4 - Haasteena ilmastonmuutos Flashcards
Mitä tarkoitetaan biodiversiteetillä ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa siihen?
Biodiversiteetti tarkoittaa biologista monimuotoisuutta, johon kuuluu yksilön, lajien ja niiden elinympäristöjen monimuotoisuus ja vaihtelu. Biodiversiteetti ilmenee kolmella tasolla: ekosysteemien monimuotoisuus, lajien runsaslukuisuus ja lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus.
Ilmastonmuutos köyhdyttää biodiversiteettiä. Se on seurausta luonnollisissa elinympäristöissä tapahtuvista muutoksista. Esimerkiksi kohoava lämpötila, lisääntyneet sateet (sään ääri-ilmiöt), sekä maankäytön muutokset vaikuttavat biodiversiteetin köyhtymiseen. Nopeat säätilan muutokset uhkaavat ekosysteemien lajistoa ja muuttuva ilmasto saattaa kadottaa kokonaisia elinympäristöjä (esimerkiksi arktinen alue).
Paljonko ilmaston ennustetaan lämpenevän, ja mitä seurauksia tulee liian korkeasta lämpötilasta?
Ilmasto lämpenee seuraavan sadan vuoden aikana 1-5 celciusastetta. Eri ilmastomalleissa ja -tilastoissa on hyvin suuria eroja, mutta 2-3 asteen muutos on hyvin todennäköinen ja odotettavissa oleva muutos, mikäli kasvihuonekaasujen runsasta tuottoa ei saada loppumaanvälittömästi. Muutokset eivät nimittäin ole nopeita, vaan ilmasto jatkaa lämpenemistään vielä kymmeniä vuosia, vaikka kaikki kasvihuonekaasujen tuotannot lopetetaisiin. Tehtävän muutoksen suuruudesta kertoo hyvin se, että edes vuoden 2020 covid-19 pandemian aikana ilmakehästä lähteneet 2 miljardia tonnia hiilidioksidia, eivät riittäisi jättämään keskilämpötilan nousua tavoiteltuun 1,5 celciukseen.
Ilmaston lämpeneminen on ilmastonmuutoksen ydinongelma, joten se vaikuttaa oikeastaan kaikkeen siihen, mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta joudumme kokemaan. Se on yhteyksissä kaikkeen; merenpinnan nousuun, tulviin, sään ääri-ilmiöihin… Nyt keskitymme kuitenkin konkreettisesti pelkään lämpötilan nousuun ja sen aiheuttamiin haittoihin, emmekä siihen, mitä ongelmia lämpötilan noususta saadaan johdettua.
Liian kuuman lämpötilan seurauksena monista maailman alueista tulee elinkelvottomia. Varsinkin päiväntasaajan alueen kuivien ja kuumien alueiden lämpötilat nousevat elämälle sietämättömiksi. Tämä lisää esimerkiksi ilmastopakolaisuutta. Ilmaston lämpeneminen tekee viljelystä huomattavasti haastavampaa, sillä ilmaston lämpenemisen lisäämä kuivuus ei anna viljoille, kasveille tai edes eläimille niiden tarvitsemia resursseja elämän ylläpitämiseksi. Sen vaikutuksesta monia kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Lisäksi trooppisia tauteja tulee leviämään ja sään ääri-ilmiöt, kuten sateet ja tulvat lisääntyvät.
Mitä valtamerille tapahtuu ilmastonmuutoksen vaikutuksesta? Mitä siitä seuraa?
Valtamerissä merenpinnat nousevat ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen, sekä jäätiköiden sulamisen vaiktuksesta. Arvioitu nousu vuoteen 2100 mennessä on 28-110cm, ja sadan vuoden sisällä luku saattaa yltää jopa useisiin metreihin. Tällä hetkellä olemme ennustukseen nähden hieman jäljessä - joka on tietysti tässä tapauksessa loistava asia - merenpinnan noustessa noin 3,2mm per vuosi.
Merenpinnan nouseminen uhkaa eniten saarivaltioita, maiden rannikkoalueita (sekä niillä sijaitsevia miljoonakaupunkeja), sekä atollisaaria tulvilla, myrskyllä ja jopa veden alle peittoutumisella. Tämä lisää jälleen ilmastopakolaisuutta ja suurissa rannikkokaupungeissa saattaa aiheuttaa suuria taloudellisia haittoja, infrastruktuurin tuhoja, rakennuksien vahingoittumista, sekä tietysti ihmisten vaaraantumista.
Mitä alueita ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt uhkaavat eniten?
Ilmastonmuutos on globaali haaste, ja sen vaikutukset ovat kauaskantoiset. Varmasti jokaisessa maassa näkyy kriittisiä muutoksia, sekä kammostuttavia tulevaisuuden ennustuksia, mutta ilmastonmuutoksella on tietyt paikat maapallolla, joihin se puree sään ääri-ilmiöillään voimakkaimmin.
Näihin alueisiin kuuluvat saarivaltiot (veden alle peittoutuminen, myrskyt, tulvat), päiväntasaajan alue (salamatulvat, liiallinen lämpötilan nousu, mahdoton viljeleminen, kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoon kuoleminen, asuinkelvottomuus), sekä ainutlaatuisia ekosysteemejä, esimerkiksi koralliriuttoja (meren suolojen haitat korallieläimille) ja jäätiköitä (sulaminen). Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset kantautuvat monsuunisateiden alueille, rannikkoalueille, sekä suurien jokien läheisyydessä oleville suurkaupungeille.
Ilmastonmuutos on globaali haaste -> mitä keinoja sen estämiseksi, yhteiset toimet?
Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka tarkoittaa, ettei se koske ainoastaan tiettyjä alueita maailmassa, vaan on maailmanlaajuinen ongelma. Siispä se tarvitsee myöskin maailmanlaajuisia ratkaisuja, sekä yhteistä linjaa ja yhteistyötä eri valtioiden välillä.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on hyvin hidasta. Merkittävin ja nopein tapa sen torjumiselle, olisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja suosia uusimpia energiantuottotapoja, jotka pohjautuvat uusiutuviin energialähteisiin. Eniten fossiilisia polttoaineita aiheutuu sähkön- sekä lämmöntuotannosta, toisiksi eniten liikenteestä ja kolmanneksi eniten rakennusteollisuudesta, asuintaloista jne.
Kaikkien toimien eten tulisi tehdä yhteisiä, koko maailmaa koskevia tavoitteita, jotta saisimme aikaan muutosta. Pienet arkipäiviäiset teot ovat hyvin tärkeitä, vaikka ne suuressa maailmassamme saattaakin ajoittain tuntua mitättömiltä. Tarvitsemme kuitenkin niiden rinnalle yhteisiä linjoja, jotka kaikki maat ja alueet ratifioivat.
YK järjestää vuosittain ilmastokokouksia, joissa sovitaan yhteisistä päästötavoitteista. Ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälisesti päästöjä vähentävä sopimus oli vuoden 1997 Kioton sopimus. Sen tarkoituksena oli vähentää/rajoittaa teollisuusmaiden kasvihuonekaasujen tuotantoa velvoitteiden mukaisesti. Toiseksi merkittävin ilmastosopimus oli vuoden 2015 Pariisin sopimus, jossa sitouduttiin rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 asteen, ylärajana 1,5 astetta. Sopimus oli merkittävä, sillä kaksi maailman suurinta kasvihuonekaasujen vapauttajaa - USA ja Kiina - ratifioivat myös sopimuksen.
Ilmastosopimuksia pidetään epäreiluina kehittyvien maiden kannalta, sillä nykyiset rikkaat maat ovat saaneet rauhassa vaurastua käyttämällä halpoja fossiilisia polttoaineita. Siispä ilman länsimaiden tukea, kehittyvien maiden ei ole inhimillistä olettaa pystyvän noudattamaan yhteisiä sopimuksia.
Mitä ilmastonmuutoksen eteen voidaan tehdä pienemmissä piireissä (kunnat+kaupungit, yksilön taso)?
Kuntien ja kaupunkien tulee olla huolellisia aluesuunnittelun ja kaavoituksen saralla, sillä niiden varaan joutuu seuraavien vuosikymmenien ekologisten kulkutapojen mahdollisuudet. Esimerkiksi kaupan sijoittaminen asuinrakennuksista 15km päähän ilman järkeviä julkisia kulkuvälineitä, ei ekologista kulkutapaa ole edes tarjolla. Henkilöautojen käyttöä tulisi saada vähennettyä huomattavasti, johon kunnat ja kaupungit voivatkin vaikuttaa nimenomaan tarjoamalla lyhyitä liikuntaan soveltuvia etäisyyksiä, tai edes vähintään hyvät julkiset kulkuneuvot suosituimmille reiteille.
Lisäksi paljon fossiilisia kasvihuonekaasuja ilmaan päästävä rakennusteollisuus tulisi hoitaa järkevästi siten, että asutusten vaatimat rakennustoimet tehtäisiin tehokkaasti - sekä ajansäästöllisesti, että ympäristö huomioiden.
Yksilö ei voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen radikaalilla tasolla, sillä yksi kunta, kaupunki tai edes valtio ei pysty sitä tekemään. Isot muutokset syntyvät kuitenkin pienistä teoista, joten jokaisen olisi hyvä kiinnittää huomiota omaan toimintaansa ilmaston näkökulmaa ajatellen. Tärkein yksilön tavoiteltava asia, on oman hiilijalanjäljen pienentäminen. Hiilijalanjälki tarkoittaa henkilön käyttämistä tuotteista ja palveluista koituvia kasvihuonekaasujen päästöä. Omaan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa kulkemalla mahdollisimman paljon lihasvoimalla tai julkisilla kulkuvälineillä, säästämällä sähköä kotitalouksissa, vähentämällä matkustamista esimerkiksi lentokoneella, hyödyntämällä uusiutuvia energianlähteitä jopa omassa kodissaa, suosimalla ympäristöystävällisiä lämmityskeinoja, syömällä ilmastoystävällisemmin (kasvispainotteista ruokaa), säästämällä vettä… Lista näistä yksilön keinoista toimia ilmastonmuutoksen hyväksi on loputon. Siispä jokaisella meillä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että maapallomme jää elinkelpoiseksi tuleviakin sukupolvia ajatellen.
Mitä ovat hiilinielut?
Hiilinielu on ekosysteemi, jossa hiiltä sitoutuu aineeseen esimerkiksi enemmmän, kuin se vapauttaa sitä ilmaan.
Yksi esimerkki hiilinielusta on metsät. Puiden kasvaessa, ilman hiilidioksidia sitoutuu niihin yhteyttämisreaktiossa eli fotosynteesissä. Varsinkin nuoret ja trooppiset metsät sitovat runsaat määrät hiilidioksidia, sillä kasvassaan puut sitovat tehokkaasti hiilidiksidia. Näin hiilidioksidi poistuu hetkeksi hiilen kietrokulusta. Vanhoissa metsissä toisaalta vapautuu hiilidioksidia hajoamisprosessin aikana takaisin kiertokulkuun. Jotain fyystä rakentaessa (esimerkiksi taloja), sitovat ne hiiltä jopa vielä vuosisatojen ajan, vaikkakin vähemmän kuin metsän puut.
Toinen esimerkki hiilinielusta on meret. Meriin sitoutuu noin neäljännes kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Meriin imeytynyt epäorgaaninen hiili sitoutuu magnesiumin ja kalsiumin kanssa suoloiksi ja sedimentoituu valtameren pohjan sedimentteihin. Meri toimii siis hiilen välivarastona. Ainoa haitta tässä on meriveden happamoituminen, josta on haittaa esimerkiksi korallieläimille.
Kerro ilmastonmuutokseen varautumisesta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin täytyy osata sopeutua, mutta toisaalta myös varautua. Monissa maissa ollaankin varauduttu esimerkiksi tulviin, sekä kasvitautien ja eläinlajien leviämiseen. Toisaalta kaikista suurimmat vaikutukset ilmastonmuutoksella on vasta kehittyviin maihin, joilla ei ole taloudellisia reursseja joilla he pystyisivät varautumaan ilmastonmuutokseen.
Suomessa ilmastonmuutokseen ollaan varauduttu muun muassa rajoittamalla rannikkoalueille rakentamista, jolla varaudutaan mahdolliseen merenpinnan nousuun, sekä merivesitulviin, joita vaihtelevat ilmanpaineet ja voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen ollaan varauduttu rakentamalla kaukolämmön rinnalle ns. kaukokylmää, jotta asuntojen viilentäminen olisi mahdollista. Kaukojäähdytys on viilennyskeinona myöskin päästötön, joten se on erinomainen vaihtoehto myöskin torjumaan ilmastonmuutosta (vrt. tuuletuslaitteiden vaatima sähkö).
