11. Pakolaisuus ja siirtolaisuus Flashcards
Mikä on ihmisten yleisin muuttoliike?
Mitä ovat työntövoimatekijät ja vetovoimatekijät?
Ihminen on kautta aikojen muuttanut paikasa toiseen erilaisten syiden ja lähötkohtien varjolla. Kaikista yleisin muuttoliike imisten keskuudessa on kuitenkin ollut maassamuutto. Usein se ilmeee muuttona maaseudulta kaupunkeihin, tai sisämaalta rannikkoalueille.
Muuttoliikkeeseen vaikuttaa hyvin paljon työntövoimatekijät, sekä vetovoimatekijät. Työntövoimatekijät tarkoittavat sellaisia negatiivisia tai ongelmallisia piirteitä jossain alueessa, joka saa ihmisiä muuttamaan pois sieltä. Esimerkiksi palvelujen vähäisyys, työttömyys, pitkät etäisyydet tai huono palkkataso.
Vetovoimatekijät ovat niemnsä mukaisesti vastakohtia työntövoimatekijöille, eli ne tarkoittavat sellaisia alueellisia positiivisia piirteitä ja ominaisuuksia jotka houkuttelevat ihmisiä muuttamaan alueelle. Esimerkiksi korkea hyvinvointi, monipuolset palvelut, työpaikkojen saatavuus, opiskelumahdollisuudet, hyvä asumisympäristö tai perhe/sukulaiset/ystävät.
Mitä tarkoitetaan pakolaisella? -> määritelmä, pakolaisaseman saaminen, mistä minne.
Pakolainen on YK:n pakolaissopimuksen mukaan henkilö, joka on joutunut pakenemaan eli tahdotta poistumaan omalta kotialueeltaan, sillä hänellä on ollut aihetta pelätä vainojen kohteeksi joutumista. Pakolaiseksi kutustaan myös turvapaikanhakijaa, jolle on myönnetty turvapaikka jostain maasta. Virallisen pakolaisaseman siis saa, mikäli saa turvapaikan jostain maasta, tai on YK:n pakolaisjärjestön pakolaiseksi määrittämä. Arkikielessä pakolaiseksi kutsutaan ketä tahansa kotiseudultaan pakon edessä lähtenyttä henkilöä (syynä esimerkiksi uskonto, mielipide, rotu, seksuaalinen suuntautuminen). Pakolainen voi muuttaa kokonaan pois omasta kotimaastaan tai muuttaa sen sisällä toiselle alueelle. Evakoksi kutsutaan henkilöä, joka on joutunut pakenemaan kotiseudultaan, muttei ole jättänyt kotimaataan. Tällä hetkellä maailmassa on noin 70 miljoonaa pakosta kotinsa jättämään joutunutta henkilöä. Eniten kotimaansa jättäneitä pakolaisia/turvapaikanhakijoita tulee Syyriasta, Afganistanista ja Etelä-Sudanista.
Suomeen turvapaikanhakijoita tulee noin 1000 vuosittain. Eniten pakolaisia Eurooppaan tuli vuosina 2014-2015 (noin 2 milj.)
Miten turvapaikanhakijoita ja pakolaisia autetaan?
Kansainväliset sopimukset edellyttävät maita vastaanottamaan valtion rajalle saapuvia kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita. Valtion viranomaisilla on oikeus myöntää turvapaikanhakijalle väliaikainen oleskelulupa tai turvapaikka, mutta toisaalta myös palauttaa hänet lähtömaahan mikäli turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty. Palautuskielto kuitenkin kieltää turvapaikanhakijan palauttamisen maahan/alueelle, jossa hänen vapaus tai henki on uhattuna.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR auttaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita perustamalla pakolaisleirejä, joissa kotialueeltaan paenneet saavat ruokaa, terveydenhuoltoa ja majoituksen. UNHCR neuvottelee turvallisten maiden kanssa, mikäli he olisivat valmiita ottamaan kiintiöpakolaisia maahansa (kiintiöpakolainen: pakolaisaseman saanut henkilö, joka saa turvapaikan vastaanottavan maa vuosittaisesta kiintiöstä).
Mitä siirtolaisuus on? Kerro Suomen muuttoliikkeistä.
Siirtolaisuus tarkoittaa vapaaehtoista muuttoliikettä eri valtioiden välillä. Siirtolaisuudesta käytetään myös nimitystä maahanmuuttaja.
Ensimmäinen suurin suomalaisten muuttoliike sijoittuu historiassa 1800-1900-luvuille, jolloin Suomalaisia muutti Yhdysvaltoihin noin 370 000. Suurin osa suomalaisista muutti Suurten järvien alueelle. Osa kotiutui maahan lopullisesti, mutta osa palasi myöhemmin takaisin Suomeen paluumuuttajana.
Toinen suuri muuttoliike sijoittuu 1960-1970-luvuille, jolloin 200 000 suomalaista muutti Ruotsiin töiden perässä. Suomessa suuret ikäluokat olvat tällöin työikäisiä, eikä Suomen maalla ollut tarjota kaikille heille tarpeeksi työpaikkoja.
Tällä hetkellä ulkosuomalaisia on noin 1,6 miljoonaa, joista suurin osa asuukin nimenomaisesti Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
Suomessa on tällä hetkellä noin 400 00 maahanmuuttajaa, joista hieman yli puolella on Suomen kansalaisuus. Osa maahanmuuttajista on suomalaisia paluumuuttajia.
Suomi on osa Schengen-aluetta, joka tekee Euroopan sisäisestä muutosta huomattavasti helpompaa.
Mitä ovat ympäristösiirtolaiset? Entä ilmastosiirtolaiset?
Ympäristösiirtolaiset ovat siirtolaisia, jotka ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa jonkin elämäänsä tai elinoloja vaarantavan ympäristöhaitan vuoksi. Usein ympäristösiirtolaisista käytetään myös nimitystä ympäristöpakolaiset, mutta heillä ei ole virallista YK:n pakolaisjärjestön myöntämää/määrittelemää pakolaisasemaa, sillä he eivät olleet kotiseudullaan vainoilla uhattuina (lisääntyy väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena).
Ilmastosiirtolaiset ovat sellaisia ympäristösiirtolaisia, jotka ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa voimistunesta ilmastonmuutoksista johtuneista seurauksista. Esimerkiksi kuivuus, tulvat ja merenpinnan nousu on aiheuttanut merkittäviä muutoksia ympäristölle monilla puolilla maapalloa. Tällöin jokaiselle ei riitä resursseja asua enää kotiseudullaan.
Saharan eteläpuoleisessa Afrikasta odotetaan paljon ilmastosiirtolaisia tulevaisuudessa, sillä suuren väestönkasvun ja korkeiden hedelmällisyyslukujen lisäksi, ilmastonmuutoksen seurauksena alueelle kohdistuu paljon ympäristövaiktuuksia.
Keitä vierastyöläiset ja kausityöntekijät ovat? Missä ja miksi?
Rikkaiden länsimaiden elintason noustua viimeisten vuosien aikana
monilla alueilla, omaa työvoimaa ei enää riitä huonosti palkattujen työtehtävien tai ammattien toteuttamiseen. Vierastyöläiset ovat tilapäistä työtä jossain muualla kuin kotimaassaan/kotiseudullaan tekevä henkilö. Kausityöntekijä on vireastyöläinen, jonka työ ajoittuu jaksoittaisesti erilaisten kausien, esimerkiksi talven tai satokauden mukaan.
Suomessa kausityöntekijöitä toimii esimerkiksi marjojen ja herneiden poiminnassa, sekä hiihto- ja laskettelukeskuksissa.
Lisäksi suurin osa Suomen maataloustöistä tehdään vierastyövoimalla, ja monet muutkin maat ottavat mielellään vierastyöläisiä maahansa tekemään töitä. Ongelmana on, että monissa maissa vierastyöläisten asema on maan omia kansalaisia huomattavasti huonompi ja heille maksetaan vain vähän palkkaa. Toisaalta monelle edes työpaikan saaminen on tärkeää, sillä varsinkin kehittyvistä maista lähtevät vierastyöläiset lähettävät usein osan tuloistaan kotimaahansa. Vierastyöläiste tulot ovatkin merkittävä osa joidenkin kehittyvien maiden kansantaloutta. Joissain maissa vierastyöläisiin ei suhtauduta kovin avosydämisesti, vaan heidän tuloa maahan rajoitetaan voimakkaasti.
