Ihmiset liikenteessä Flashcards
Keräily-ja pyyntikulttuuri, Korkeakulttuurit, Antiikki
Keräily-ja pyyntikulttuurissa ihmiset olivat alituisessa liikkeessä. Kaupankäynti eri alueiden välillä alkoi, kun pysyvä asutus ja ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät. Pääosin kauppaa käytiin jokia pitkin. Antiikin Kreikan vuoristoisuus vaikeutti liikkumista maitse, sen vuoksi Välimeri olikin liikkumisen kannalta välttämätön. Viljelymaan puute ja kaupankäynti saivat kreikkalaiset perustamaan siirtokuntia Väli-ja Mustanmeren ympäristöön. Antiikin Roomassa hyvä tieverkosto oli merenkulun kannalta keskeinen, koska kauppatavarat kuljetettiin teitä pitkin satamista sisämaahan ja päinvastoin. Tieverkosto oli myös sotilaallisesti tärkeä. sillä se auttoi keskittämään joukkoja levottomille alueille.
Keskiaika
Keskiajalla ihmiset liikkuivat vähän. Kartanotalous sitoi ihmiset maahan, ja talonpojat olivat turpeeseen sidottuja eli heillä ei ollut muutto-oikeutta isäntiensä alaisuudesta. Ihmisten elämä keskittyi oman kylän tapahtumiin. Tietämys Euroopasta saatikka muista kulttuureista oli vähäistä. Keskiajan jälkipuoliskolla pyhiinvaellukset ja oppineiden matkat yliopistoihin koskettivat vain harvoja. Toisaalta kaupankäynnin ja rahatalouden elpyminen merkitsi kaupunkien uudelleen kehittymistä. Kaupungit syntyivät vesireittien äärelle ja keskiajan lopulla kaupankäynti tapahtuikin pääosin jokia pitkin. Kaupan painopistealueet Euroopassa olivat vesien äärellä: Pohjois-Italian rannikkokaupungit, Flanderin alue Pohjanmeren rannikolla ja Hansa liitto Itämeren piirissä.
Uuden ajan murroksessa (Löytöretket)
Tietoisuus idän ylellisyystuotteista ja kaukokaupan vaikeudet saivat eurooppalaiset etsimään meritietä Intiaan 1400-luvun lopulla. Valtameripurjehdusten myötä kaupan painopiste siirtyi Euroopan rannikolle ja Välimeri kaupan keskusalueena alkoi jäädä syrjään.
Löytöretkien myötä Eurooppalaisten tietoisuus muista kulttuureista lisääntyi. Uudisasukkaita lähti lähti Amerikkaan ja Afrikasta kuljetettiin orjia Amerikkaan. Tavallisen talonpojan liikkumista parantaneet laivat ja uudet merireitit eivät paljoa vaikuttaneet. 1600-luvulla vielä harvoilla oli mahdollisuus matkustaa maan rajojen ulkopuolelle, saati lähteä toiselle puolelle maapalloa.
Teollistuminen
Varsinainen liikkumisen vallankumous tapahtui teollistumisen myötä. Rautatien kehittyminen loi edellytykset liikkua maan sisällä maalta kaupunkiin työn perässä. Höyrylaiva puolestaan mahdollisti matkustamisen muille mantereille, erityisesti Amerikkaan. Liikkuminen nopeutui ja matkustaminen halpeni, ja näin pienituloisetkin ihmiset saattoivat säästää rahaa juna-tai laivalippuun. Yläluokkaan kuuluvat matkustivat kalliimmissa luokissa ja tavallinen köyhä osti makuupaikan halvemmista alakynnen hyteistä. Myös tuotteet halpenivat kun niiden kuljettaminen nopeutui ja kuljetuskustannukset laskivat. Höyrylaivojen ja rautateiden myötä siirtolaisuus Euroopasta muualle voimistui.
Siirtolaisia lähti enimmäkseen Amerikkaan, mutta myös Australiaan, syinä olivat mm. kurjat työolot, väkiluvun kasvu kaupungeissa sekä matkalippujen halpeneminen.
