Naisten aseman kehitys Flashcards
Keräilijä-metsästäjä yhteisöissä
Keräilijä-metsästäjäyhteisöissä naisen asema oli ilmeisen tasa-arvoinen, koska naisten harjoittama keräily oli tärkeä osa ravinnonhankintaa. Naisen asema heikkeni maanviljelyn vakiinnuttua pääelinkeinoksi. Syntyi varallisuutta, joka periytyi suvussa. Tämän vuoksi tuli tarve valvoa ja rajoittaa naisen elämää, jotta omaisuus ei periytyisi suvun ulkopuolelle
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikassa nainen oli alistettu. Filosofi Aristoteleen mukaan sukupuoli ratkaisee ihmisen sosiaalisen ja poliittisen arvon. Mies hallitsee ja nainen palvelee. Aristoteleen mukaan nainen ei pysty ajattelemaan rationaalisesti, minkä vuoksi hänet on tuomittu alistettuun asemaan. Esimerkiksi politiikka oli tarkoitettu vain miehille. Naisen elämänpiiriksi tuli kotitalous eli oikos. Nainen huolehtikin pääosin perheen taloudesta eli ekonomiasta. Ateenalainen kirjailija ja poliitikko kirjoitti: Rakastajattaria pidämme huvin vuoksi, orjattaria päivittäisen huoltomme vuoksi, mutta vaimoja synnyttämään laillisia lapsia ja johtamaan uskollisesti talonpitoamme.
Antiikin Rooma
Antiikin Roomassa naisen asema oli parempi kuin Kreikassa. Nainen hallitsi omaisuuttaan, hänellä oli perintöoikeus ja mahdollisuus testamentata omaisuuttaan. Miehen ja vaimon suhde oli yleensä harmoninen, sillä molemmilla puolisoilla oli oikeus avioeroon ja oikeus mennä uudestaan naimisiin. Naiset olivatkin varsin itsenäisiä, vaikka poliittisia oikeuksia heillä ei Roomassakaan ollut.
Keskiaika
Keskiajalla yhteiskunta jakautui säätyihin, joilla oli omat tehtävänsä. Hierarkiasuhteiden merkitys näkyi perheessä. Vaimon tuli totella miestään ja lasten vanhempiaan. Vaimo taas käytti valtaansa palvelijoihin, mutta ylempienkin luokkien miehiin naisilla oli vaikutusvaltaa vaimon ja rakastajattaren rooleissa.
Miesten johtavaa roolia suhteessa naiseen selitettiin sillä, että Jumala oli luonut ensin Aatamin ja vasta sitten Eevan. Keskiajalla Aristoteleen naiskäsitys jäi vallalle. Naista kuvattiin hauraaksi, epätäydelliseksi, intohimoiseksi, irrationaaliseksi ja emotionaaliseksi. Koska nainen oli “heikko”, tuli hänen aina olla jonkinmoisessa valvonnassa. Naisen kolme tärkeää roolia keskiajalla olivat neitsyys, vaimona oleminen ja leskeys. Luostareiden nunnia arvostettiin, ja siellä nainen saattoi saada myös koulutusta.
Uusi aika
Myös uuden ajan filosofit ja teologit pitivät naista fyysisesti miestä heikompana, älyllisesti vähälahjaisempana ja huonompana kontrolloimaan tunteitaan. Torquato Tasson (1544-1595) mukaan naisen rooli vaimona oli seuraava:
Nouse varhain
Palvele Jumalaa hartaasti
Sitten mene ahkerana töihisi
Syö ruokasi ilolla
Mene petiin riemulla
Naisen tehtävä oli kotitaloudesta ja vieraista huolehtiminen sekä lasten hoivaaminen ja opettaminen. Yhteiskunnassa perinteisesti miehille kuuluvia tehtäviä nainen hoiti miehen poissaollessa tai leskeksi jäätyään. Säätyläistytöille opetettiin lukemista ja kirjoittamista ja jopa vieraita kieliä.
Valistus (1700-luku)
Osa 1700-luvun valistusajattelijoista ajoi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vastusti järjestettyjä avioliittoja. Todellisuudessa he eivöt saaneet aikaan parannuksia. Toisaalta naiset olivat 1700-luvulla monessa mielessä vapaampia yhteiskunnallisesti kuin aikaisemmilla vuosisadoilla. Muutamat porvarinaiset pitivät salonkeja, joihin he kutsuivat aikakautensa ajattelijoita keskustelemaan.
Teollistuminen (1800-luku)
1800-luvulla naisen asema oli ristiriitainen. Vuosisadan alkupuolella porvarilliset naiset alistettiin tiukemmin miehen holhouksen alaiseksi Porvarinaisten tehtävä oli 1800-luvulla huolehtia kodista, ohjata palvelijoita ja huolehtia perheen lasten kasvatuksesta. Toisaalta naisen asema alkoi parantua teollistumisen myötä. Työväestön naiset olivat aina joutuneet tekemään töitä, mutta vähitellen kaupunkiyhteiskuntaan syntyi ammatteja, jotka sopivat keskiluokankin naisille. Naiset toimivat opettajina, sairaanhoitajina ja konttoritöissä.
