Itsenäisen Suomen historia Flashcards
Suomi osana Venäjän valtakuntaa, Aikakauteen liittyviä keskeisiä vuosilukuja
-1808-09: Suomen sota, Suomi Ruotsilta Venäjälle; autonomian aika alkaa
-1812: Helsingistä pääkaupunki, Vanha Suomi liitetään Suomeen
1820-luku; ns. Turun romantiikan aika
1828: Yliopisto Turusta Helsinkiin
1830-luku: ns. Helsingin romantiikan aika (Lauantai-seura, SKS)
1850: sensuuriasetus, taustalla “Euroopan hullun vuoden” tapahtumat
1855: Aleksanteri II valtaan, uudistukset alkavat
1860-luku: teollistuminen, maatalouden muutos ja yhteiskunnallinen kehitys
1860: Markka käyttöön – Talous kasvaa
1862: ensimmäinen rautatieyhteys Helsingin ja Hämeenlinnan välille
1863: valtiopäivät koolle ensimmäisen kerran 1809 jälkeen, kielimanifesti: suomi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle 20 vuodessa, kielitaistelu alkaa
1866-1868: viimeiset nälkävuodet, 10% väestöstä kuolee
1800-luvun loppu: Suomen taiteen kultakausi alkaa, Suomen ensimmäinen työväenpuolue perustetaan
Miksi 1800-luvun alkupuolta voi Suomessa luonnehtia taantumuksen ajaksi?
-Porvoon valtiopäivien jälkeen Venäjä suhtautui kielteisesti uudistuksiin. Taustalla oli Venäjän halu pitää olot muuttumattomina. Wienin kongressin konservatiivinen henki heijastui näin myös Suomeen. Esimerkiksi Porvoon valtiopäiviä ei kutsuttu Porvoon jälkeen koolle ennen kuin vasta 1863
-Taustalla on nähty myös se, että Venäjä kukisti Napoleonin armeijan. Tämän jälkeen Venäjän ei tarvinnut olla enää huolissaan suomalaisten reaktioista maan miehitykseen.
-Lisäksi Nikolai I (hallitsi 1825-55) oli mielipiteiltään konservatiivinen eli vastusti uudistuksia. Venäjä pyrkikin estämään esim. sensuurilla Euroopan kumouksellisten ja liberalististen ajatuksien leviämistä Suomeen.
-Valta oli Suomessa virkamiehillä, jotka pyrkivät tarkasti noudattamaan Venäjän ohjeita hallinnon järjestämisessä.
-Taantumuksen aika on myös korostetusti suomalaisen historiankirjoituksien ja osin aikalaisten luoma käsitys. Näkökulma oli se, että autonomian antamisen jälkeen venäläiset eivät jatkaneet uudistuksia ja pettivät siten lupauksiaan.
Miten maatalous yhdistyi 1800-luvulla?
-Viljan hinta laski, koska Venäjältä sitä sai halvalla ja kuljetusyhteydet paranivat, kun Eurooppa teollistui
-Lihan ja voin hinta sen sijaan nousi, ja karjataloustuotteita kaupattiin paljon etenkin Pietariin
-Koneet, lannoitteet ja uudet lajikkeet paransivat maatalouden tuottavuutta
-Maatalouden painopiste siirtyi peltoviljelystä karjatalouteen
-Teollistuminen nosti puun hintaa, mikä toi lisätuloja maaseudulle
-Toisaalta karjatalouteen siirtyminen vähensi työpaikkoja, mikä oli ongelmallista nopean väestönkasvun vuoksi
-Elintasoerot kasvoivat. Tämän ja maaseudun muut ongelmat purkautuivat siirtolaisuutena. Erityisesti Amerikkaan lähti Suomesta paljon väkeä-
Miten talouselämä uudistui 1800-luvulla
-Euroopassa suositut taloudellisen liberalismin ajatukset levisivät nyt myös Suomeen ja taloudellisia rajoituksia alettiin purkaa,
-Erityisesti metsäteollisuus kasvoi, koska puuta ja puunjalostustuotteita meni kaupaksi teollistuvaan Eurooppaan
-Yrittämistä ja kaupankäyntiä pyrittiin helpottamaan. Esim. höyrysahat ja kaupankäynti maaseudulla sallittiin. Osakeyhtiölaki (1864) helpotti pääomien keräämistä yritystoimintaa varten ja elinkeinovapaus poisti loputkin kaupankäynnin esteet.
-Suomen pankki ja liikepankkeja oli perustettu jo 1800-luvun alussa, mutta markan käyttöönotto (1860) edesauttoi Suomen taloudellista kehitystä.
-Teollisuuden kasvua helpotti liikenteen kehittyminen. Esim. rautatiet, Saimaan kanava, jäänmurtajat ja puhelin nopeuttivat matkustamista sekä tavaroiden ja tiedon kulkua.
-Vaikka Suomen teollistuminen alkoi 1860-luvulla, kesti noin sata vuotta, ennen kuin Suomesta tuli varsinainen teollisuusmaa.
Minkälaisia yhteiskunnallisia uudistuksia ja muutoksia 1800-luvun jälkipuolella tapahtui?
Uudistuksia:
-Valtiopäivien säännöllinen kokoontuminen aktivoi Suomen poliittista elämää. Keskustelu yhteiskunnallisista asioista vilkastui. Ensimmäiset suomalaiset puolueet fennomaanit ja svekomaanit, syntyivät kielikysymyksen ympärille 1870-luvulla.
-Kunnallisuudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia paikallisissa asioissa, vaikka kuntakokoukseen osallistuneen henkilön äänimäärä riippuikin tuloista.
-Kansankouluasetus nosti yleistä koulutustasoa, mutta oppivelvollisuus säädettiin vasta itsenäistymisen jälkeen.
Muutoksia:
-Kansalaisyhteiskunta syntyi. Kansalaiset kiinnostuivat yhteiskunnallisista asioista ja järjestäytyivät erilaisiin yhdistyksiin ajamaan tärkeinä pitämiä asioita. Kansalaisyhteiskunta oli yleiseurooppalainen ilmiö, ja suomalaisilla järjestöillä olikin kansainvälisiä esikuvia (esim. naisasia ja työväenliikkeet)
-Kun varallisuus lisääntyi ja väestö kasvoi, sääty-yhteiskunta vähitellen hajosi. Tilalle tuli luokkayhteiskunta, jossa ihmisen aseman määrää varallisuus, ei syntyperä.
-Kielikysymyksen lisäksi ihmisten mieliä kiihottivat teollistumisen ja väestönkasvun myötä syntyneet uudet ongelmat. 1800-luvun lopussa syntyi työväenyhdistyksiä, jotka yrittivät parantaa työväen oloja maaseudulla ja kaupungeissa. Raittiusliikkeet tavoittelivat samaa lopputulosta vaikuttamalla alkoholinkulutukseen.
-Naisetkin ryhtyivät ajamaan oman asemansa parantamista 1880-luvulla.
Oliko 1800-luku onnen ja kehityksen aikaa Suomessa?
Oli:
-Suomen päätäntävalta omiin asioihin lisääntyi sisäisten itsehallinnon myötä.
-Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi ja verotulot jäivät Suomeen.
-Teollistuminen alkoi ja kansalaisten elintaso nousi.
-Suomalaisliike syntyi ja kulttuuri kukoisti. Kirjoitettiin Kalevala ja vuosisadan lopulla kansallisromanttinen taide kukoisti.
-Väkiluku kasvoi voimakkaasti.
-Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin ja toiminta suomen kielen parantamiseksi säilyi.
Ei ollut:
-Vaikka yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, oli Suomi monessa suhteessa vielä kehittymätön valtio. Venäjän hallinto oli Euroopan vanhanaikaisimpia, ja kaikki valta oli viime kädessä keisarilla. Valtiopäivien toiminta perustui vanhaan keskiajalta peräisin olevaan säätyjakoon.
-Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin uudistuksiin, jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksellisesti. Sensuuri kukoisti.
-Yhteiskunnallisia uudistuksia tehtiin vähän vuosisadan alkupuolella. Valtiopäiviä ei kutsuttu koolle lähes 50 vuoteen autonomian alkamisen jälkeen.
-Teollistuminen alkoi kansainvälisesti myöhään ja oli 1800-luvulla vielä varsin vaatimatonta. Lisäksi Suomen teollisuus ei kehittynyt kilpailukykyiseksi ja se pärjäsi vain Venäjän markkinoilla. Tämä näkyi erityisesti metsä-ja paperiteollisuuden konkursseissa itsenäistymisen jälkeen.
-Suurin osa suomalaisista asui vielä maalla.
-1860-luvun nälkävuosia pidetään esimerkkinä kehittymättömyydestä, yli 10% suomalaisista kuoli nälkään ja tauteihin.
-Myös siirtolaisuus kertoo suurista yhteiskunnallisista ongelmista; toimeentulo oli etsittävä muualta.
-Ruotsin ja sen kanssa valtiounionissa olleen Norjan yhteiskunta kehittyi nopeammin 1800-luvulla ja erityisesti niiden elintaso ja teollisuus kehittyivät paremmin kuin Suomessa.
Suomesta itsenäinen kansakunta
1890: postmanifesti merkki venäläiskauden alkamisesta
1899: helmikuun manifesti aloittaa varsinaisen venäläistämiskauden, suuri adressi
1901: asevelvollisuus laki: Suomen miehet Venäjän armeijaan
1904: Schauman ampuu kenraalikuvernööri Bobrikovin
1905: Levottomuuksia Venäjällä, Suomessa suurlakko, helmikuun manifesti perutetaan.
1906: eduskuntauudistus: yleinen äänioikeus eduskuntavaaleissa
1907: ensimmäiset eduskuntavaalit SDP Suomen suurin puolue
1908: venäläistäminen jatkuu
1914: ensimmäinen maailmansota alkaa, Suomen taiteen kultakausi päättyy
1915-18: jääkäriliike: noin 2000 suomalaista hankkii asekoulutuksen Saksassa
1917: helmikuun vallankumous päättää venäläistämiskauden, järjestysvaltatyhjiö syntyy, lakkoja ja elintarvikepula, valtalaki ja eduskuntavaalit, lokakuun vallankumous, suurlakko, itsenäisyysjulistus
1918: sisällisota, monarkismi, Saksa-suuntaus päättyy. valkoinen Suomi syntyy, eheyttäminen alkaa, torpparilaki
Miksi Venäjä ryhtyi kaventamaan Suomen autonomiaa?
-Venäjä halusi vahvistaa suurvalta-asemaansa
-Venäläiset pelkäsivät Pietarin turvallisuuden puolesta, koska Eurooppaan oli syntynyt uusi suurvalta Saksa (1871)
-Euroopassa levinnyttä nationalismia oli myös Venäjällä
-Suomen erillisyys Venäjästä näkyi 1800-luvun jälkipuolella selkeästi, kun Suomi kehittyi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Tämä huolestutti ja ärsytti Venäjän nationalistista virkamiehistöä ja upseereita. Ärtymystä aiheutti myös se, että venäläisillä ei ollut samoja kansalaisoikeuksia kuin suomalaisilla.
-Venäläistämisen mahdollisti myös se, että vasta nyt Venäjän hallinto oli kehittynyt sellaiseksi, että se kykeni liittämään Suomen hallinnollisesti kiinteämmin alaisuutensa.
Miten autonomiaa rajoitettiin?
1809 postimanifesti: Lopetti Suomen postilaitoksen.
1899 helmikuun manifesti: Sisälsi monia autonomiaa rajoittaneita määräyksiä. Voimaan tuli ns. yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö, jossa Suomen mahdollisuus säätää omia lakeja jäi täysin keisarin tahdosta riippuvaiseksi
1900 kielimanifesti: Lisäsi venäjän käyttöä virkakielenä ja sen opiskelua kouluissa
1901 asevelvollisuuslaki: Määräsi Suomen kutsuntaikäiset miehet Venäjän armeijaan
1903 diktatuuriasetus: Kenraalikuvernööri Bobrikovin valtuuksia lisättiin tuntuvasti, mikä näkyi muun muassa sensuurin kiristymisenä ja karkotuksina.
Miten venäläistoimiin suhtauduttiin Suomessa?
-Toimet aiheuttivat Suomessa levottomuutta, ja niistä ei pidetty. Se, miten venäläistämiseen pitäisi reagoida, jakoi kansan mielipiteitä.
1) Myöntyväiset olivat valmiita sopeutumaan autonomian rajoittamiseen. He lähtivät siitä, että vastustaminen on turhaa ja voi johtaa vielä tukalampaan tilanteeseen. Suuri osa suomalaisesta puolueesta kuului myöntyväisiin, joita nimitettiin vanhasuomalaisiksi.
2) Perustuslailliset halusivat vastustaa laittomina pitämiään autonomian rajoituksia. He nojasivat toimintansa Suomen perustuslakeihin ja kieltäytyivät tottelemasta uusia määräyksiä. Osa suomalaisesta puolueesta irtautui norsusuomalaiseksi. He ja ruotsalaisen puolueen kannattajat olivat perustuslaillisia.
3) 1900-luvun alussa perustuslaillisten jyrkempi siipi oli ns. aktivisteja. He olivat valmiita myös väkivaltaan venäläistoimia vastaan ja toteuttivat muutamia terrori-iskuja.
Miten käsitteet sorto ja yhtenäistämispolitiikka eroavat toisistaan?
- Suomalaisten näkökulmasta kyse oli sorrosta, koska suomalaiset olivat tottuneet autonomisiin oikeuksiinsa, joita he pitivät laillisina. Suomessa puhuttiin tunteenomaisesti myös routa- ja hallavuosista.
-Venäjän näkökulmasta kyse oli yhtenäistämispolitiikasta, jonka avulla Venäjästä ja Suomesta tehtäisiin yhtenäinen valtio. Tämä näkemys oli Venäjän virallisen politiikan mukainen.
-Venäläistäminen ei terminä ota kantaa tapahtuneeseen, vaan kuvaa sitä puolueettomasti. venäläistämiskauden alkuna nähdään yleensä helmikuun manifesti (1899). Venäläistoimina voidaan kuitenkin nähdä koko se aika, jona Suomea liitettiin tiukemmin Venäjän yhteyteen, esimerkiksi postmanifestista (1890) lähtien.
Miten historiapolitiikka näkyi venäläistämiskauden käsittelyssä?
-Aikakauden nimitykset, kuten sortokausi tai routavuodet, edustavat suomalaista kansallismielistä näkökulmaa.
-Venäläistoimet kuvattiin hyökkäyksinä Suomen lähes itsenäistä asemaa vastaan.
-Helmikuun manifestin merkitystä venäläistoimien käynnistäjänä on korostettu, vaikka todellisuudessa keisarilla oli jo ennen sitä korkein lainsäädäntövalta.
- Venäläistämistä vastustaneita toimia on ihannoitu myöhemmin, ja niistä on tehty lähes myyttisiä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi Finlandia, Eugen Schaumanin toiminta ja Hyökkäys-maalaus.
-Itsenäistymisen jälkeen venäläistämiskausi liitettiin kiinteästi itsenäistymiseen ja Venäjän vallasta vapautumiseen. Tätä kansallismielistä kuvaa vahvistavat oppikirjat ja esimerkiksi elokuva Helmikuun manifesti.
Miksi venäläistäminen taukosi vuosiksi 1905-07? Miten se näkyi Suomessa?
-Venäjällä oli paljon yhteiskunnallisia ongelmia. Keisari oli itsevaltias eikä kansalla ollut oikeuksia.
-Vuosien 1904-05 tappiollinen sota Japania vastaan toi tyytymättömyyden esiin.
-Venäjällä oli lakkoja ja mellakoita, joihin myös suomalaiset liittyivät (vuoden 1905 suurlakko). Keisari oli ahdingossa, ja peruutti helmikuun manifestin niin sanotulla marraskuun manifestilla 1905.
-Keisari suostui nyt uudistamaan myös Suomen vanhanaikaiset säätyvaltiopäivät, ja tilalle tuli moderni, yleiseen äänioikeuteen perustuva yhteiskunta.
Mitä merkitystä oli vuoden 1906 eduskuntauudistuksella?
-1900-luvun alussa noin 70% prosenttia suomalaisista ei kuulunut mihinkään säätyyn ja oli vailla poliittisia oikeuksia
-Eduskuntauudistuksen seurauksena valtiollisissa vaaleissa kaikilla suomalaisilla oli ysi ääni (yleinen äänioikeus)
-Suomalaisten usko “oman asian” oikeutukseen vahvistui, kun “sorto” päättyi
-Eduskuntauudistus päätti sääty-yhteiskunnan ajan Suomessa (tosin kunnallisvaaleissa otettiin yleinen äänioikeus vasta 1917)
-Valtiollisissa vaaleissa otettiin käyttöön yleinen vaalikelpoisuus eli kaikki kansalaiset saivat asettua ehdolle
-Naisten asema parani yleisen äänioikeuden seurauksena
-Suomi muuttui demokratiaksi ja poliittinen elämä vilkastui. Esimerkiksi lehdistössä käytiin kiivaita keskusteluja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista.
-Nykyisen puoluejärjestelmän runko syntyi
-Eduskuntauudistuksen merkitystä on liioiteltu, että eduskunta ei päässyt kunnolla päättämään asioista alkuvuosina, koska uusia vaaleja pidettiin usein ja venäläistämistoimet jatkuivat jo vuonna 1908
Millaisia muutoksia Suomessa tapahtui, kun venäläistäminen jatkui vuonna 1908?
-Venäläistäminen jatkui heti, kun keisari oli saanut taas vakiinnutettua valtansa Venäjällä.
-Lainsäädäntövaltaa kavennettiin jälleen ja venäläisten oikeuksia Suomessa lisättiin.
-Vuonna 1908 lisättiin venäläisten viranomaisten valtaa Suomen lainsäädännössä, ja vuonna 1910 otettiin jälleen käyttöön ns. yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö
-Eduskunta hajotettiin lähes vuosittain, usein taustalla oli liian radikaalit puheet tai lakiehdotukset,
-Ensimmäinen maailmansota vaikutti positiivisesti Suomen talouteen. Linnoitustyöt ja Venäjän armeijan tilaukset työllistivät suomalaisia.
-Toisaalta venäläistoimia kiristettiin sotatilan vuoksi, ja venäläisten suunnitelmat Suomen täydellisestä venäläistämisestä vuotivat julkisuuteen. Tämä synnytti osittain jääkäriliikkeen: vuosina 1915-1918 noin 2000 suomalaista hankki sotilaskoulutuksen Saksassa tarkoituksenaan irrottaa Suomi Venäjästä sopivan tilaisuuden tullen.
-Saksalle oli eduksi kouluttaa suomalaisia ja aiheuttaa näin Venäjälle ongelmia.
