan esimerkiksi tulvaherkkien jokien läheisyydessä, rannikkokaupungeissa, kuivilla alueilla, saarivaltioissa ja monsuunisateita kohtaavilla alueilla olevia suurempia riskejä tulvien kohtaamiselle.
Lisäksi tulvaherkkyyteen vaikuttavat:
-järvien ja lampien määrä (lumien sulaessa ja rankkasateiden sattuessa vesi varastoituu niihin, ja joko haihtuu ilmaan vesihöyrynä, tai sitten poistuu järvestä kohtimerta laskujokea pitkin.
- maaperän kaltevuus (vaikuttaa virtauksen nopeuteen, jolloin tulvia tulee jokien alajuoksuilla ja imeytymispinta on vähäistä)
- maaperä (kuinka imukykyistä maaperä on -> vesi ei pääse imeytymään saviseen tai kalliosta koostuvaan maaperään, jolloin tulvat muodostuvat herkästi veden kerääntyessä alueelle. Toisaalta hiekkainen tai sorainen maaperä imee vettä hyvin, jolloin tulvavesi siirtyy pohjavedeksi, ja riski tulvan syntymiselle vähenee huomattavasti)
- jääpadot (aiheuttavat tulvia pohjoisella pallonpuoliskolla, kun jokien yläjuoksuilla lumet ovat sulaneet, mutta jäämereen laskevien jokien alajuoksut ovat vielä jään, “jääpatojen” tukkimia, jolloin syntyy tulva
- valuma-alueen pinta-ala (riittääkö yksi rankkasade saamaan alueen tulvimaan, vai vaaditaanko runsassateisempi ajanjakso) (=valuma-alue: maaston korkeimpian kohtien rajaama alue jolta vesistö kerää vetensä)
Milloin/millaisia tulvia Suomessa tapahtuu tyypillisesti?
Suomessa tapahtuvat tulvat ovat esimerkiksi merivesitulvia, joita aiheuttavat voimakkaat tuulet ja ilmanpaine-erot. Matala ilmanpaine saattaa nostaa merivesien pintaa suomessa jopa 2m, kun taas korkea ilmanpaine laskee niitä jopa 1m.
Tavallisimmat Suomessa esiintyvät tulvat ovat kevättulvia jotka aiheutuvat kun lumet sulavat. Tulvien voimakkuus riippuu lumen määrästä, sekä siihen sitoutuneen veden määrästä. Lisäksi tulvan suuruuteen vaikuttaa lumen sulamisajankohta, sillä myöhään kevällä sulavat lumet yhdistettynä sateeseen voimistavat tulvia entisestään. Lisäksi maan routa (maassa oleva vesi jäässä) voimistaa tuvia, kun sula vesi ei pääse imeytymään maaperään. Talvitulvat tulevat voimistumaan Suomessa, kun Etelä-Suomi kohtaa ilmastonmuutoksen takia lumettomia talvia, ja lämpötilat vaihtelevat pakkasen ja plusasteiden välillä.
Tulvien vaikutukset kehittyvissä maissa.
Kehittyvissä maissa tulvat ja muut luonnonkatastrofit ovat tuhoisampia kuin muualla, sillä näillä alueilla ei ole varaa tai resursseja luonnonkatastrofeihin varautumiseen tai toisaalta niistä seuraavien vahinkojen korjaamiseen. Tulvat aiheuttavat alueilla haasteita esimerkiksi ruuantuotannossa viljelysalueiden tulviessa. Lisäksi tulvien aikana kehittyvissä maissa jätevedet sekoittuvat juomaveteen, jolloin ulosteperäiset bakteerit (esim. kolera) pääsee leviämään voimakkaasti.
Miksi ilmastonmuutos lisää tulvariskejä suurimmassa osassa maapalloa?
Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä huomattavasti, sillä ilmastonmuutoksesta seuraa muun muassa merenpinnan nousua (merivesitulvat rannikoilla ja saarivaltioissa), lumettomia talvia esimerkiksi Etelä-Suomessa, lisääntyneitä rankkasateita ja myrskyjä, sekä kasvaneita keskimääräisiä sademääriä. Tulvariskejä lisää myös jatkuva väestönkasvu ja suurkaupunkien sijoittuminen saarivaltioihin ja rannikkoalueille.
Miten ihmiset lisäävät tulvien syntymistä omalla toiminnallaan?
Ihmisten toimet voimistavat tulvia huomattavasti, esimerkiksi seuraavien toimien saralla:
- purojen ja jokien oikominen, sekä kanavien rakentaminen niihin (nopeuttaa virtausta ja aiheuttaa tulvia alajuoksulle)
- jokien patoaminen (tulvat jokien yläjuoksuilla patojen yläpäässä)
- metsien hakkuut (voimistaa eroosiota ja vähentää kasvillisuutta -> vesi ei pääse imeytymään)
- metsien, soiden ja peltojen ojitukset (lisäävät virtaavan veden määrää)
- ilmastonmuutos (nouseva merenpinta, rankkasateet ja myrskyt, kasvavat keskimääräiset sademäärät…)
Mitä tulvasuojelu on, ja miten sitä voidaan toteuttaa (6)?
Tulvasuojelu tarkoittaa tulvavahinkojen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämistä. Tulvasuojelua on esimerkiksi:
- patojen rakentaminen (jos tehdään huolellisesti,se auttaa säännöstelemään vesistöjä ja pienentämään tulvahuippuja)
- rinteiden pengertäminen (lisää veden imeytymispintaa, hidastaa virtausta ja vähentää eroosiota + maanvieremiä)
- tulvavallit (suojaavat rannikkokaupunkeja ja jokilaaksoja + tulvatasankoja)
- liikalaidunnuksen ja metsähakkuiden vähentäminen (auttaa säilyttämään kasvillisuuden ja vähentmään eroosiota)
- talot kauemmas tulva-alueilta
- tekoaltaat (veden varastoiminen tulvahuippujen aikana. Tulvan laskettua vettä lasketaan hitaasti takaisin kastelukanaviin ja jokiuomiin)
