Valistus Flashcards
Aikakauteen liittyviä keskeisiä vuosilukuja
-1680-luku; John Locke kirjoittaa kuuluisimmat teoksensa, pohja valistukselle syntyy
-1700-luku: valistuksen vuosisata; itsevaltiuden ja kirkon vallan vastustaminen, barokki vaihtuu rokokooksi: mahtailusta keimailuun
-1776: Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus
-1789: Ranskan vallankumous
-1799: Napoleonin valtaannousu päättää kaoottisen ja verisen vallankumousajan
Mitkä tekijät olivat valistuksen synnyn taustalla?
-1600-luvulla järjen käyttö tieteissä oli lisääntynyt luonnontieteen kehityksen myötä, valistusfilosofit alkoivat käyttää järkeä pohtiessaan, miten yhteiskuntaa voisi kehittää
-1600-luvulla porvaristo ja talonpojat olivat yhä tyytymättömämpiä itsevaltiuteen, sotiin ja hovin menoihin, koska kulut jäivät heidän maksettavakseen.
-Kirjanpainotaito lisäsi tiedon leviämistä. Lehdistö syntyi 1600-luvulla ja lukeminen yleistyi sivistyneistön keskuudessa.
-Uskonnon asema määräävänä auktoriteettina oli heikentynyt reformaation vaikutuksesta sekä koulutuksen irrottautuessa kirkon vaikutuksesta
-Vaikka valistus oli hyvin hajanainen aatesuunta, voidaan joitakin pääpiirteitä erottaa. Auktoriteetteja, kuten hallitsijoita ja kirkkoa arvosteltiin ja järjen käyttä korostettiin-
Ketkä olivat kuuluisimmat valistusfilosofit, ja mitkä olivat heidän keskeisimmät ajatuksensa?
Englantilainen John Locke (1632-1704)
-Hän esitti ajatuksen, että ihmiset ovat luonnostaan tasa-arvoisia. Jokaisella ihmisellä on niin sanotut luonnolliset oikeudet, kuten hengen, vapauden ja omaisuuden turva.
-Ihmiset luovuttivat nämä oikeudet esivallalle, usein käytännössä hallitsijalle, jonka on huolehdittava kansalaisten perusoikeuksista, Jos hän ei niin tee, voidaan hänet vaihtaa
Ranskalainen paroni de Montesquieu (1689-1755)
-Hän esitti vallan kolmijako-opin, jonka mukaan lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on annettava eri valtioelimien käsiin.
-Tällä opilla Montesquieu vastusti itsevaltiutta. Ajatusta vallan kolmijaosta toteutetaan useimmissa läntisissä demokratioissa
Ranskalainen Voltaire (1694-1778)
-Hän kannatti niin sanottua valistunutta itsevaltiutta. Hänen mielestään itsevaltius oli tehokkain hallintotapa, mutta itsevaltiaan piti toimia kansan parhaaksi ja inhimillisesti
-Käytännössä tämä tarkoitti monissa Euroopan maissa esimerkiksi kuolemanrangaistuksen poistamista. Voltaire oli erittäin teräväkielinen ja pureva kirjoittaja, joka hyökkäsi erityisesti katolista kirkkoa vastaan.
Ranskalainen Jean-Jacques Rousseau (1712-1778)
-Hän esitti osittain samanlaisia ajatuksia, kuin Locke. Rousseau uskoi, että suurimmat valtaoikeudet on kansalla, joka voisi sopia asioista
-Kansan yleinen mielipide, eli “yleistahto “ voi ohjata yhteiskuntaa
-Rousseau oli myös yksinvallan vastustaja, koska hänen mielestään hallitseminen piri perustaa yhteistahtoon. Rousseau uskoi antiikin aikaiseen suoraan demokratiaan.
-Hän uskoi ihmisten olleen alun perin hyviä, mutta sivistys oli tuhonnut luonnonmukaisesti eläneen ihmisen-
Miten valistuksen ajatuksia sovellettiin 1700-luvulla?
-Valistuksen ajatuksia sovellettiin käytäntöön Pohjois-Amerikassa, jossa siirtokuntalaiset ryhtyivät vastustamaan brittejä
-Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (1776) esikuvana oli ihmisten vapaus ja tasa-arvoisuus, joita valistusfilosofit olivat korostaneet. Locken ajatus, että kaikki ovat syntyneet vapaina, tuli mukaan yhdysvaltalaisten perusoikeuksiin, se ei tosin koskenut orjia tai alkuperäiskansoja.
-Ranskan vallankumous (1789) oli toinen tärkeä valistuksen ajatusten seuraus. Kun Ranskan kuningas oli säädyt kokoon kutsumalla yrittänyt määrätä lisää veroja, kaappasi porvarisääty vallan ja julistautui kansalliskokoukseksi, joka poisti aateliston ja papiston erikoisoikeudet. Kansalliskokous julisti ihmisoikeuksien julistuksen, jonka mukaan ihmiset ovat syntyneet vapaina ja tasa-arvoina.
-Valistus korosti järkeä ja hyötyä. Tämä ilmeni Suomessa 1700-luvulla niin sanottuna hyödyn aikana.
Miten valistus on vaikuttanut länsimaihin?
- Valistus edisti sääty-yhteiskunnan hajoamista ja uudistusten alkamista
-Alkoi julkinen keskustelu.
-Kuuliaisista alamaisista tuli aktiivisia kansalaisia
-Valistus edesauttoi demokratian kehitystä - siihen kuuluu, että asioista sovitaan: yksi ei määrää ja yksinvaltiaita arvostellaan
-Parlamentarismi syntyi: hallitsijan vallan rajoittaminen lailla
-Vapautta ja järkeä arvostetaan ja korostetaan, mikä ilmeni 1800-luvulla koulutuksen ja tieteen kehityksenä
-Valistuksen saavutukset näkyivät vasta seuraavalla vuosisadalla, jolloin liberalismi korosti vapautta ja yksilön oikeuksia
Millaista oli rokokootaide, ja miten se ilmeni?
-Taidesuunta näkyi parhaiten sisustustaiteessa ja vaatetuksesta.
-Rokokoo oli barokin tavoin hovimuotia
-Rokokoossa mahtailu muuttui keimailuksi
-Tyyli oli keveää, ja siinä käytettiin vaaleita ja hempeitä värejä. Huonekalut muuttuivat sirommiksi ja peruukit pienemmiksi kuin barokkityylissä
-Rokokootaiteessa luontoaiheet tulivat suosituksi
-Koristelussa käytettiin kevyitä kasviornamentteja ja epäsymmetrisiä kuvioita. Kiinan ihailu kuului rokokootaiteeseen, esimerkiksi posliiniesineet ja teenjuonti olivat suosittuja
-Rokokoon herkkä ja aistillinen taide oli ristiriidassa valistuksen järjen korostamisen kanssa
kolmas sääty
aatelistoon ja papistoon kuulumattomat ihmiset; julistautui kansalliskokoukseksi Ranskan vallankumouksen aikana 1789
vallan kolmijako
valistusfilosofi Montesquieun kehittämä ajatus siitä, että lainsäädäntö-, toimeenpano - ja tuomiovallan tulisi olla jaettu kolmelle eri valtioelimelle
yhteiskuntasopimus
vanha valtion perustamiseen liittyvä käsite, jonka mukaan valtion johtajat ovat saaneet valtansa kansalta “sopimuksella”
Mitä tarkoitetaan väitteellä, että “Ranskan vallankumous söi omat lapsensa?”
-Vallanpitäjien vaihdosta huolimatta monet yhteiskunnan epäkohdat säilyivät ennallaan. Lisäksi itsevalt
Ihmisoikeuksien julistus (1789)
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen
Ranskan vallankumous (1789-1799)
Syitä vallankumoukseen:
-Valtio oli velkaantunut lukuisissa sodissa
-Menot olivat 20 prosenttia tuloja suuremmat
-Kolmatta säätyä verotettiin ankarasti menojen kattamiseksi
-Kolmas sääty nousi valtaapitäviä vastaan, tyytymättömyys vallitsevia olosuhteita kohtaan, vastustus absolutismia ja säätyjä kohtaan, katovuodet
-Yhdysvaltojen vallankumous inspiroi epäoikeudenmukaisuuden vastustamista
Valtiopäivät (1789)
-Ludvig XVI kutsui koolle säätyvaltiopäivät ratkaistakseen velkakriisin, tuloksena verotuksen kiristys, kolmas sääty kärsi eniten
-Kolmas sääty ei suostunut verojen kiristykseen ja julistautui yksinään KANSALLISKOKOUKSEKSI
Bastiljin valtaus (14.7, nykyään Ranskan kansallispäivä)
-Bastiljin valtiovankila symboloi kuninkaan valtaa, kansa valtasi sen, vapautti vangit ja tuhosi vankilan
-1789 IHMISOIKEUKSIEN JULISTUS, kansalliskokous hyväksyy ihmisoikeusjulistuksen, jossa määrätään vallankumouksen periaatteet: vapaus, veljeys, tasa-arvo.
Pidetään demokratiaan kuuluvien kansalaisoikeuksien esikuvana.
Kansalliskokouksen toiminta
-Kansalliskokous alkoi tehdä uudistuksia tavoitteena vallankumouksen toteutuminen
-“Suuren pelon” lakkautetaan feodalismi ja kaikki säätyjen etuoikeudet
-Ensimmäinen perustuslaki määrätään ja hyväksytään 1791
-Kansankokous julistaa Ranskan tasavallaksi 1792
Terrorin aika (vallankumouksen verisin vaihe)
Ranskan vallankumouksen seuraukset
-Vallankumouksen katsotaan päättyneen 1799, kun Napoleon Bonaparte otti vallan ja teki itsestään ensimmäisen konsulin ja myöhemmin keisarin
-Vallankumouksen tarkoituksena oli päästä eroon yksinvaltiudesta, mutta lopussa oltiin taas yhden henkilön alaisuudessa – Valtiomuoto oli kuitenkin perustuslaillinen monarkia
-Kirkon ja aateliston valtaoikeudet heikkenivät
-Vallankumouksen aatteet levisivät muuallekin Eurooppaan, mutta paljon myöhemmin ne toimivat pohjana nykyaikaiselle demokratialle
-Ihmisoikeuksien julistus
