1. Mitä maantiede on? Flashcards
Mitä maantiede on?
Maantiede on poikkitieteellinen tieteenala, joka tarkoittaa, että se käyttää hyödykseen muiden tieteenalojen tarjoamaa tietoa, sekä tutkimustuloksia. Maantiede voidaan jakaa kahteen osaan; ihmis- ja luonnonmaantieteeseen. Ihmismaantiede keskittyy tarkastelemaan mailmaa ja sen ilmiöitä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Ihmismaantieteeseen liittyviä maantieteen hyödyntämiä lähitieteitä ovat esimerkiksi historiatiede, taloustiede, poliittiset tieteet, sekä yleinen tutkimus liittyen väestöön, sekä ihmisen toimintaan ja tuotoksiin -> infrastruktuuriin. Luonnonmaantieteessä tutkitaan maaperän, vesistöjen, ilmakehän ja elollisen luonnon lainalaisuuksia ihmisistä riippumattomana kokonaisuutena. Siihen kuuluvia lähitieteitä ovat esimerkiksi geologia, biologia, hydrologia ja meteorologia. Ihmis- ja luonnonmaantieteitä tutkitaan myös paljon yhdessä; esimerkiksi miten ihmisen toiminta vaikuttaa maailman toimintaan ja ympäristöön?
Maantieteessä tutkitaan lokaaleita eli paikallisia, sekä globaaleja eli maailmanlaajuisia ilmiöitä, sekä pyritään hahmottamaan isoja kokonaisuuksia. Maantieteessä pyritään löytämään ratkaisuja maailman suurille haasteille, mutta myös selittämään pieniä lokaaleja ilmiöitä ja niiden syitä. Maantieteen tärkein tehtävä on maailmankuvan rakentaminen, sekä ihmisten valaistaminen siitä, miten maapallo ja meitä ympäröivä maailma toimivat.
Mitä tekemistä medialla ja maantieteellä on toisiensa kanssa?
Mediassa saatavilla olevan tiedon määrä on nykypäivänä valtava, sillä tiedonvälitys on huomattavasti helpompaa, sekä nopeampaa. Nettiin julkaistuja uutisia, kommentteja ja argumentteja voivat kirjoittaa ketkä tahansa, joka lisää esimerkiksi runsaita eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä maailman eri aiheista. Maantieteestä on tarjolla jatkuvasti runsaat litanjat ajankohtaista uutta tietoa maailmasta, sillä maailma muuttuu koko ajan. Muutoksia tapahtuu sekä yhteiskunnan, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäröivän luonnon saralla. Tutkijat tutkivat näitä muutoksia jatkuvasti, ja kokoavat niitä tieteellisiin lehtiin ja raportteihin, joiden pohjalta esimerkiksi uutisia tuotetaan. Uutisista mieleen jää parhaiten ikävät uutiset, jonka takia ihmisten käsitys maailmasta ja eri alueiden tilanteista on hyvin jäljessä todellista maailmaa, ja vastaa premminkin 1960-luvun kehityksen vuosikymmentä. Jotta mediassa olevan maantieteellisen tiedon luotettavuutta voisi arvioida, tarvitsee hyvät maantieteelliset perustiedot. Muuten kriittinen lukeminen ja medianlukutaidon hyödyntäminen ovat lähes mahdottomia.
Mikä oli kehityksen vuosikymmen?
UNIFEC nimesi 1960-luvun kehityksen vuosikymmeneksi. Siihen aikaan maailmassa vallitsivat runsaat tuloerot eri alueiden asukkaiden välillä, ja myös valtioiden varallisuuserot olivat mittaavia. Maailman valtiot oltiin selkeästi jaettu rikkaisiin ja köyhiin. Köyhissä maissa ihmisten palkkataso oli hyvin alhainen, elinajanodote pieni, sekä esimerkiksi nälkiintyminen ja lapsikuolemat olivat hyvinkin yleisiä erityisesti Afrikassa.
Mitä on geomedia? Mihin se jaetaan?
Geomedialla tarkoitetaan maantieteellistä havaintomateriaalia, jota nimensä mukaan käytetään maantieteellisen tiedon havainnollistamisessa. Se auttaa selkiyttämään esitettävää tietoa ja tekee siitä yksinkertaisemmin ja nopeammin luettavaa.
Geomedia jaetaan neljään kategoriaan sen sisältöjen perusteella. Kaikista tuttavallisin ja vanhoillisin geomedian muoto on perinteinen geomedia. Siihen kuuluu esimerkiksi tilastot, taulukot, perinteiset kartat, infografiikka, diagrammit, sekä kaaviot.
Toinen geomedian osa-alue on audiovisuaalinen geomedia, johon kuuluu animaatiot, videot, sekä kuvat.
Kolmantena geomedian muotona on interaktiivinen geomedia. Siihen kuuluu esimerkiksi interaktiiviset animaatiot, simulaattorit, näyttelyt, paikkatietopalvelut, sekä pelit.
Viimeisin geomedian muoto on kokemuksellinen ja sosiaalinen geomedia. Siihen kuuluvat esimerkiksi sosiaalisen median sisällöt, virtuaalitodellisuus VR, lisätty todellisuus AR/MR, navigaattorit, seurantapalvelut (esim. lentojen seurannassa hyödynnettävä Flight radar), pelit ja yhteisölliset kartat.
Tärkein geomedian aineisto on kartta, sillä se esittää alueellista tietoa parhaiten laajasti eri mittakaavoissa. Karttaa pystytään myös hyödyntämään helposti erilaisia tilastotietoja esittäessä. Teemakartoissa nimittäin ollaan yhdistetty jokin tutkimuksellinen tieto ja kartta, jolloin saamme helposti ymmärrettävää ja havaintojen tekemistä palvelevaa geomediaa (esim. väestöntiheys kuvattuna kartalla eri väreissä). Karttoihin voi liittää myös useampia tilastotietoja, jolloin niiden suhdetta toisiinsa voi tarkastella. Lisäksi kartat toiivat infografiikan pohjana tai osana. Infografiikassa karttaan lisätään siiihen kuulumatonta tietoa, esimerkiksi kuvien tai tekstin muodossa (valtioiden ja maaosien vertailu Afrikkaan…)
Mitä tarkoitetaan karttaprojektiolla? Mitä erilaisia niitä on?
Karttaprojektio on asteverkon muoto, joka syntyy kun maan kaareva pinta halutaan siirtää tasolle. Karttaprojektioita on erilaisia riippuen siitä, mikä kartan osa-alue halutaan saada vastaamaan oikean maailman muodostumista parhaiten. Vaikka kartoista yritetään tehdä mahdollisimman todenmukaisia, on karttaprojektion toeuttaminen (kartan siirtäminen tasolle) virheettömäksi on mahdotonta. Ainut todenmukainen kartta on karttapallo.
Projisoinnilla tarkoitetaan erilaisten karttaprojektioiden hyödyntämistä karttojen laatimisessa, jotta virheet saataisiin minumoitua. Siinä karttapallon ympärille asetetaan jokin kappale, kuten taso, lieriö tai kartio. Kappale joko sivuaa maapalloa yhdestä kohdasta, tai leikkaa kahdesta. Leikkaus- ja sivuamiskohdissa tieto on tarkimmillaan, ja vääristymät kasvavat niistä loitonnuttaessa.
Karttaprojektio voi olla oikeakulmainen, jolloin sen kuvioiden kulmien suuruus on yhenmuotoinen todellisen maailman kulmien kanssa -> alueiden muodot ovat oikein, mutta niiden kokosuhteet ovat vääriä. Toisena vaihtoehtona on kartan tekeminen oikeapintaiseksi, jolloin aluieiden pinta-alat ovat suoraan verrannollisia maailman valtioiden ja maanosien todellisiin pinta-aloihin, mutta niiden muodot ovat vääristyneitä. Viimeisimpänä karttaprojektiona on oikeapituinen karttaprojektio, jossa kartalta päätetään etukäteen jokin kohta, esimerkiksi yksittäinen piste tai leveyspiiri, josta alueiden etäisyydet ovat oikein (kaikkien muiden alueiden välille tehdyt mittaukset ovat vääristyneitä). Karttaprojektiossa käytettävän kappaleen voi korvata myös matemaattisella mallilla, jolloin se tehdään matemaattisesti.
Niinkuin sanottu, karttaprojektiosta tulee aina jollain osa-alueella virheellinen, sillä kartta voi toteuttaa vain yhden edellämainituista ominaisuuksista.
Yleisin ja tunnetuin karttaprojektio on oikeakulmainen Mercatorin lieriöprojektio, joka on suunniteltu merenkulkijoille.
